Taloustilanne tappaa lapsihaaveet – yhteiskunta romahtaa ellei vauvoja ala tulla

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kätilöitä ja vauvoja Helsingin Kätilöopistolla 1940-luvulla. © OM-arkisto
Lastenhankintaa rajoittaa ennen kaikkea huoli henkilökohtaisesta taloudesta, vahvistaa tuore tutkimus.

Jos ei Suomen syntyvyys nouse, suomalainen yhteiskunta romahtaa.

Suomessa syntyvien lasten määrä on jo 45 vuoden ajan alittanut kestävyys- eli väestön uusiutumisrajan, mikä on 2,1 lasta per nainen. Viime vuonna maassamme syntyi enää 1,7 lasta naista kohti. Tänä vuonna luku alenee entisestään.

Suomi kuuluu jo vuonna 2020 niiden maiden ryhmään, joissa viidennes väestöstä on yli 65-vuotiaita.

”Väestöpyramidistamme on tullut väestötuhkauurna”, sanoo filosofian tohtori ja sosiologian dosentti Juhani Pekkola Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta.

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun empiirisen tutkimuksen mukaan 18–40-vuotiaat suomalaiset toivovat, että heillä olisi keskimäärin 2,44 lasta.

”Suomalaiset ovat perhekeskeisiä, ja perhe on meille elämäntapa ja elämän päämäärä. Tänä päivänä nuoretparit on kuitenkin ajettu ahdinkoon, missä lasten hankkimista lykätään yhä myöhemmäksi.”

Talouden puristuksessa

Suomalaisten syntyvyyttä rajoittavat erityisesti taloudelliset tekijät.

Opiskelu, työ ja asuminen ohittavat nuorten aikuisten elämässä lasten hankinnan.

Tänä päivänä ensisynnyttäjä on keskimäärin 28,6 vuoden ja synnyttäjä hieman yli 30 vuoden ikäinen.

”Yhteiskuntamme ajaa nuoret perheet liian tiukoille. Yleensä vasta sitten, kun opiskelut, asuminen, työtilanne ja talous ovat kunnossa tai niistä ei enää välitetä, on lasten aika”, Pekkola kertoo.

”Mitä myöhemmin lapsia aletaan hankkia, sitä vähemmän niitä syntyy. Myös kokonaan lapsettomien naisten ja perheiden määrä on kasvussa.”

Suomalainen työelämä ei ole perhe- eikä lapsivastainen, vaan työn kielteiset vaikutukset heijastuvat syntyvyyteen epäsuorasti henkilökohtaiseen selviämiseen ja talouteen liittyvinä haasteina.

”Päätöksentekijät eivät ymmärrä, miten vaativa urakka opiskelu ja sitä seuraava työnhankinta ja työelämän aloittaminen ovat. Perhepolitiikan pitäisi nyt painottua aivan tavallisiin suomalaisiin lapsiperheisin.”

Pekkola muistuttaa, että Suomi on lapsille hyvä ja turvallinen maa. Maassamme on toimivat päivähoito- terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmät.

Mikäli lapsiperheiden etuuksia leikataan yhä, se pahentaa Pekkolan mielestä ongelmaa ja antaa signaalin siitä, että matalapalkkaista työtä ja jopa työttömyyttä arvostetaan enemmän kuin perheen perustamista.

”Vaikka elämme laskusuhdanteessa, Suomessa on sekä henkistä että aineellista varallisuutta. Sitä ei pitäisi käyttää moottoriteihin tai maataloustukiaisiin, vaan satsata perhepolitiikkaan ja lapsiin.”

Elättäjistä puute

Kestävän talouden ja elinvoimaisen yhteiskunnan edellytys on terve ikärakenne. Sitä mukaa, kun ikääntyneiden määrä väestöstämme kasvaa, yhteiskuntamme huoltosuhde heikkenee.

Sama suuntaus on vallalla muualla Euroopassa, Japanissa ja Venäjällä.

”On älyllistä epärehellisyyttä verrata Suomea vielä alhaisemman syntyvyyden maihin oman tilanteemme vähättelemiseksi. Huoltosuhteen heikkeneminen on meidän oma ongelmamme”, Pekkola toteaa.

Syntyvyys vaihtelee myös maamme rajojen sisäpuolella. Etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös muissa kasvukeskuksissa syntyy suhteellisesti vähemmän lapsia kuin maakunnissa. Kasvukeskusten ikäjakauma on kuitenkin maakuntia parempi, koska nuoret joutuvat muuttamaan opiskelujen ja töiden perässä kaupunkeihin.

Suurten ikäluokkien eläköitymisen ja ikääntymisen myötä huoltosuhteemme heikkenee lähitulevaisuudessa vielä nykyisestään.

”Palvelujen tuottaminen tulee yhteiskunnalle yhä kalliimmaksi, mutta veronmaksajia on yhä vähemmän. Suuret ikäluokat synnyttivät kaikkien aikojen pienimmät ikäluokat.”

Maahanmuuton on odotettu paikkaavan maassamme sitä vajetta, minkä alhainen syntyvyys on aiheuttanut.

Pekkolan mukaan maahanmuuttajien työllisyysprosentti on kuitenkin vielä niin alhainen, että maahanmuutto ei ole ratkaisu väestön ikääntymiseen ja huoltosuhteen heikentymiseen.

”Ainakaan vielä ei ole nähtävillä mitään merkkejä siitä, että lapsimäärä kääntyisi kasvuun. Jos ei syntyvyyttä saada ylemmäs, ennen pitkää sekä julkinen että yksityinen talous kaatuvat.”

Kotityö näkyväksi

Juhani Pekkolaa närkästyttää se, että suomalaisten perheiden omia, jopa toteutumattomia perhesuunnitelmia on nimitetty ”lapsentekotalkoiksi.”

”Me elämme kriisissä, jota emme halua nähdä. Alhaisesta syntyvyydestä on tullut tabu, vaikka meillä on eettiset ja yhteiskunnalliset syyt tukea lapsiluvun osalta perheiden omia tavoitteita.”

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimuksessa esitetään 11 suositusta siitä, miten perheen perustamista ja lasten hankintaa voidaan maassamme edesauttaa.

”Lähtökohta on se, että lasten hankkiminen voidaan palauttaa toteutuvaksi henkilökohtaiseksi asiaksi, millainen sen kuuluukin olla”, Pekkola toteaa.

”Esimerkiksi kotityö on tehtävä kansantaloudellisessa kirjapidossa näkyväksi, ja lastenhoito kotona on saatettava täysien eläke-etuuksien piiriin.”

Pekkola peräänkuuluttaa myös lisää tutkimusta siitä, miksi liki viidennes 18–40-vuotiaista suomalaisista pitää vanhemmuuden vaatimuksia itselleen liian korkeina.

”Sosiaali- ja perhepolitiikan olisi erityisin toimin tuettava vanhemmuutta ja lapsiperheitä.”

Pekkolan mukaan olisi syytä myös punnita nykyistä tarkemmin, minkä vuoksi töitä ylipäätään tehdään.

”Tahdommeko, että meidän työllämme maksetaan pikavoittaja sijoittajille vai haluammeko rakentaa tulevaisuuden Suomesta kestävän ja turvallisen yhteiskunnan?”

Inhimillisiä tragedioita

Syntyvyys olisi saatava nousuun – sitähän suomalaiset haluavat – mitä pikimmin, ellei se ole jo liian myöhäistä.

Perhepolitiikkaa ei kuitenkaan voida toteuttaa yritysten tavoin kvartaaleittain, vaan nyt tarvitaan selkeä, sukupolvien mittainen näkemys siitä, miten Suomea jatkossa rakennetaan.

”Jos meillä on tietoa ja tahtoa, me pystymme itse vaikuttamaan omaan tulevaisuuteemme.”

Alhainen syntyvyys on useimmiten myös inhimillinen tragedia, koska perheet eivät ulkopuolisen paineen takia pääse toteuttamaan omaa lapsitavoitettaan.

”Kun ihmiset eivät pysty elämään haluamallaan tavalla, se tuottaa pahaa oloa ja elämänlaadun heikkenemistä.”

 

Juhani Pekkolan ja Olli Lehtosen tutkimus ja 11 suositusta syntyvyyden nostamiseksi.

X