Tapanilan joukkoraiskaus osoitti taas: Raiskaustuomiot Suomessa Euroopan lievimpiä – tämän todistaa myös tutkimus

Jaa kaverilleTilaa Seura
Raiskaustuomiot ovat Suomea tiukempia ainakin muissa Pohjoismaissa, Ranskassa, Englannissa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä sekä itäisessä Euroopassa. © Colourbox
Raiskaustuomiot ovat Suomessa Euroopan lievimpiä, vaikka raiskauksen määritelmää kovennettiin vuonna 2011.

Rikosoikeuden professori Terttu Utriainen on seurannut Tapanilan joukkoraiskaustapausta ja siitä langetettuja tuomioita tarkkaan. Jo aiemmin hän on kritisoinut raiskaustuomioissa langetettuja rangaistuksia liian lieviksi.

”Suomessa tuomioistuinten antamat rangaistukset raiskausrikoksista ovat kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen lieviä. Ehdolliset vankeusrangaistukset ovat meillä yleisiä”, Utriainen sanoo.

Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa raiskaustuomiot ovat selvästi Suomea ankarampia. Sama pätee Utriaisen mukaan Englantiin, Ranskaan, Yhdysvaltoihin ja koko itäiseen Eurooppaan Venäjää myöten.

”Näissä maissa, toisin kuin Suomessa, ei tunneta ehdollisia raiskaustuomioita. Suomi on lievien raiskaustuomioiden maa”, Utriainen sanoo.

Ehdollisia raiskausten vankeustuomiota Utriainen muistaa lähinnä Saksasta ja Tanskasta, mutta niissäkin tuomiot ovat ankarampia kuin Suomessa.

Ruotsissa tiukinta

Oikeusministeriön vuonna 2012 tekemä selvitys Pohjoismaista ja Saksasta tukee professori Utriaisen tietoja. Selvitys tehtiin Helsingin yliopiston alaisessa kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa aikaväliltä 2008–2010.

Sen mukaan ehdottomia vankeusrangaistuksia langetettiin eniten Ruotsissa.

”Ruotsissa kaikista raiskaustuomioista ehdottomia vankeusrangaistuksia oli 83 prosenttia. Suuruusjärjestyksessä muiden maiden tilanne oli Tanska 73, Norja 71, Suomi 66 ja Saksa 56 prosenttia”, instituutin suunnittelija Hannu Niemi sanoo.

Saksan Suomea alhaisempaan prosenttilukuun viitaten Niemi kuitenkin muistuttaa, että Saksassa ehdottomat tuomiot ovat kaikkia vertailun muita maita pidempiä, keskimäärin 47 kuukautta.

Lakiuudistus lievensi tuomioita

Asiaa ei muuta se, että raiskauksen määritelmä vaihtelee maittain jonkin verran. Esimerkiksi Suomessa lainsäädäntö muuttui vuonna 2011 siten, ettei määritelmän piirissä ole enää pelkästään genitaaliyhdyntä eli sukupuolielimin tehty raiskaus.

Nykylainsäädännössä raiskaukseksi luetaan Suomessa myös suuhun tai peräaukkoon suoritettu yhdyntä tai tunkeutuminen.

”Suomessa ehdottomien tuomioiden osuus on lisäksi laskenut selvästi lakiuudistuksen jälkeen”, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin suunnittelija Hannu Niemi sanoo.

Suomessa riittää raiskaukseksi, että uhri on ollut tunnottomassa tilassa, esimerkiksi sammunut runsaan alkoholinkäytön seurauksena. Tai on muuten kykenemätön puolustamaan itseään raiskaajalta.

”Olennaista on tunkeutuminen uhrin kehoon sukupuolielimellä, eli teon seksuaalisuus”, Utriainen tähdentää.

Taustalla Suomen köyhyys

Mistä suomalainen todellisuus sitten johtuu?

Syiksi Utriainen mainitsee muun muassa sen, että Suomessa on jo pitkällä aikavälillä lievennetty myös omaisuusrikoksia.

”Raiskaustuomioissa on menty ikään kuin vanavedessä. Suomi oli kauan köyhä maa, jossa yksityisomaisuutta arvostettiin korkealle.”

Utriainen viittaa myös väkivaltarikollisuuteen. Todella kovastakin väkivallanteosta tekijä selviää usein lievällä rangaistuksella.

Rikoslaki: vähintään vuosi

Rikosoikeuden professori Utriainen palaa Tapanilan joukkoraiskaukseen. Poikajengiläisistä vanhin, 18-vuotias mies sai raiskauksesta yhden vuoden ja neljän kuukauden ehdollisen tuomion.

16- ja 17-vuotiaat nuoret saivat vuoden ehdollista, kahden nuoremman syytteet käräjäoikeus hylkäsi kokonaan.

Rikoslain mukaan raiskaukseen syyllistynyt olisi tuomittava vankeuteen – ehdolliseen tai ehdottomaan – ainakin vuodeksi.  Pisimmillään vankeutta voi saada kuusi vuotta.

”Tapanilan tuomioiden lievyyteen vaikutti tekijöiden nuoruus, maahanmuuttajatausta sekä joukkoraiskaus, joka ilmiönä on hyvin harvinainen. Kaksi ensin mainittua katsottiin lieventäviksi asianhaaroiksi, joukkoraiskaus koventavaksi”, Utriainen sanoo.

X