Miksi pedofiilinmetsästäjä sai tuomion, mutta Tapanilan raiskauksesta epäiltyjen nimet voi julkaista?

Jaa kaverilleTilaa Seura
© colourbox
Ehkä oikeus halusi asettaa rajoja tietojen leviämiselle tuomitessaan miehen, joka julkaisi lapsen hyväksikäyttöön syyllistyneen nimen ja kuvan.

Nimellä ”pedofiilinmetsästäjä” tunnettu äänekoskelaismies sai torstaina tuomion yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Hän oli julkaissut nettisivustollaan alaikäisen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomion saaneen miehen nimen ja valokuvan ja linkittänyt ne tapauksesta kertovaan uutiseen.

Kuukausi sitten Helsingin Tapanilan joukkoraiskauksesta epäiltyjen nimiä levitettiin myös internetissä, jo ennen kuin epäiltyjä oli vangittu. Viidestä epäillystä neljä oli alaikäisiä.

Valtakunnansyyttäjä Jukka Rappe totesi tuolloin Seuralle, että listan julkaiseminen netissäkin on laillista.

Voi lukea täältä jutun Poliisi: netissä pyörivä nimilista Tapanilan joukkoraiskauksen epäillyistä tuli meiltä.

Pedofiilinmetsästäjänä tunnetun äänekoskelaismiehen saama tuomio on ihmetyttänyt monia.

Tiedot julkisia

Molemmissa tapauksissa tiedot olivat julkisia ja saatu viranomaisten asiakirjoista. Oikeuden tuomiot ovat pääsääntöisesti julkisia. Myös vangitsemisoikeudenkäynneissä ja muissa pakkokeinoasioissa laaditaan epäillyistä lista, joka on julkinen.

Viranomaisen lainkäyttöön liittyvä asiakirja on ylipäätään aina julkinen, jollei sitä ole erikseen määrätty salaiseksi. Silloin salaamiseen pitää olla erityinen syy.

Mutta miksi äänekoskelaismies sai hyväksikäytöstä tuomitun nimen ja kuvan levittämisestä sakkoja, kun taas  Tapanilan raiskauksesta epäiltyjen nimet sai levittää?

Seurauksena pelkotiloja

”Tämä on ilmeisen kimurantti tapaus”, sanoo viestintäoikeuden tutkija Heikki Kuutti Jyväskylän yliopistosta.

Yksityisyyttä loukkaava tiedon levittäminen on rikos, jonka tuomio riippuu usein asianhaaroista. Kuutti arvelee, että äänekoskelaismiehen tapauksessa oli raskauttavia asianhaaroja.

Tuomion perusteluissa Pohjois-Karjalan käräjäoikeus toteaa, että hyväksikäytöstä tuomitun äiti oli kertonut pysyvästi sairaan poikansa saaneen muun muassa painajaisia ja pahoja pelkotiloja, kun hänen hyväksikäyttörikoksensa tuli julkisuuteen. Kuutin mukaan tämä todennäköisesti vaikutti tuomioon.

Kuutti toteaa, että pelkotilat ja muut kärsimykset ovat subjektiivisia asioita, joiden arviointi ulkopuolelta on vaikeaa.

”Todettu sairaus on asia, jota voidaan arvioida objektiivisesti.”

Rikollisen tulee varautua

Kuutti miettii myös, onko oikeus halunnut asettaa rajoja tietojen hallitsemattomalle leviämiselle.

Hänen mukaansa sekin todennäköisesti vaikutti tuomioon, että uhrin nimi ja kuva oli julkaistu sivustolla, jossa ne olivat olleet suuren ihmisjoukon nähtävinä.

Lain mukaan ihminen voidaan tuomita yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, jos hän ”joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa.”

Tapanilan joukkoraiskausepäilyssä rikosnimike on erityisen raskas. Törkeästä raiskauksesta on maksimirangaistus lähes yhtä kova kuin taposta: kymmenen vuotta vankeutta.

Korkein oikeus teki vuonna 2005 ennakkopäätöksen, jonka mukaan rikollisen tulee varautua siihen, että hänen nimensä saattaa tulla asiaa koskevassa rikosuutisoinnissa ilmi, kun hän syyllistyy tavanomaista vakavampaan ja uhrin ihmisarvoa loukkaavaan rikokseen.

X