Teknostressi saattaa aiheuttaa työuupumusta, uniongelmia ja keskittymiskyvyn heikkenemistä – Henri Pirkkalainen neuvoo, kuinka somen aiheuttamia ongelmia voi välttää

Jos keskittymiskyky harhailee ja uniongelmat vaivaavat, kyseessä saattaa olla teknostressi. Se tarkoittaa sosiaalisen median aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Teknostressi ei ole vain nuorten ihmisten vaiva. Kaikki paljon teknologiaa käyttävät voivat kärsiä siitä.

Jos keskittymiskyky harhailee ja uniongelmat vaivaavat, kyseessä saattaa olla teknostressi. Se tarkoittaa sosiaalisen median aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia.
Teksti:
Jesse Raatikainen

Lähes kaikki käyttävät arjessaan jotakin sosiaalista mediaa, oli kyseessä sitten Facebook, Instagram, Twitter tai Tiktok. Vaikka somesta on myös hyötyä, sen nopea tempo voi aiheuttaa erilaisia ongelmia. Teknologian käytöstä aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia käsittävälle ilmiölle on nimi: teknostressi.

Teknostressiä on tutkittu muun muassa Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa. Sosiaalisen median tutkimuksissa on viimeisen viiden vuoden aikana tunnistettu hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä.

”Tutkimuksissa on tunnistettu sellaisia stressaavia tekijöitä, mitkä jäävät jäytämään ihmistä. Se voi olla syy huonompaan nukkumiseen tai lepäämiseen. Kun keskittymiskyky vähenee, päällä saattaa olla jonkinlainen jatkuva kuormitustila, mikä voi vaikuttaa työhyvinvointiin, motivaatioon ja työtehoon”, tietojohtamisen tenure track -professori Henri Pirkkalainen Tampereen yliopistosta sanoo.

Sosiaalisen mediat palvelut ovat rakennettu siten, että ihmiset käyttäisivät niissä mahdollisimman paljon aikaa. Pirkkalainen huomauttaa, että teknologia on rakennettu isojen yritysten liiketoimintamallien ympärille.

Esimerkiksi push-ilmoitukset, viestien jakaminen tai erilaiset pelit saattavat pitää käyttäjän huomion koko ajan laitteessa ja sovelluksessa.

Hyvä puoli on siinä, että yhteys läheisiin tai ystäviin on paremmin auki, mutta toisaalta jatkuva huomio sovellukseen lisää kuormitusta, kun laite lähettää toistuvasti ärsykkeitä, jotka vaikuttavat lopulta keskittymiskykyyn.

”Teknologia kulkee nykyään mukana, mikä tekee nykytilanteesta erilaisen kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Nettilaitteet olivat silloin yleensä tietyssä nurkassa kotona, ja niiden käyttöä aikataulutettiin yleensä myös eri lailla. Nyt laitteet kulkevat mukana ja ovat koko ajan läsnä.”

”Ihmiset keskeyttävät myös itse itsensä”

Henri Pirkkalainen sanoo, että ihmisten on monesti vaikea tunnistaa, kärsiikö itse jonkinlaisesta kuormituksesta tai liiallisesta teknologian käyttämisestä.

Yleensä vain oireet saattavat paljastaa käyttäjän: ihminen voi tunnistaa nukkuvansa huonommin tai parisuhteen toinen osapuoli huomauttaa, että käyttäytyminen on muuttunut ja teknologian parissa viettää liian paljon aikaa.

”Ne ovat yleensä lopputulemia, että elämään on tullut joku negatiivinen puoli. Tai vaikka se, että työstä suoriutuu huonommin, tai on jatkuva fyysinen pahoinvointi tai kuormitus päällä. Monesti silloin ihmiset ovat huomanneet, että jotain teknologiaan liittyvää voi olla taustalla.”

Teknostressi saattaa johtaa työuupumukseen. Pitkän aikavälin ongelmia voi olla keskittymiskyvyn heikkeneminen. Moni valittelee sitä, ettei jaksa esimerkiksi keskittyä kirjan lukemiseen tai elokuvan katsomiseen.

Pirkkalainen suosittelee etsimään tekijöitä, jotka vähentävät keskittymiskykyä ja kiinnittämään niihin huomiota. Pirkkalainen huomauttaa, että vielä muutama vuosi sitten uskottiin, että keskittymisen herpaantuminen vaatii ulkopuolisen ärsykkeen.

”Nyt alkaa olla sosiaalisen median ja teknologian käytön parissa näyttöä, että ihmiset keskeyttävät myös itse itsensä. Jos tulee tylsä hetki silloin, kun pitää keskittyä, niin silloin alkaa hakeutua ärsykkeen pariin. Ei se välttämättä paha ole, jos se tuo aivoille lepohetken, mutta jos jatkuvia keskeytyksiä hakee jatkuvasti, niin sillä ei varmasti ole hyvää lopputulosta ihmisen kannalta.”

Henri Pirkkalainen Tampereen yliopistosta on opetellut tunnistamaan itsessään teknostressin oireita. Se on helpompaa, koska hän on haastatellut tutkimuksiaan varten niin monia sosiaalisen median käyttäjiä. © Henri Pirkkalainen

Sosiaalinen media ja teknologia lisäävät levottomuutta

Somepaastoista, eli itse määritetyistä sosiaalisen median tai internetin käyttämisen tauoista, voi olla hyötyä. Moni Pirkkalaisen haastattelema somekäyttäjä on löytänyt erimittaisista tauoista apua. Se voi lähteä pelkästään siitä, että kotiin tullessa jättää kännykän toiseen huoneeseen tai pistää sen äänettömälle.

”Totuttelee siihen, ettei hae koko ajan sitä seuraavaa ärsykettä. Tällaiset keinot ovat monesti tehokkaita. Ne voivat olla olennaisia siihen, että pystyy keskittymään, oli se sitten kirjan lukemiseen tai johonkin muuhun, jossa pitää olla pitkäaikaisemmin keskittymiskyky läsnä.”

Pirkkalaisen mukaan voi luonnehtia, että sosiaalinen media ja teknologian nykyinen käyttö lisää levottomuutta. Hän kuitenkin huomauttaa, että jokaisen pitää löytää oma tapansa käyttää teknologiaa. Asiat eivät ole yksiselitteisiä, eikä yksi toimintatapa ole kaikille eduksi.

Nykyään arki tuntuu olevan entistä hektisempää, siinä missä sosiaalinen mediakin. Onko nopeatempoinen sosiaalinen media syy vai seuraus sille, että nykyään elämän tempo on niin nopeaa? Pirkkalainen pohtii, että ne saattavat ruokkia toisiaan.

”Teknologia on mahdollistanut, että työelämässä ja arjessa pystyy tekemään asioita tehokkaammin. Tehokkuuden maksimoinnin hakeminen on varmasi korostunut. Kun siihen linkittyy, että informaatiota on ympäri vuorokauden saatavilla mobiililaitteiden välityksellä, niin teknologian käyttö ruokkii tiettyä sisäistä tarvetta tehdä asioita tehokkaammin.”

”Teknologia antaa mahdollisuudet tehdä mahdottomasta totta”

Yksi sosiaalisen median koukuista ovat algoritmit, jotka opiskelevat käyttäjää ja osaa tarjota esimerkiksi mainosten tai muiden sisältöjen muodossa sisältöjä, jotka saattavat kiinnostaa käyttäjää.

”Selasin Instagramia juuri ennen tätä puhelua, ja nauratti miten nopeasti algoritmit päivittävät sisältöjä. Pari asiaa, mitä olen viime päivinä seurannut, ilmestyy syötteeseeni. Se hakee sen tyyppistä sisältöä, mistä tällä hetkellä käyttäjä voi olla kiinnostunut.”

Se sisältää kuitenkin ongelman: tarjottu tieto ei välttämättä ole oikeellista, mikä aiheuttaa maailmankuvan mahdollista vääristymistä. Käyttäjä saattaa ajatella, että koska tietoa on joka puolella omaa sosiaalista mediaansa, se olisi vallalla olevaa tietoa, vaikka Pirkkalaisen mukaan kyse on siitä, että käyttäjä on itse kouluttanut algoritminsa käyttäjän mielenkiinnonkohteita tukevaksi.

Informaation oikeellisuus on Pirkkalaisen mielestä tärkeää. Medialukutaidon merkitys tulee kasvamaan, varsinkin, kun katsoo minkälaisia loikkauksia tekoälyn puolella on tehty viimeisten kuukausien aikana.

Esimerkiksi paavi Franciscuksesta levisi kuva valkoisessa untuvatakissa, joka osoittautui tekoälyn luomaksi. Julkisuuden henkilöiden kasvoja on upotettu pornovideoissa esiintyville ihmisille. Poliitikkojen puheita on saatettu käpälöidä niin, että videossa nähdään ja kuullaan poliitikon sanovan jotakin sellaista, mitä ei ole sanottu.

”Ei ole hirveän helppoa sanoa, mikä on totta ja mikä ei. Hyvin pienellä vaivalla pystyy saamaan aidonoloista materiaalia kenestä tahansa, missä tahansa tilanteessa. Jos haluaa nähdä vaikka miltä joku kuuluisa henkilö näyttäisi omissa kaveripotreteissa. Teknologia antaa mahdollisuudet tehdä mahdottomasta totta.”

Kun todellisen ja epätodellisen raja hämärtyy, sosiaalisessa mediassa tai työelämässä saattaa tulla isojakin ongelmia. Pirkkalainen sanoo näkevänsä hyötyjen ohella monia ongelmia siinä, mihin tekoälyn kehittyminen johtaa.

Koska ihmiset tulevat viettämään myös jatkossa huomattavan määrän ajastaan sosiaalisessa mediassa, oman vastuun lisäksi on tärkeää, että syntyisi erilaisia tekniikoita varmentaa oikeellinen informaatio.

Pirkkalainen toivoo, että järjestelmien kehittäjät ottaisivat enemmän vastuuta ja toimisivat läpinäkyvämmin, esimerkiksi sen suhteen mitä dataa käyttäjästä kerätään ja mihin sitä hyödynnetään.

Lue myös: Seura tutki: Kiinalainen kännykkäjätti on antanut miljoonia Suomen yliopistoille – Tutkimusyhteisöä on varoitettu Kiinan riskeistä

Huawei

”On naiivia kuvitella, että kiinalainen yhtiö antaa tänne rahaa vain hyvää hyvyyttään.” © Anu Nieminen

X