Trumpin Krim-möläytys nosti myräkän kesäkuussa – nouseeko puheenaiheeksi Helsingin huippukokouksessa?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Balaklava Sevastopolissa Krimin niemimaalla.
Balaklava Sevastopolissa Krimin niemimaalla. © iStock
Venäjä-pakotteet myös hajottavat länsimaita.

”Krim kuuluu Venäjälle, koska kaikki siellä puhuvat venäjää.”

Sanoiko Yhdysvaltain presidentti Donald Trump näin G7-maiden huippukokouksen illallisella Kanadassa kesäkuussa 2018? Niin väittivät nimettöminä pysytelleet diplomaatit Buzzfeed-verkkosivustolle, ja mylläkkä oli valmis.

Todellisuudessa Krimin väestöstä alle 80 prosenttia puhui kotikielenään venäjää, ennen kuin Venäjä valtasi niemimaan Ukrainalta. Loput puhuivat etupäässä ukrainaa ja tataarikieltä, joiden asema on venäläistämisen myötä merkittävästi vaikeutunut.

Seura kävi katsomassa, millaista elämä on Krimillä nyt – lue juttu täältä.

Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat tänään 16. heinäkuuta huippukokouksessa Helsingissä. Asialista lienee pitkä, ja monet odottavat, että Krimin niemimaa ja Itä-Ukrainan sota nousevat keskusteluissa esiin.

Seuran tutkimuksessa suomalaiset pelkäsivät, että presidentit jakavat Euroopan etupiireihin.

Krim on nyt eristetty niemimaa

Krimin niemimaa on vuodesta 2014 lähtien ollut eristyksissä Venäjään kohdistuneiden länsimaiden taloudellisten pakotteiden vuoksi.

Pakotteilla EU, Yhdysvallat ja muut länsimaat rankaisevat Venäjää Ukrainalle kuuluneen Krimin miehittämisestä ja sodasta Itä-Ukrainassa.

Pakotteet kieltävät esimerkiksi kaikenlaisten laiva- ja lentomatkojen tai muiden matkojen tarjoamisen tai järjestämisen EU-alueelta Krimille. Niemimaalla onkin käytännössä vain marginaalisen vähän muita kuin venäläisiä turisteja.

Krimin ainoalle lentokentälle Simferopoliin lentävät ainoastaan venäläiset yhtiöt, vaikka kenttää kutsutaan kansainväliseksi. Myös esimerkiksi investoinnit Krimille tai krimiläisten tuotteiden tuonti EU-alueelle on kielletty.

Vuoden 2014 tapahtumien jälkeen Krimille tai Ukrainan itäosiin matkustaminen Venäjän kautta on Ukrainan näkökulmasta laiton maahantulo, ja Ukraina voi langettaa siitä sakon, vankeusrangaistuksen tai molempia.

Krimin eristäytyneisyyttä ovat lisänneet sähkön ja veden toimitusongelmat. Sähkön ja veden toimittaminen Ukrainasta Krimille loppui miehityksen jälkeen, eikä Venäjä vielä ole kyennyt järjestämään täysin korvaavia toimituksia.

Venäjä ottaa ilon irti länsimaiden hajaannuksesta

Venäjä-pakotteet ovat saaneet länsimaissa myös kritiikkiä osakseen muiltakin kuin presidentti Trumpilta.

Esimerkiksi Italian uusi oikeistolainen pääministeri Giuseppe Conte on vaatinut Venäjä-pakotteista luopumista, sillä ne ”nöyryyttävät Venäjän siviiliyhteiskuntaa”.

Venäläiset televisioasemat ja muut valtion hallitsemat viestimet uutisoivat mielellään länsimaiden hajaannuksesta kertovat tapaukset.

Esimerkiksi Trumpin Krim-tokaisu ilahdutti Krimin syyttäjänviraston ex-johtajaa, nykyistä duuman jäsentä Natalija Poklonskajaa.

Valtapuolue Yhtenäisen Venäjän edustaja kutsui Trumpin Krimille toteamaan itse, kuinka totta presidentin näkemys niemimaan venäläisyydestä on.

Trump ei tiettävästi ole vielä vastannut kutsuun.

Venäjä tukee sotilaallisesti separatisteja Itä-Ukrainassa

Tapahtumien taustalla on Ukrainan vallankumous, jolla lähentymistä EU:hun halunneet ukrainalaiset syrjäyttivät Venäjä-mielisen presidentin helmikuussa 2014.

Vastavetona Venäjän sotajoukot miehittivät Krimin, ja Venäjä järjesti niemimaalla Ukrainan ja kansainvälisen lainsäädännön vastaisen kansanäänestyksen. Sen tuloksena Krim julistettiin osaksi Venäjää.

Venäjä myös tukee sotilaallisesti Itä-Ukrainan Venäjä-mielisiä separatisteja Donetskissa ja Luhanskissa.

X