Tuore dokumentti toistaa väitteen hypnotisoijan yhteyksistä Kekkoseen – Totta vai taitava julkisuustemppu?

Hypnotisoija Olavi Hakasalon (1930-1988) värikkäästä elämästä kertova dokumentti Olliver Hawk saa tammikuun viimeisenä päivänä ensi-iltansa DocPoint-festivaalilla Helsingissä.

Arthur Franckin ohjaamassa dokumentissa kerrotaan taiteilijanimeä Olliver Hawk käyttäneen Hakasalon julkisista esiintymisistä, yksityiselämästä sekä oikeudenkäynnistä, jossa hänet tuomittiin luvattomasta lääkärintoimen harjoittamisesta.

Osuutensa dokumentissa saavat myös Hakasalon esittämät väitteet siitä, että itse presidentti Urho Kekkonen olisi värvännyt hänet etsimään vahingollista tietoa SMP:n kansanedustajista.

Showmies ja taitava imagonrakentaja

Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma on käsitellyt Olavi Hakasaloa muun muassa kirjassaan Usko, toivo, huijaus – rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin. Lauerman mielestä Hakasalo oli ensisijaisesti showmies, joka osasi surffata eri aikakausina uusien virtausten mukana säilyttääkseen kiinnostavuutensa.

Lauerma ei ole vielä nähnyt Olliver Hawk -dokumenttia kokonaan, mutta trailerin perusteella hän ihmettelee, annetaanko elokuvassa totuudenmukainen kuva Hakasalon poliittisesta toiminnasta.

”Trailerista syntyi mielikuva, että elokuva esittäisi asioita siten, että Hawk olisi jollain lailla ollut poliittisesti merkittävässä roolissa ja joutunut sen takia vainotuksi”, Lauerma sanoo.

”Hänen muun toimintansa perusteella olisi kuitenkin syytä vahvasti epäillä, että tämä tarina jonkinlaisesta suorasta tai välillisestä kontaktista Vennamoon tai Kekkoseen on aikansa myynnin edistämistä ja satuja ja tarinoita.”

Hakasalon imagonrakennuksesta on tehty tutkielmakin. Kati Kajander tutki kulttuurihistorian pro gradu –työssään, miten Hakasalo rakensi julkisuuskuvaansa hurjilla tarinoilla, joita yleisö ei osannut kyseenalaistaa. Suomen 1960-70-lukujen ilmapiiri oli myös otollinen salamyhkäisten juttujen levittämiseen.

”Tuona aikana oli huomattavan yleistä, että vihjailtiin kaikennäköisistä yhteyksistä korkeaan poliittiseen tahoon, jonka nimeäkään ei oikein voi mainita. Tällä temppuilulla pyrittiin muun muassa luomaan semmoinen mielikuva, että ennustaja, selvänäkijäeukko Aino Kassinen olisi ollut presidentin neuvonantaja, missä ei ollut pienintäkään perää”, Lauerma sanoo.

Lauermaa kiinnostaisi tietää, onko elokuvan dokumentointi todellakin aukotonta. Esimerkiksi Hakasalon saama tuomio kuitenkin perustui vain hänen potilaidensa tekemiin valituksiin.

Adjutantin kirje yhtenä todisteena

Olliver Hawk -dokumentin ohjannut Arthur Franck sanoo puolustavansa elokuvansa totuudellisuutta loppuun asti.

Franckin mukaan dokumenttiin kuvattiin jossakin vaiheessa kourallinen haastatteluja, ja myös Hannu Lauermaa haastateltiin. Yhtä lukuun ottamatta haastattelut jätettiin kuitenkin elokuvasta pois, sillä tarina haluttiin kertoa Hakasalon omin sanoin.

Lisäksi elokuvan kertojana kuullaan Hakasalosta paljon juttuja Hymy-lehteen kirjoittanutta Veikko Ennalaa, jolle äänensä on lainannut Riku Rantala.

”Se toimi poeettisesti paremmin”, Franck sanoo.

Elokuvassa esitetyt väitteet Hakasalon yhteyksistä Urho Kekkoseen ja Veikko Vennamoon nojaavat osittain Vennamon sekä SMP:n puoluesihteeri Urpo Leppäsen muistelmiin, mutta Franck on kolunnut elokuvaa varten myös arkistoja.

”Olen nähnyt Vennamon omissa arkistoissa sen kansion, jossa näihin viittaavat asiat käydään läpi. Sanotaanko näin, että minä uskon siihen, ja vaikka en olisi uskonut, niin silti se olisi puolustanut paikkaansa elokuvassa, koska Hakasalo näin väitti”, Franck sanoo.

Dokumentissa vilautetaan Urho Kekkosen adjutantin Urpo Levon lähettämää kirjettä Olavi Hakasalolle. Se on Franckin mukaan Vennamon arkistoista löytynyt kopio, alkuperäinen oli Hakasalon hallussa.

”Kukaan ei tiedä, mihin Hakasalon paperit joutuivat, kun hän kuoli.”

Olavi Hakasalo menehtyi dramaattisesti sairauskohtaukseen kesken hypnotisointiesityksen Kemissä vuonna 1988.

Dokumentti Olliver Hawk tulee elokuvateattereihin perjantaina 8. helmikuuta.