Tutkija arvioi: Britannian jatko EU:n jäsenenä todennäköisempää

Juhannuksena tiedetään, miten Iso-Britannia on äänestänyt jäsenyydestään EU:ssa. Siksi Britannian valinta 23. kesäkuuta on merkittävä myös Suomelle.

Hajoaako EU, alkaako brittien äänestäessä erosta – Brexitistä – kokonainen ketjureaktio ja pako unionista, pirstaloituuko Eurooppa jälleen?

Entä mitä tekee Skotlanti, EU-jäsenyyteen suopeimmin suhtautuva Britannian osa, joka toivoo käsiinsä myös itsenäisyyttä?

Varmaa on vain se, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin iloitsee jokaisesta eleestä, joka repii yhtenäisen Euroopan ideaa.

Kukkaro ratkaisee

Mari K. Niemellä on näkökulmaa brexitiin. Valtiotieteiden tohtori Niemi toimii paitsi Skotlannin Strathclyden yliopiston tutkijana Glasgowissa myös Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkijana Turun yliopistossa.

Siihen, että tätä kirjoitettaessa brittien niukka enemmistö näyttää mielipidetiedustelujen mukaan äänestävän EU:sta lähdön puolesta, Niemi muistuttaa:

”Gallupit eivät ole viime aikoina pitäneet Britanniassa kovin hyvin paikkaansa. Se pätee esimerkiksi konservatiivien yllätysmenestykseen viime parlamenttivaaleissa tai äänestyksiin Skotlannissa. Niinpä sekä asiantuntijat että vedonlyöntitoimistot pitävät todennäköisempänä Britannian jäämistä EU:hun kuin Brexitiä.”

Niemi itse, joka asuu Britanniassa neljättä vuottaan, veikkaa kansanäänestyksen lopputuloksesta:

”Britit todennäköisesti äänestävät täpärästi jäämisen puolesta. Oma kukkaro ratkaisee. Viimeistään äänestyskopissa he pohtivat päätöstään asuntolainansa, palkkansa, korkojen ja työllisyystilanteen valossa.”

Niemi viittaa useimpien johtavien talousasiantuntijoiden lausuntoihin, jotka povaavat briteille synkkiä aikoja Brexitin tullen. Unionin jättäminen tulisi Britannialle kalliiksi, minkä takia viime hetkien ratkaiseva tekijä on äänestäjän oma etu.

”Niin kävi myös kansanäänestyksessä Skotlannin itsenäisyydestä. Skottien päätös pysyä Britannian yhteydessä oli selvä, vaikka osa gallupeista oli ennakoinut jotain tiukempaa”, Niemi sanoo.

Hyvä paha työvoima

Jos Brexit sittenkin toteutuu? Silloin kysytään, kuinka hyvän sopimuksen Britannia pystyy EU:n kanssa neuvottelemaan, mutta myös sitä, kuinka paljon arvaamattoman kauan kestävä epätietoisuus Britannialle maksaa.

”Kuka uskaltaisi silloin esimerkiksi investoida tai sijoittaa Britanniaan? Sama pätee paikallisiin yrityksiin mitä tulee vaikkapa laajentamishaluihin tai Britannian perinteiseen sillanpääasemaan tuotteiden markkinoimisessa muualle Eurooppaan. Toimeliaisuus jähmettyy”, Niemi povaa.

Brexitin kannatuksen takana yhtenä pontimena on monen britin kyllästyminen EU:n vapaaseen liikkuvuuteen. Pelkästään Itä-Euroopan jäsenmaista tulleiden työntekijöiden määrä lasketaan miljoonissa.

”Mutta samaan aikaan Britannia voi taloudellisesti paremmin kuin esimerkiksi Suomi. Paljolti juuri kouluttamaton ja kielitaidoton siirtotyöväestön osa on pitänyt palkkatasoa brittiyrityksille sopivana. Vastaavasti asianomaiset tulijat kokevat palkan itselleen riittäväksi.”

Kuten Niemi lisää, monia Britannian yrittäjiä huolettaa, jos Brexit voittaa, mistä he sen jälkeen saavat työvoimaa.

Cameronin kohtalo

Virallisesti EU-kansanäänestys on neuvoa-antava, mutta käytännössä Niemen silmissä sitova.

”Jos tulos jää täpäräksi suuntaan tai toiseen, kansakunta on vaarassa jakautua. Sekä Brexit-puolen voitto että niukka tappio tietäisi todennäköisesti erokeskustelun leviämistä muuallekin. Tilanteen rauhoittaisi vain brittien selkeä kannanotto EU-jäsenyyden puolesta.”

Britannian pääministeri David Cameron kampanjoi koko arvovallallaan EU:n puolesta. Hänen konservatiivipuolueensa on kuitenkin jakautunut, minkä takia Niemenkin on vaikea nähdä, että Cameron voisi enää Brexit-tilanteessa jatkaa maansa johtamista.

”Brexit merkitsisi Cameronille koko hänen uransa taitekohtaa”, Niemi sanoo ja jatkaa: ”Vääntö EU:sta on huipentunut Britanniassa vahvasti juuri konservatiivipuolueen sisäisten siipien valtataisteluksi, jossa EU-jäsenyyttä vastustavien näkyvin hahmo on Lontoon ex-pormestari Boris Johnson. Myös minun nähdäkseni Johnson tavoittelee Cameronin paikkaa puoluejohtajana ja pääministerinä. Johnsonin rinnalla osa Cameronin ministereistäkin kampanjoi Brexitin puolesta.”

Britannian hajoaminen

Entä omapäinen Skotlanti? Niemi sanoo, että skotit tuntevat suurta halukkuutta jäädä EU:hun. Halut yltyvät entisestään, jos enemmistö skotlantilaisista äänestää – toisin kuin muut britit – EU-jäsenyyden puolesta.

Asetelma ruokkisi myös Skotlannin itsenäisyyshaaveita ja voisi johtaa koko Iso-Britannian hajoamiseen ja levitä muualle EU:hun, kuten Espanjaan.

”Skotit tuntevat aiempaakin vahvemmin, että EU:n ulkopuolella he jäisivät Britannian pussinperäksi ja että EU:ssa Skotlannista ja heidän työläisistään huolehditaan paremmin”, Niemi sanoo.

Venäjä, Putin? Niemi allekirjoittaa, että Britannian EU-ero sataisi iloisesti Putinin laariin, jota sekoitellaan kaukana Kremlissä. Keskenään riitaisa Eurooppa on Putinille kuin toiveiden satukirjasta, niinpä hän pontevasti tukeekin eri maiden äärioikeistolaisia ja populistisia voimia, jotka taistelevat EU:ta vastaan.

Isku Suomelle

Myös Suomen entinen Britannian suurlähettiläs, kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen kommentoi Putinin roolia.

”Brexit olisi suurvaltapoliittinen voitto Putinille, jonka suhde EU:hun perustuu hajoita ja hallitse -periaatteeseen.”

Juuri tämä ei voi olla vaikuttamatta Suomeenkin. Turvallisuuspolitiikka ja länsiliittoutuminen ovat EU-jäsenyytemme peruskiviä.

”Siksi Britannian ero EU:sta olisi vakava isku Suomellekin, onhan Britannia EU:n vahvin sotilasvoima. Brexit olisi meille vaikea myös kauppapoliittisesti; Britannia on yhä yksi tärkeimmistä kauppakumppaneistamme ja erityisesti puunjalostusteollisuudelle ensiarvoisen tärkeä vientimaa. Brexit siis tuskin ainakaan helpottaisi Suomen työllisyysnäkymiä”, Salolainen sanoo.

EU:sta erotessaan Britannia joutuisi samalla neuvottelemaan uusiksi kauppasopimukset entisten EU-kumppaniensa – myös Suomen – kanssa.

”En ikävä kyllä näe Brexitissä mitään hyvää kenenkään muun kuin Putinin kannalta.”