Tuuli on ollut kesän 2017 vitsaus - Millä tavalla se liittyy ilmastonmuutokseen?
Tämän kesän poikkeuksellinen tuulisuus on ihmetyttänyt monia. Ilmastonmuutoksen myötä myrskytuulien ja niiden aiheuttamien tuhojen ennustetaan vielä lisääntyvän.
Eteläisessä Suomessa tuuli on riepotellut poikkeuksellisen voimakkaasti tänä kesänä.
Kylmää kevättä seurasi viileä ja tuulinen kesä. Toukokuun viileä ilmamassa oli lähtöisin Pohjoisnavalta. Päivittäisissä keskilämpötiloissa alitettiin jopa 60 vuoden takaisia ennätyksiä.
Faktaa on myös, että varsinkin eteläisessä Suomessa on puhaltanut poikkeuksellisen paljon.
Ilmatieteen laitoksen meteorologi Niina Niinimäki laskee, että tuulen nopeus Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kesäkuun alun ja heinäkuun puolivälin aikana ollut keskimäärin 4,4 metriä sekunnissa, kun se vastaavalla ajanjaksolla vuosina 1981–2010 on ollut keskimäärin 3,7 metriä sekunnissa.
”Tänä kesänä on ollut selvästi tuulisempaa. Eroa on ollut myös tuulen suunnassa. Tyypillisesti kesällä tuulee etelästä ja lounaasta. Nyt tuuli tulee lännestä ja luoteesta, joten se tuntuu kylmältä ja kovalta”, Niinimäki kertoo.
”Tyyntä on ollut puoli prosenttia ajasta, vaikka pitkällä aikavälillä luku on 3,2 prosentin luokkaa. Kysymys on pidemmän ajan arviosta, joten vaikka kovatuulisempia päiviä on ollut mukana, eivät yksittäiset päivät selitä ilmiötä”, Niinimäki jatkaa.
Monta muuttujaa
Tuulen määrät ja suunnat vaihtelevat luontaisesti. Alkukesä 2016 oli tilastojen valossa hieman tuulisempi kuin vuosi 2017 on ollut. Harva kuitenkin valitti kesäsäästä.
”Vastaavan ajanjakson tuulennopeus oli vuosi sitten 4,5 metriä sekunnissa. Mutta tuulen suunta oli lounaasta, eikä sää ollut yhtä viileä kuin nyt”, Niinimäki jatkaa.
Ilmastonmuutokseen tuulisuuden muutoksia on haastavaa kytkeä. Niinimäen mukaan tuulisuutta aikaan saavien matalapainealueiden reitit voivat muuttua, mutta muutokset eivät ole yhtä yksiselitteisiä kuin keskilämpötilojen ja sademäärien muutokset.
Lämmin meri luo myrskyt
Suurinta tuhoa tekeviin trooppisiin hirmumyrskyihin ilmaston lämpenemisellä on vaikutusta, koska myrskyjen ensisijainen energianlähde on lämmin meri. Ilmatieteen laitoksen mukaan trooppisten myrskyjen voimistuminen on entistä todennäköisempää, mutta yksistään veden pintalämpötilan mukaan niiden voimakkuutta ei ole mahdollista ennustaa.
Tutkijoiden keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että ilmastonmuutos tulee nostamaan keskilämpötiloja erityisesti talvisaikaan. Ja mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä nopeammin ilmasto lämpenee.
Suomi kuuluu pohjoiseen ilmastovyöhykkeeseen, joka lämpenee maapallon keskiarvoa nopeammin. Arktisilla alueilla jopa kaksi kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin.
Ilmatieteen laitoksen ennusteiden mukaan talvet lämpenevät Suomessa enemmän kuin kesät. Suomen onkin sanottu olevan niitä harvoja maita, joihin ilmastonmuutoksella on myönteisiä vaikutuksia. Tuoreemmat ilmastomallit osoittavat kasvukauden pitenevän sekä keväällä että syksyllä.
Myrskytuulien ennustetaan voimistuvan erityisesti Suomen merialueilla mutta myös sisämaassa.
Routa suojaa metsiä
Myrskytutkija Antti Mäkelä ilmatieteen laitokselta muistuttaa, että sääilmiöissä kaikki liittyy kaikkeen.
”Lämmetessään ilmastolla ja vesistöillä on kyky tuottaa entistä kovempia myrskyjä. Sama pätee ukkosiin. Potentiaali on olemassa, mutta korkeammat lämpötilat eivät tällaista automaattisesti tuota. Tässä on paljon avoimia kysymyksiä”, Mäkelä sanoo.
Varmaa tietoa on se, että tuhot lisääntyvät, vaikka myrskyt eivät voimistuisikaan tai niitä ei tulisi sen enempää kuin nykytilanteessa.
”Tämä johtuu ilmaston lämpenemisestä. Kun routa katoaa maasta eikä pidä enää puita pystyssä, tuhot lisääntyvät väistämättä Suomessa, joka on täynnä metsää”, Mäkelä kertoo.
Metsäisen maan myrskytuhot tulevat lisääntymään myös lämpimänä vuodenaikana.
”Tuulella on huomattavasti enemmän tarttumapintaa puuhun, jos siinä on lehdet. Kun lehtipuut loppusyksystä pudottavat lehtensä, tarttumapintaa on vähemmän. Eli vaikka myrskyt eivät lisääntyisi, niiden tuhot lisääntyvät”, Mäkelä sanoo.
Nämä myrskyt muistetaan
1 Tapani-myrsky 26.12.2011 aiheutti tuhoja, joista sähköyhtiöt maksoivat kymmenien miljoonien eurojen korvaukset. Puuskissa tuulen nopeus nousi jopa 25 metriin sekunnissa.
2 Rauli-myrsky 27.8.2016 katkoi sähköt liki 200 000 suomalaiselta.
3 Suomen voimakkain myrsky riepotteli maata elokuussa 1890. Ilmatieteen laitos on arvioinut valokuvien perusteella, että puuskatuulet ovat saattaneet nousta yli 40 metriin sekunnissa.
4 Tip oli maailman historian voimakkain hirmumyrsky, joka aiheutti merkittävää tuhoa Japanissa lokakuussa 1979. Voimakkaimmat tuulet puhalsivat 85 metriä sekunnissa eli 305 kilometriä tunnissa.
Lue myös:
Sään ennustaminen on tänä kesänä ollut harvinaisen hankalaa
Alkukesän kolea sää on viljelijöille kuin uhkapeliä – Mitä lupaavampi sato, sitä kovemmat riskit