Vaelluskalat ovat uhanalaisia – Sadat turhat padot estävät kalojen kutuvaelluksen
Euroopan vesissä on yli miljoona patoa ja muuta vesiestettä, jotka estävät kalojen kutuvaellusta. WWF:n Vauhtia vaellukseen -hankkeen tavoite on saada toimivat kalatiet myös vesivoimalaitoksiin.
Patojen purkaminen on selkeä ja helppo tapa parantaa vesistöjä ja kalakantoja.
Uhanalaiset vaelluskalat tarvitsevat koski- ja virtapaikkoja lisääntyäkseen. Vaelluskalat, kuten lohi ja taimen, syntyvät yleensä virtaavissa vesissä, siirtyvät mereen tai järveen kasvamaan ja palaavat lopulta synnyinpaikkaansa lisääntymään.
Vaelluskalojen luontainen elinkierto edellyttää siis kulkumahdollisuutta, mutta ihmisen toimet ovat tehneet liikkumisen vaikeaksi, ellei mahdottomaksi.
Ahdinko johtuu paljolti rakentamisesta: monet joet valjastettiin jo vuosikymmeniä sitten hyvään tarkoitukseen, edullisen ja varsin saasteettoman vesivoiman tuotantoon. Myös asutuksen laajentuminen siltoineen on pirstonut joenvarsia ja muuttanut uomia.
Velluskalakannat ovat kärsineet myös Suomen lähivesillä liikakalastuksesta.
WWF-järjestö on pyrkinyt Vauhtia vaellukseen -hankkeessaan purkamaan kalojen kulkua haittaavia esteitä. Helpointa on aloittaa padoista, jotka eivät ole käytössä.
Sammaloituneet kivet ovat luonnostaan omilla paikoillaan Markus Boströmin ja Taru Lehdon patopaikalla. Sammalettomat ovat kalojen lepo- ja kutupaikoiksi sijoitettuja kiviä. © Johannes Wiehn
Kalatiet auki – vaellusesteiden purkaminen on usean tahon tavoite
Suomen joissa ja puroissa on satoja käytöstä poistettujen patojen raunioita. Niiden takana kaloille olisi tuhansia kilometrejä potentiaalista elin- ja lisääntymisympäristöä.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmaan on kirjattu Suomen luonnon monimuotoisuuden nimissä vaellusesteiden purkua ja kalojen lisääntymisalueiden parantaminen.
WWF ei ole siis projektin kanssa yksin, vaan myös maa- ja metsätalousministeriö edistää samoja tavoitteita.
Markus Boström ja Taru Lehto muuttivat joitakin vuosia sitten perheineen Espoosta kouvolalaiseen pikkukylään, maalaistaloon.
Tontilla kulkee kapea Summanjoki, jonka rannassa seisoi vanha mylly puupatoineen.
Jo 1800-luvulla perustettu voimalaitos jauhoi alueelle sen ensimmäiset sähköt. Nyt sähköt tulevat isoilta voimalinjoilta.
Kun WWF:ltä kysyttiin voitaisiinko pato muuttaa esteettömäksi, hetken mietittyään perhe suostui.
”Projektista ei ole mitään pahaa sanottavaa. Työ hoidettiin noin kolmessa päivässä todella ammattitaitoisesti. Pato-oikeudet myös säilyivät, mikä nostaa tontin arvoa”, Boström kertoo.
Markus Boström on tyytyväinen, että lähti mukaan padonpurkuprojektiin. © Johannes Wiehn
Kaloilla kestää noin kaksi vuotta löytää uudet reitit
Puupato sijaitsi hieman Kelkanjoen ja Summanjoen pääharan yhtymäkohdan alapuolella. Padon poikkipuiden tilalle asennettiin heinäkuussa 2020 luonnonmukainen lohko- ja luonnonkivistä rakennettu matala pohjakynnys. Kynnyksen alapuoleista osuutta täytettiin ja loivennettiin kiviaineksella, jolloin kalojen liikkuminen helpottui.
Vanhaan myllyraunioon ei koskettu, sillä paikan kulttuurihistoriaa haluttiin kunnioittaa.
”Vanha mylly pysyy nyt myös paremmassa kunnossa, kun pato ei enää jumita talvisin jäitä sen ympärille”, Boström sanoo.
Myllyn raunio sai jäädä paikoilleen. © Johannes Wiehn
Padon poiston jälkeen vaelluskalat pystyvät uimaan Enäjärven yläpuolisille koski- ja virta-alueille. Taimenen odotetaan löytävän uusille vesille kahdessa vuodessa.
Boström ja Lehto näkevät siis ensi kesänä, tulevatko kalat.
”Kaikkia muita eläimiä täällä onkin jo näkynyt. Pihalla on hiippaillut ilves ja vedessä näkyy toisinaan saukko ja majavia”, he kertovat.
Myös majavien padot voivat koitua esteeksi kalojen vaellukselle, mikäli pato on rakennettu tiiviisti kapeaan vesistöön.
Pienikin este voi olla kaloille liikaa
”Luonnonkala on yksi harvoista proteiinin lähteistä, joita ihminen ei tuota suurin tuotantokustannuksin, joten sitä kannattaisi suojella”, sanoo WWF:n Sampsa Vilhunen.
”Pienikin este voi olla kaloille liikaa. Padon purku on yksittäinen toimenpide, jolla on ennustettavat, nopeat ja pysyvät hyödyt biodiversiteetille.”
WWF:n tekemän mielipidekyselyn mukaan 71 prosenttia suomalaisista kannattaa energiatuotannon kannalta merkityksettömien patojen purkua.
Projektin tavoite on saada toimivat kalatiet myös vesivoimalaitoksiin. Luonnonvarakeskuksen mukaan vesivoimalaitokset sulkevat vaellusreitit 11 vesistössä.
Pihamaisema kaunistui, kun rapistunut pato purettiin. Lapset olivat myös tyytyväisiä, sillä nyt uimaan voi mennä vielä lähempää kotiovea, mikäli kylmään jokiveteen uskaltautuu.
Perheen pieni poika innostui myös pihaan ilmestyneistä työkoneista, kun varsinainen purkuprojekti käynnistyi.
”Projekti hoidettiin todella henkilökohtaisella ja pätevällä otteella”, Markus Boström nyökyttelee.
”Ainoa pieni miinus oli, että nurmikkoa piti hieman paikkailla työkoneiden lähdettyä.”