Valitse oikea kirosana ja käytä sitä taiten: Näin hyödyt voimasanojen käytöstä

Vuosisatoja sitten ”hitto” oli hurja voimasana.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Perrrrkele! Suomen vanhimpiin kuuluva kirosana on yhä tehokas.

Vuosisatoja sitten "hitto" oli hurja voimasana.
Teksti:
Johanna Jantunen

”Ai hel– himskatti!” mies huudahtaa lyödessään varpaansa keittiönpöydän kulmaan kiireisenä arkiaamuna. Perheen lapset ovat syövät vieressä aamupalaa, eikä lasten kuullen sovi puhua rumasti.

Olisiko kuitenkin kannattanut käyttää voimakkaampaa sanaa?

Kivun kannalta olisi. Englantilaisen Keelen yliopiston tutkimuksen mukaan kiroilu poistaa kipua.

Tutkimuksessa koehenkilöiden tehtävänä oli pitää käsiään upotettuina jääveteen. Käsiä jaksoi pitää vedessä kauemmin, kun samalla kiroili. Tavallisen sanan hokemisella ei ollut samanlaista vaikutusta.

Mihin kirosanojen teho oikein perustuu?

Älä tuhlaa

Kirosanat ovat erityisiä sanoja, eikä mikä tahansa sana voi olla kirosana.

”Kirosanojen voima perustuu kieltoon. Kiroileminen on kiellettyjen sanojen käyttämistä, ja rumanahan sitä tietysti myös pidetään”, suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Ulla-Maija Forsberg Helsingin yliopistolta sanoo.

Kielletyn sanan käytöstä voi saada voimaa, ja se saattaa lieventää turhautumista, ärsytystä tai kipua.

”Kiroaminen on tietyllä tavalla primitiivireaktio, jolla puretaan ikävää tunnetta.”

Liikaa ei kuitenkaan kannata kiroilla, tai sanat menettävät merkityksensä. Keelen yliopiston tutkimuksessa huomattiin, että koehenkilön kivunsietokyky parani vain, jos hän ei normaalisti kiroillut paljon.

”V-sana, jota käytetään jossain puhetyyleissä pilkun korvikkeena, voi olla käyttäjän kannalta laimentunut ja voimansa menettänyt. Mutta ehkä sama henkilö voi käyttää jotain muuta sanaa lyödessään itseään vasaralla sormeen.”

Valitse itsellesi paras teema

Kiroilun sanastot liikkuvat tabujen alueella. Sanat kumpuavat kolmesta aihepiiristä: uskonnosta, seksuaalisuudesta ja ruumiin eritteistä.

”Riippuu ihmisestä, mikä sana on kenellekin rumin. Toiselle uskonnolliset sanat voivat olla pahempia, toiselle taas sukupuolisanat”, Ulla-Maija Forsberg sanoo.

Kirosanojen pahuus on myös muuttunut historiallisesti. Aiemmin todella rumina pidetyt sanat voivat nykyään olla melko kesyjä.

”Esimeriksi hitto on ollut vuosisatoja sitten todella vahva sana, nykyään se ei ole mitään.”

Voisivatko kaikki kirosanat tulevaisuudessa arkipäiväistyä ja menettää voimansa, jos kiroilusta tulisi yhä yleisempää?

”En usko, että niin käy. Yksi Suomen vanhimmista kirosanoista, perkele, on yhä voimakas ja hyvä esimerkki siitä, että jos sana on riittävän vahva, se säilyttää mahtinsa.”

X