Veikkaus tekee bisnestä köyhien lähiöiden pelikoneilla, mutta ministeri Mika Lintilä ei halua puuttua automaattien sijoitteluun
Keskustalainen elinkeinoministeri luottaa rahapeliyhtiön uusien vastuullisuustoimien tehoon.
Veikkaus sijoittaa eniten peliautomaatteja alueille, joissa tulotaso ja koulutusaste ovat matalia, mutta työttömyysaste korkea. Vastaavasti varakkaimmilla alueilla peliautomaatteja on olemattoman vähän.
Seura uutisoi peliautomaattien sijoittelusta 8. helmikuuta.
Veikkauksen johto kiisti alueiden sosioekonomisen aseman vaikuttavan pelikoneiden sijoitteluun ja sanoi automaattien seuraavan liiketiloja.
Varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski kirjoitti 16. helmikuuta julkaistussa tiedotteessa, että automaattien sijoittelua ohjaavat ensisijaisesti liiketaloudelliset perusteet, vastuullisuus ja kumppanien yhdenvertainen kohtelu.
”Raha-automaatteja on nyt jokaisessa manner-Suomen noin 300 kunnassa. Mikäli automaatit siirrettäisiin pelisaleihin, niin noin 250 kuntaa jäisi kokonaan ilman automaatteja”, Nummikoski kirjoitti.
Veikkauksen vastuuministeri, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on lähes sanasta sanaan samaa mieltä.
”Yhtiön mukaan raha-automaattien sijoittelua ohjaavat liiketaloudelliset perusteet, vastuullisuus ja kumppanien yhdenvertainen kohtelu. Minusta nämä ovat kestävät perusteet”, Lintilä vastaa Seuralle sähköpostilla.
”Raha-automaattien nykyinen sijoittelumalli on syntynyt vuosikymmenten aikana, enkä näe kovin suurta tarvetta millekään nopeille muutokselle.”
Jokaisella pelikoneella on tuottotavoite
Automaattien sijoittelusta kertovaan aineistoon perehtyneet tutkijat kritisoivat Veikkausta liiketaloudellisten näkökulmien korostamisesta vastuullisuuden kustannuksella.
Tutkijoiden mukaan peliongelmat, kuten monet muutkin sosiaaliset ongelmat, kasaantuvat samoille ihmisille.
Vuonna 2015 peliongelmia esiintyi 5,7 prosentilla työttömistä ja 6,8 prosentilla työkyvyttömistä. Työssäkäyvistä niitä oli 3,4 prosentilla, kertoo rahapelipolitiikkaan perehtynyt THL:n erikoistutkija Jani Selin.
Ongelmapelaajiksi luokitellaan 124 000 suomalaista. Heidän pelaamisestaan kärsii myös noin 724 000 läheistä. THL:n mukaan ongelmapelaajien yleisin rahapeli on peliautomaatti.
Automaattien sijoittelu huono-osaisten asuinalueille on siis hyvää bisnestä. Jokaisella pelikoneella on tuottotavoite ja koneet päätyvät todennäköisimmin sinne, missä tavoitteet toteutuvat.
Tuottotavoitteitta täyttäessä ei välttämättä tarvitse seurata sosioekonomisia mittareita. Riittää kun seuraa rahaa ja unohtaa pelaamisen ja huono-osaisuuden epäkiitollisen yhteyden.
Mika Lintilä luottaa jatkossakin Veikkauksen kykyyn sijoittaa automaatteja ilman ulkopuolista valvontaa.
”Mielestäni Veikkauksella on perustelut automaattien sijoittelulle ja uusilla vastuullisuustoimilla voidaan tehokkaasti puuttua ongelmalliseen pelaamiseen. Veikkauksella oikeus sijoittaa peliautomaatteja, mutta myös vastuu sijoittelusta.”
Miten vastuuministeri aikoo itse puuttua peliautomaattien sijoitteluun?
”Edellytän Veikkaukselta vastuullista harkintaa rahapeliautomaattien sijoittelussa.”
Veikkauksen uudistus kestää peräti 5 vuotta!
THL:n marraskuussa 2017 julkaiseman selvityksen mukaan pelihaittojen vähentämisessä tehokkaimpia keinoja ovat pakollinen tunnistautuminen, pelaajan itse asettamat pelirajat ja itselleen hakema pelikielto.
Veikkaus tiedotti joulukuussa 2017 hankkeesta, joka pyrkii hajasijoitettujen raha-automaattien täystunnistautumiseen ja pelaamisen hallintaan 1.1.2023 alkaen.
Nummikoski kertoo tiedotteessa 16. helmikuuta, että raha-automaattien pelaaminen ”on muutaman vuoden kuluttua lähtökohtaisesti mahdollista vain tunnistautuneena ja pelaajalla on pakollisena käytössä samat pelaamisen rajat kuin verkkopelaamisessa”.
Hänen mukaansa ”pakolliset pelirajat ovat ainutlaatuisia maailmassa”.
Sitä varatoimitusjohtaja ei kerro, miksi uudistuksen toteuttaminen kestää peräti viisi vuotta. Odotellessa monella koneella voi nostaa pelirahaa pankkikortilla.
Lintilää suunnitelmat tyydyttävät.
”Veikkaus on myös linjannut, että tunnistautuminen on tulevaisuudessa lähtökohtana raha-automaattipelaamisessa. Tämä on oikea suunta”, omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri kertoo.
Nummikoski kirjoittaa tiedotteessaan, että Veikkaus tilittää vajaalle 7 000 kumppanille automaattituottoja vuodessa noin 87 miljoonaa euroa.
Lintilä komppaa:
”Raha-automaattien tuotoilla on merkitystä edunsaajille ja myös monille pienille yrityksille, joiden tiloissa automaatteja on”, hän vastaa sähköpostissaan.
Keskustaministeri korostaa myös aluepolitiikan tärkeyttä: ”Pelaamispalvelut on oltava saatavilla eri puolilla Suomea.”
Veikkaus kieltäytyi aluksi luovuttamasta aineistoa Seuralle
Seuran uutisoimat tulokset perustuvat Veikkauksen Seuralle luovuttamaan aineistoon, jossa eritellään pelisalien ulkopuolella olevat peliautomaatit postinumeroalueiden mukaan.
Tutkijat olivat aiemminkin pyytäneet aineistoa, mutta Veikkaus ja siihen vuonna 2017 sulautettu Raha-automaattiyhdistys (RAY) eivät ole suostuneet antamaan tarkkoja tietoja rahapeliautomaattien sijoittelusta.
Veikkaus kieltäytyi aluksi luovuttamasta aineistoa myös Seuralle vedoten tietojen uhkaavan automaatteja tiloihinsa saaneiden yrittäjien liikesalaisuuksia.
Veikkaus luovutti aineiston vasta kun Seura teki selväksi, että se vie tarvittaessa aineiston julkisuuden hallinto-oikeuden arvioitavaksi.
Seura antoi aineiston Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Helsingin yliopiston ja Peliklinikan tutkijoille. Tulokset perustuvat heidän analyysiinsä.