Venäjän energiavalta murenee, Suomi pyristelee irti energiariippuvuudestaan: ”Halvan venäläisen öljyn aika on ohitse”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
halvan venäläisen öljyn aika on ohi
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei pysäyttänyt öljykauppaa Venäjältä. Primorskista lähtenyt tankkeri toi öljyä Nesteelle Porvoon Kilpilahteen 1. maaliskuuta. © Eastpress / Lk
Venäjän hyökkäys Ukrainaan myllersi myös Euroopan energiamarkkinat. Suomi haluaa eroon energiariippuvuudesta Venäjään, mutta tavoite on erittäin vaativa.

Vielä helmikuun lopussa Itämeri oli täynnä tankkereita kuljettamassa venäläistä öljyä Euroopan satamiin. Venäjää vastaan oli nostettu uusia raskaita talouspakotteita, mutta energiahuolto oli jätetty niiden ulkopuolelle.

Jokainen Venäjältä ostettu öljylitra ja hiilikuutio rahoittavat Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Tämä ymmärrettiin Nesteellä ja Helenillä, joka on Helsingin kaupungin energiayhtiö. Neste ilmoitti jatkossa korvaavansa suurimman osan venäläisen raakaöljyn hankinnastaan muilla raakaöljylaaduilla. Helen puolestaan ilmoitti ostavansa kiviilen toistaiseksi muualta kuin Venäjältä.

Monet muut eurooppalaiset energiayritykset päättivät samoin.

Pohjanmeren Brent-öljylaadun hinta on noussut jo yli sataan euroon barrelilta. Se tarkoittaa, että myös Suomessa bensa, lämmitys ja ruoka maksavat entistä enemmän.

Halvan venäläisen öljyn aika ei enää palaa

Halvan venäläisen öljyn aika on ohitse. Ennen Venäjän hyökkäystä Suomi toi öljystään kaksi kolmasosaa Venäjältä. Venäläisen kivihiilen osuus Suomen kokonaistuonnista on ollut puolet. Ne ovat halvempia kuin kilpailijansa ja niiden kuljettaminen Suomeen on edullista.

Suomalaiset yritykset ostavat kivihiiltä nyt esimerkiksi Saksan ja Puolan kaivoksilta. Öljyä puolestaan tuodaan Pohjanmereltä, lähinnä Norjasta.

Helen käyttää myös venäläistä maakaasua Helsingin lämmittämiseen.

”Pitää muistaa, että meillä on lämmitysvastuu Helsingissä”, toteaa Helenin vastuullisuuden ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Maiju Westergren.

Jos Venäjän maakaasua ei enää kyetä käyttämään, Helen korvaa sen öljyllä.

Ensi syksynä Helenin maakaasuriippuvuus vähenee Vuosaari C-lämpövoimalaitoksen valmistuessa. Se lämpiää kotimaisella hakkeella.

Suomella ei akuuttia hätää kaasun tai öljyn suhteen

Suomi pärjäisi, vaikka Venäjän presidentti Vladimir Putin laittaisi sekä kaasuhanan kiinni että kieltäisi öljyn myynnin.

Huoltovarmuuskeskuksella on varastoissaan öljyä viideksi kuukaudeksi. Lisäksi maakaasun korvaamiseksi on varastoitu öljyä. Yrityksillä on velvoite pitää omia varmuusvarastoja.

Venäläinen maakaasu on kuitenkin energianlähde, jota ei kyetä täysin korvaamaan ostoilla muualta. Porin ja Tornion nesteytetyn maakaasun terminaalit ovat liian pienet koko Suomen tarpeisiin. Kaasuvoimaloita käytetään eri puolella maata talviajan lämmitykseen ja sähköntuotantoon. Myös teollisuuden eri prosesseissa käytetään kaasua.

Virolaisen Alexela-konsernin nesteytetyn kaasun terminaalin ja varastojen pitäisi valmistua Haminaan kesällä helpottamaan tilannetta. Markkinoilla oleva nesteytetty kaasu tosin on hyvin kallista.

Suomen ja Viron välisessä kaasuputkessa virtaa vielä pääasiassa venäläistä maakaasua, mutta kaasua tuodaan myös Liettuassa sijaitsevasta Klapeidan nesteytetyn kaasun terminaalista. Tilanne muuttuu kesällä, kun jatkoyhteys Eurooppaan aukeaa Liettua–Puola-kaasuputken avautuessa.

”Silloin ollaan osa isompaa systeemiä”, sanoo Energiateollisuuden johtaja Jari Kostama.

Ydinvoima, lähinnä Olkiluoto 3:n käynnistyminen lähitulevaisuudessa, ja tuulivoiman odotettu kasvu seuraavana kahtena vuotena vähentävät riippuvuutta Venäjästä.

Lisäksi Suomella on yhä turvetta, jota voidaan alkaa polttamaan uudestaan, jos hallitus niin haluaa. Moni voimalaitos kykenee käyttämään useampaa eri energiamuotoa.

Öljyä, hiiltä ja maakaasua tarvitaan silti lämmittämiseen.

Energiaturvallisuuden korkeampi hinta

Pian nähdään, miten poliitikot Suomessa ja koko Euroopan unionissa pystyvät selittämään kansalaisilleen, että energiaturvallisuus maksaa.

Suomessa perussuomalaisten Jussi Halla-Aho kertoi kannattavansa siirtymistä uusiutuviin energiamuotoihin, jotta riippuvuudesta venäläiseen energiaan päästäisiin eroon.

Länsimaat alkoivat ostaa energiaa Venäjältä 1960-luvulla. Länsi-Saksa ja Italia aloittivat energiayhteistyön toivoen­ taloudellisen riippuvuuden vähentävän väkivallan uhkaa Neuvostoliiton suunnalta.

Länsimaat olivat aina Venäjän uusimpaan Ukrainan valloitussotaan asti ajatelleet, että Venäjä on riippuvaisempi kaasunmyynnistä kuin Eurooppa sen ostamisesta.

Nyt tämä sokea optimismi on haihtunut ilmaan.

”Gazprom veti omat kaasuvarastonsa tyhjilleen syksyllä. Hyökkäys Ukrainaan on ollut jo suunnitelmissa silloin”, arvelee Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta.

EU pyrki vähentämään Gazpromin vaikutusvaltaa purkamalla sen monopoliaseman sekä kaasun tuottajana että jakelijana jo 2012. Riippuvuus Venäjään on kuitenkin vain kasvanut. Ilman Venäjän maakaasua ihmiset palelisivat talvisin Keski-Euroopassa.

Suomen Valtion enemmistöomistama Fortum saa viidesosan tuotoistaan Venäjän liiketoiminnoista.

Fortumin ulkomaiset kilpailijat ovat jo luopuneet tai luopumassa Venäjä-bisneksistään. Ne eivät halua rahoittaa Putinin hallinnon veristä hyökkäystä Ukrainassa.

Fortum ei aio vetäytyä Venäjältä

Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo vetoaa velvollisuuteen asiakkaita kohtaan. Fortumilla on yhdessä tytäryhtiö Uniperin kanssa Venäjällä kaksitoista voimalaitosta.

Rauramon mukaan voimalaitokset tuottavat lämpöä kahdelle miljoonalle venäläiselle.

EU:n pakotteiden vuoksi Fortum saattaa joutua luopumaan Gazpromin osaomistuksestaan, joka sillä on Uniperin kautta, ja maakaasuliiketoiminnoistaan. On myös riski, että Putin kansallistaa Fortumin sähkön- ja lämmöntuotantolaitokset Länsi-Siperiassa ja Uralilla. Se tarkoittaisi 5,5 miljardin euron menetyksiä.

”Fortumin pitäisi sanoa, että ne on nyt menetetty ja kirjata tappiot alas”, Veli-Pekka Tynkkynen sanoo.

Venäjän energiapoliittisen vaikuttamisen vähättely on Tynkkysen mukaan ollut myös Suomen ulkopolitiikan linja.

Yhdysvallat ja sen liittolaiset valmistelevat Venäjän energian tuontikieltoa.

Ydinvoiman osuus sähköntuotannossa kasvaa, kun Olkiluodon ydinvoimalan kolmosyksikkö Eurajoella otetaan kaupalliseen käyttöön kesällä 2022. © Heikki Saukkomaa/Lehtikuva

Ydinvoiman osuus sähköntuotannossa kasvaa, kun Olkiluodon ydinvoimalan kolmosyksikkö Eurajoella otetaan kaupalliseen käyttöön kesällä 2022. © Heikki Saukkomaa/Lehtikuva

 Lue myös: Seura tutki: Turve oli vaurauden lähde – Miksi takki kääntyi turvesoilla ja maa-aneksesta tulikin valtava riesa?

X