Viimeinen matka on täynnä valintoja: Mitä hautajaiset maksavat? Voiko tuhkat levittää mökkirantaan?

Jaa kaverilleTilaa Seura
© iStock
Voiko hautajaiset järjestää alle tonnilla? Saanko suunnitella itse omat hautajaiseni? Asiantuntijat vastaavat.

Miten paljon hautajaiset maksavat?

Vaikka en haluaisi, pitää varautua läheiseni hautajaisiin. Kuinka paljon rahaa on syytä varata?

Tuleva leski

Vastaus

Me suomalaiset haluamme hyvät hautajaiset, vaikka olemmekin aika vaatimattomia. Hautajaisissakaan ei silti haluta pröystäillä.

Suuria paikkakuntakohtaisia eroja hautajaisissa tosin on: pääkaupunkiseudulla saattoväkeä voi olla parikymmentä, Pohjanmaalla jopa parisataa.

Omaisilla ei välttämättä ole energiaa hautauskulujen vertailuun. Useimmiten omaiset menevätkin entuudestaan tuttuun, oman paikkakunnan hautaustoimistoon. Hautajaiset voivat maksaa tuhansia euroja, vaikka mitään erityistä ei tehtäisikään.

Hintoja kyllä kannattaisi vertailla, jos vain jaksaa. Toiveista on syytä kertoa ja kysellä eri vaihtoehdoista.

Hintavertailua on tosin aika hankala tehdä, sillä vertailukelpoisia hinnastoja ei ole helposti saatavilla. Pyydä pari tarjousta, jos jaksat.

Kaikki hautajaisiin liittyvät asiat ovat yksilöllisiä valintoja, ja valinnat vaikuttavat hintaan. Hyvät hautajaiset voi pitää pienelläkin budjetilla, mutta rahaa voi käyttää paljonkin. Alle tuhannella eurolla ei selviä. Hautajaisista on internetissä paljon tietoa, muun muassa hautajaiset.net ja evl.fi.

Ensimmäinen asia on ostaa arkku. Niitä on monenlaisia. Hinta riippuu materiaalista, verhoilusta ja mallista. Suomessa on maailman ympäristöystävällisimmät arkut.

Hinnat ovat tuhannen euron molemmin puolin. Halvimmillaan arkun voi saada 300 eurolla, mutta se voi maksaa 4 000 euroa.

Ennen kuin vainaja pannaan arkkuun, hänet valmistellaan ja puetaan. Se osuus hautaustoimiston peruspaketista on noin 100 euroa. Jos haluaa jotain erikoista, vaikka omat vaatteet, siitä pitää maksaa lisää.

Jos kyse on polttohautauksesta, ostetaan uurna. Ne maksavat 50 eurosta jopa tuhanteen euroon asti. On myös lainauurnia, joista tuhkan voi sirotella, eikä se maksa mitään. Näitä saa hautaustoimistoista, ei tosin kaikista. Helsingin Hietaniemen krematorion kappelista saa ilmaisen pahviuurnan.

Hautaukseen kuuluu kuljetuksia, joista lyhyet kuuluvat peruspakettiin, mutta pidemmistä ajoista pitää maksaa erikseen.

Hautaustoimiston osuus kustannuksista eli arkusta vainajan valmisteluineen, mahdollisesta uurnasta ja kuljetuksista on noin 1 000–1 500 euroa. Siihen päälle tulee muistotilaisuus. Henkeä kohti lasketaan 30–40 euroa. Isot hautajaiset voivat siten maksaa jopa 10 000 euroa. Muistotilaisuuden voi pitää myös kotona ja tehdä itse tarjoilut.

Hautajaisten jälkeen maksetaan hautapaikasta. Sen suuruus riippuu paikkakunnasta, kirkkohallituksen suositus on 200 euroa. Helsingissä arkkuhautapaikka maksaa 400 euroa.

Aikanaan hankitaan hautakivi. Siihen menee satoja euroja tai jopa useita tuhansia. Uurnahautojen kivet ovat pienempiä kuin arkkuhautojen ja siksi halvempia. Hautakivi ei ole pakollinen.

Onko sopivaa suunnitella omat hautajaisensa?

Olenko itsekäs, kun haluan suunnitella omat hautajaiseni vielä, kun olen tolkuissani? Pitääkö tahtoani noudattaa?

Valkoisia liljoja 

Vastaus

Omaiset voivat olla jopa helpottuneita, jos olet suunnitellut hautajaisesi. Se säästää omaisten voimia, eikä tule turhia riitoja. Ei ole lainkaan itsekästä haluta päättää omista hautajaisistaan.

Hautaussuunnitelma pitää tehdä kirjallisesti ja panna talteen, kopion voi viedä hautaustoimistoon. Hautaustoimistosta saa vihkosia, joihin voi kirjoittaa toiveensa. Toivomukset voi kirjata myös testamentin liitteeksi.

Kerro etukäteen, millaiset hautajaiset itsellesi haluat.

Kerro, millaisen arkun haluat ja miten sinut puetaan. Merkittävä kohta on, ketä hautajaisiin kutsutaan.

Kukat ovat hautajaisissa tärkeitä. Haluatko suuria, sidottuja kukkalaitteita vai vain yhden ruusun jäähyväisiä jättäviltä. Voit esittää toiveesi myös papista, joka siunaa.

Minkälaista musiikkia haluat? Voit tehdä myös kuolinilmoituksen oman mielesi mukaiseksi. Ja tietysti voit myös päättää, mitä muistotilaisuudessa tehdään. Pidetäänkö puheita, mitä lauletaan tai mitä syödään?

Mihin tuhkan saa levittää?

Haluaisin, että tuhkani siroteltaisiin kesämökkimme rantapenkereeseen tai keskelle mökkijärveä. Saako niin tehdä?

Onnellinen mökkiläinen

Vastaus

Hautajaisjärjestelyistä vastaavilla on velvollisuus kunnioittaa vainajan tahtoa ja toivomuksia. On kaunis ajatus, että maalliset jäännökset pääsevät luonnonhelmaan. Monelle juuri kesämökki on maailman paras paikka, jonne haluaa tuhkansa jäävän. Se onkin täysin laillista ja mahdollista.

Jos omistat maa-alueen, riittää tuhkan ripotteluun rantapenkereeseen perillisten suostumus. Ja omalle vesialueelle tuhkan voi myös ripotella.

Mutta jos haluaa laittaa rannalle muistomerkin, pitää perustaa yksityinen hautapaikka. Siihen tarvitaan Itä-Suomen aluehallintoviraston (avi.fi) lupa.

Jos haluaa, että tuhka ripotellaan muualle kuin omalle mökkitontille tai vesialueelle, kuten keskelle järveä, kauas merelle tai vaikkapa jokeen, pitää siihen hankkia maa-alueen tai vesialueen omistajan tai haltijan lupa. Vesialueiden osalta haltijat ovat usein vesi- tai kalastusosuuskuntia, kaupungin edustalla olevien vesialueiden osalta luvan voi usein myöntää kyseisen kaupungin kiinteistötoimi.

Osalla paikkakunnista on erikseen osoitettu tiettyjä yleisiä tuhkansirottelualueita, joihin tuhkan sirotteluun ei tarvitse erillistä lupaa. Esimerkiksi Helsingissä tuhkat voi sirotella kaupungin omistamalle merialueelle Harmajan majakan länsipuolella. Porissa vastaava paikka on merialueella Kallon edustalla. Tampereella tuhkat saa sirotella tiettyyn paikkaan Näsijärven aalloille, Siilinkarin takana.

Vainajan tuhka on vuoden kuluessa tuhkaamisesta haudattava tai muulla tavoin sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan. Siitä, minne tuhka tullaan sijoittamaan, pitää ilmoittaa krematorion ylläpitäjälle.

Asiantuntijoina ylitarkastaja Johanna Rantala Itä-Suomen aluehallintovirastosta, puheenjohtaja Ilkka Ollonen Suomen Hautaustoimistojen liitosta ja toimitusjohtaja Mikael Wilén Hietaniemen krematorion kappelista.

 

Juttu on julkaistu ensi kerran Vivassa 4/2018

X