Ylen MOT: Yksityiset valmennusfirmat takovat huipputulosta tempputyöllistämisen avulla

Jaa kaverilleTilaa Seura
Työtön haluaa tehdä työtä, ei tempputyöllistyä.
© Marjo Tynkkynen / Otavamedia
Valmennettavat työllistyvät huonosti, mutta ministeriön mukaan asiakastyytyväisyys on huippuluokkaa.

Viime vuosina työvoimahallintoon on kohdistunut kovia leikkauksia. Ne aloitettiin jo 2000-luvulla Matti Vanhasen hallituksen toimesta. Runsaassa kymmenessä vuodessa yksityiset firmat ovat tulleet isosti mukaan työvoimapalveluiden tuottajiksi. Nykyään ne tuottavat valtaosan työvoimapalveluista.

Yksi osa palveluita on työttömille järjestettävät valmennuskurssit.

Vuonna 2018 ELY-keskukset käyttivät työttömien valmennuspalveluihin yli 26 miljoonaa euroa. Ylen MOT-ohjelman keräämien tietojen mukaan eniten rahaa maksettiin näille viidelle firmalle:

 

Alansa ykkösen, Springhousen, liikevaihto oli 2017 yli 10 miljoonaa euroa. Viivan alle jäi voittoa peräti yli 2 miljoonaa euroa. Toiminta on siis ollut todella kannattavaa.

Valmennuksen tulokset ovat jääneet keskimäärin laihoiksi. MOT:n keräämän aineiston perusteella vain noin 10 prosenttia valmennukseen osallistuneista oli päässyt mukaan työelämään kolme kuukautta valmennuksen jälkeen.

MOT:n keräämien tietojen mukaan kursseilla on kerrottu työttömille muun muassa hyvän unen tärkeydestä ja siitä, että auton vaihtoa lykkäämällä voi säästää rahaa.

”Kyllä minä ainakin mieluummin hakkaisin halkoja ja pesisin ikkunoita kuin kuuntelisin tommosia ohjeita, joita on omassa iässä saanut kuulla jo ihan riittävästi”, kommentoi ohjelmassa haastateltu kokoomuksen kansanedustaja ja talousoppinut Juhana Vartiainen.

Hänen mukaansa asiaa on tutkittu Pohjoismaissa 1990-luvulta lähtien. Tutkimusten mukaan työllistymiskurssien vaikutus on ollut vähäinen.

Tempputyöllistäminen

Jo 1990-luvun laman aikaan suomenkieleen juurtui uusi sana: tempputyöllistäminen. Hallitus kaunisteli työttömyyslukuja passittamalla työttömät kursseille. Harva työllistyi näiden ”aikuisten päiväkotien” avulla.

Juha Sipilän (kesk) hallituksen ajama aktiivimalli perustuu siihen, että työttömän työnhakijan on osoitettava aktiivisuutensa. Yksi tapa on osallistua valmennukseen, jonka järjestäminen on rahoitettu julkisista varoista tai joka on muuten työvoimaviranomaisten hyväksymää.

Vuonna 2017 valtio myönsi lisätalousarviossa 10 miljoonaa työllisyysmäärärahoja, josta osa käytettiin koulutuspalveluihin. Sen jälkeen rahahanat avattiin yksityisille valmennusfirmoille. Moni niistä tarjoaa myös kotoutumispalveluita maahanmuuttajille.

”Tyytyväiset asiakkaat”

Työ- ja elinkeinoministeriön oman selvityksen mukaan ammatillinen työvoimakoulutus kannattaa, ja siihen osallistuneiden työllisyys kehittyy yleensä myönteisesti verrattuna muihin vastaavassa asemassa oleviin työttömiin.

Myös asiakastyytyväisyys on ollut hyvällä tasolla, selviää ministerön tänään julkaisemasta tiedotteesta.

”Asiakaspalautteen keskiarvo uravalmennuksissa ja kotoutumiskoulutuksissa oli viime vuonna 4,2 (1–5, josta 5 paras). Asiakaspalautteen keskiarvo työvoimakoulutuksista puolestaan oli lähes yhtä hyvä, eli 4,1.”

Ainakin kursseilla on siis kivaa, oli töitä tai ei. Siinä suhteessa tilanne on parantunut 1990-luvusta.

X