Hoitovirhe ja sydäninfarkti – Näin kalliiksi valittaminen hoitovirheestä voi tulla

Hoidettavan paperit hävisivät ja unohtuivat – ja valittaminen hoidon virheistä voi viedä korvaukset. Näin kävi sydänvaivoista kärsineelle Martille.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Hoidettavan paperit hävisivät ja unohtuivat – ja valittaminen hoidon virheistä voi viedä korvaukset. Näin kävi sydänvaivoista kärsineelle Martille.
(Päivitetty: )
Teksti: Mikael Vehkaoja

Tammikuussa 2017 Martti, 62, havahtui hiihtolenkillä outoon rintakipuun. Polttava tunne oli niin poikkeuksellinen, että aktiivikuntoilija pisti sen heti merkille.

Kotiin palattua kipu lakkasi, joten seuraavana päivänä Martti palasi ladulle. Mutta niin palasi rintakipukin. Mies hakeutui Seinäjoen keskussairaalan päivystykseen.
Tutkimukset kestivät kaksi päivää. Kävelytestissä rintaa poltteli vielä, mutta sydänfilmi näytti normaalilta. Lääkäri ilmoitti, että oireet johtuivat ylipainosta ja verenpainetaudista. Potilas passitettiin resepti kourassa kotiin.

Infarkti

Talven mittaan Martti laihdutti kymmenen kiloa. Rintakipu ei kuitenkaan hellittänyt. Martti alkoi miettiä, voisiko vaiva johtua sydämestä. Sepelvaltimotauti on periytyvä kansansairaus, ja Martti tiesi kuuluvansa riskiryhmään. Hänen veljensä oli saanut infarktin 50-vuotiaana.

Sairaalassa Martille oli tilattu sydämen varjoainekuvaus, mutta jostain syystä se oli jäänyt tekemättä.

Martti lähetti sähköpostia häntä hoitaneelle lääkärille, mutta vastausta ei kuulunut. Sairaalan hallintoylilääkäri sentään vastasi. Hänen mukaansa asia olisi syytä selvittää.
Martti hakeutui Terveystalon lääkäriasemalle, jossa sama hallintoylilääkäri toimi lääkärinä. Martti pyysi lähetettä sydämen varjoainekuvauksiin. Lääkäri ei pitänyt sitä enää tarpeellisena.

Kesäkuussa Martti sai sydäninfarktin. Tällä kertaa Terveystalon lääkäri – sama Seinäjoen keskussairaalan hallintoylilääkäri – passitti Martin pikavauhtia sairaalan päivystykseen.

Varjoainekuvauksessa todettiin ahtaumat kolmen sepelvaltimohaaran alueella. Lääkärit tekivät kaksi pallolaajennusoperaatiota, joiden lopputulos oli ”kohtalaisen hyvä.”

Korvaukset perutaan

Leikkausten jälkeen Martti siirsi hoitonsa TAYSiin, eli Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan. Potilasasiakirjoista selviää, että TAYSin sydänlääkäri kiinnitti huomiota Seinäjoen lähetteessä ja kuvissa olevaan ristiriitaan. Potilaalle jäi epäselväksi, mistä ristiriidasta oli kysymys.

Kotona Martti kävi läpi potilastietojaan. Tammikuussa lääkäri oli kirjoittanut lausuntoonsa, ettei sydänvaivaan viittaavia löydöksiä ole. Samana päivänä otetun mittaustuloksen mukaan Martin lihassolujen valkuaisainepitoisuus (troponiini) oli kuitenkin tasolla, joka viittaa sydäninfarktiin.

Martti alkoi epäillä, että Seinäjoella oli sattunut hoitovirhe.
Hän ilmoitti tapauksestaan Potilasvakuutuskeskukselle, joka korvaa terveydenhuollon laiminlyönnistä aiheutuneita vahinkoja. Korvauspäätös tuli, ja se oli myönteinen. Perusteluissa todettiin, että Seinäjoella tammikuussa 2017 kyseessä oli ”melko tyypillinen sepelvaltimotaudin ensioirekuva, jota ei tunnistettu”. Oikean hoidon puuttuminen oli ”lisännyt merkittävästi sydäninfarktin riskiä”.

Hoitovirheestä sydäninfarkti

Jussi Jääskeläinen

Korvauspäätöksen jälkeen Martin tapaus siirtyi monen mutkan kautta potilasvahinkolautakunnan käsiteltäväksi. Se antoi asiassa kielteisen ratkaisusuosituksen. Lautakunta oli samaa mieltä siitä, että Seinäjoella potilaalle oli tehty väärä diagnoosi. Mutta sen mukaan oli ”mahdollista, ei todennäköistä”, että tammikuussa tapahtunut hoitovirhe aiheutti infarktin kesäkuussa.

Päätöksen myötä Potilasvakuutuskeskus perui jo myöntämänsä tuet.
Martti huomasi, että yksi lautakunnassa istuneista lääkäreistä työskenteli samassa organisaatiossa, jota hänen potilasasiansa koski. Martti valitti lautakunnan päätöksestä. Lääkäri jäävättiin esteellisenä.

Prosessi pitkittyi.

Kysymys leikkauspöydällä

Elokuussa 2018 polttava rintakipu yllätti Martin Turussa. Hän hakeutui Turun yliopistolliseen keskussairaalaan, jossa hänelle tehtiin uusi pallolaajennus. Operaation suorittanut kardiologi korjasi sydämen sepelvaltimoista kaksi ahtaumaa. Toisen avaamiseen tarvittiin normaalia järeämpiä työkaluja. Lääkärin mukaan tukos oli erittäin kova ja vaikutti vanhalta.

Potilaan mielestä se kuulosti oudolta. Hän oli syönyt vuoden verenohennuslääkettä, jonka olisi pitänyt estää ahtauman syntyminen.

Turun operaatio tehtiin paikallispuudutuksessa, joten potilas ja lääkäri voivat keskustella sen aikana. Martti kysyi lääkäriltä, voisiko vanha ahtauma olla peräisin vuodelta 2017, jolloin hän oli ollut hoidettavana Seinäjoella. Lääkäri ei osannut vastata. Hän kertoi, ettei ollut käynyt läpi Martin hoitohistoriaa ennen Seinäjoen operaatiota.

Sitten lääkäri alkoi kysellä potilaalta tietoja aiemmasta hoidosta.

”Siinä henkihieverissä maatessani en oikein osannut niitä selostaa”, Martti sanoo nyt.

Lääkärin unohdus

Turun reissun jälkeen Martin kunto koheni. Nyt hän pystyy taas urheilemaan.
Tapahtumat jäivät kuitenkin kaivamaan mieltä. Martti palasi tarinansa alkuun. Jos sepelvaltimotaudin hoito olisi aloitettu asianmukaisesti tammikuussa 2017, olisiko hän joutunut hengenvaaraan kesällä 2017? Jos Seinäjoella tai Tampereella olisi hoidettu kaikki tukokset kuntoon, olisiko hän välttynyt Turun infarktilta 2018?

Lääkäreiden toiminnassa tuntui olevan puutteita. Osa hoidosta vastanneista lääkäreistä – muun muassa Seinäjoen hallintoylilääkäri – kertoi kadottaneensa virkasähköpostit, joissa potilaan sydänongelmia oli käsitelty. Taysin kardiologi sanoi unohtaneensa, mikä oli se ristiriita Seinäjoen lähetteessä ja kuvissa, johon hän oli kiinnittänyt huomiota potilasasiakirjassa.

Martti oli saanut kahdelta professoritason lääkäriltä vahvistuksen, ettei sairasta verenpainetautia. Silti Seinäjoen keskussairaalan lääkäri kieltäytyi perumasta alkuperäistä diagnoosia.

Lopulta Martti päätyi tekemään valitusilmoitukset kaikista sairaaloista, joissa häntä oli hoidettu. Hän kanteli Valviraan, joka siirsi käsittelyn aluehallintoviranomaiselle. Se pyysi lausunnot keskussairaaloilta, siis samoilta organisaatioita, joita epäiltiin huolimattomuudesta.

Toukokuussa 2019 Martti sai vastauksen: virheellistä tai puutteellista toimintaa ei ollut tapahtunut.

Valvova viranomainen hyväksyi lääkäreiden selitykset sellaisinaan. Kadonneita virkaposteja ei etsitty, unohduksia ei selvitetty. Tammikuussa 2017 sattunutta hoitovirhettä viranomainen ei käsitellyt lainkaan. Tapaus oli jo vanhentunut.

Martti jäi hämmästelemään prosessia. Hänestä tuntui, että lääkärit peittelivät toistensa jälkiä. Hän teki tapauksestaan vielä viimeisen valituksen eduskunnan oikeusasiamiehelle. Sen käsittely on kesken.

Hoitovirheestä sydäninfarkti

Jussi Jääskeläinen

Valittaminen käy kalliiksi

Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) korvauspäällikkö Elina Muukkosen mukaan on harvinaista, että potilasvahinkolautakunta kumoaa Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätöksen.

”Missään tapauksessa meidän myöntämiä korvauksia ei koskaan peritä takaisin, vaikka potilasvahinkolautakunta antaisi asiassa kielteisen ratkaisusuosituksen.”

Martille myönnetyt korvaukset kuitenkin perittiin takaisin?

”Jo maksettuja korvauksia ei peritä takaisin. Tuleviin, eli maksamattomiin korvauksiin lautakunnan arviolla voi olla merkitystä”, Muukkonen tarkentaa.

Hänen mukaansa PVK punnitsee jokaisen potilaan kohdalla yksilöllisesti, jatketaanko aloitettujen tukien maksamista, jos päätöksen perustelut ovat muuttuneet.

Vertailun vuoksi esimerkiksi Kela perii tuet takaisin aina, kun etuutta on maksettu aiheettomasti. Takaisinperintä voidaan suorittaa jopa viisi vuotta etuuden maksupäivän jälkeen.

Potilasvahinkojen kohdalla vallitsee siis erilainen käytäntö, josta harva maallikko on tietoinen. Martti sai omassa asiassaan apua potilasvahinkoihin erikoistuneelta juristilta, jonka mukaan valitus voi tuoda potilaalle jopa useiden tuhansien eurojen hyödyn. Juristi ei kertonut, että valitukseen sisältyy riski menettää jo myönnetyt korvaukset.

”Jos olisin sen tiennyt, en olisi valittanut”, Martti sanoo.

Valitusrumba on venähtänyt pitkäksi.

Koska ensimmäiseen käsittelyyn osallistunut lääkäri oli tullut esteelliseksi, potilasvahinkolautakunta otti Martin asian uuteen käsittelyyn. Sitten kävi ilmi, että myös uusi asiantuntija oli esteellinen. Kolmas käsittely on edelleen kesken.

”Potilas on ollut hoidettavana eri aikoina eri sairaanhoitoyksiköissä. Esteellisyydet syntyivät siitä, ettei lautakunnalla ollut tapauksen käsittelyhetkellä tietoa uusista potilasvahinkoilmoituksista, joita potilas oli tehnyt”, potilasvahinkolautakunnan puheenjohtaja Juhani Kaivola sanoo.

Kaivolan mukaan esteellisyyssäännökset ovat periaatteessa selvät. Mutta silti välillä esteellisyyksiä tulee ilmi käsittelyn kuluessa.

”Aina lääkäri ei muista hoitaneensa potilasta. Ja välillä ongelmia aiheuttaa se, että sama lääkäri työskentelee sekä julkisella että yksityisellä puolella.” Martin tapaus on ollut jopa ammattilaisille poikkeuksellisen monimutkainen. Käytännössä lääkärin esteellisyyden havaitseminen jäi kokonaan potilaan omalle vastuulle.

Martin nimi on muutettu.

Kiista rahasta

Potilasvahinkojen korvauksiin liittyvät epäselvyydet ovat jatkuneet yli 20 vuotta.

Vuosituhannen vaihteessa Suomessa otettiin käyttöön uusi potilasvahinkolaki. Vääntö lain tulkinnasta alkoi heti. Esiin nousi tapauksia, jossa potilaan korvaukset oli evätty myöntämispäätöksen jälkeen. Potilasvakuutuskeskuksen ja potilasvahinkolautakunnan työnjakoa pidettiin epäselvänä.

Vuonna 2003 Korkein oikeus linjasi, ettei Potilasvakuutuskeskuksella ole vapaata valtaa arvioida tekemäänsä korvauspäätöstä uudelleen. Korkeimman oikeuden mukaan potilasvakuutuslautakunnan antama uusi lääketieteellinen arvio ei oikeuta korvauksen epäämiseen.

Edes oikeuden linjaus ei muuttanut toimintatapoja. Apulaisoikeuskansleri on joutunut huomauttamaan toistuvasti korvausten takaisinperinnästä. Vuonna 2012 apulaisoikeuskansleri esitti, että sosiaali- ja terveysministeriö kiirehtisi potilasvahinkolain uudistusta, jotta potilaan oikeusturva saataisiin kuntoon.

Seitsemän vuotta myöhemmin eduskunta hyväksyi lakiuudistuksen elokuussa 2019. Vuonna 2021 voimaan astuvan potilasvakuutuslain on määrä selkeyttää eri osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan erityistä huomiota kiinnitetään ”vahinkoa kärsineiden asemaan, kun arvioidaan potilasvahinkojen korvaamista.”

”Ongelma on varmaan koettu korvausten hakijoiden keskuudessa niin, ettei mekanismia tunneta, ja näiden roolit ovat jääneet epäselviksi”, STM:n neuvotteleva virkamies Kirsi Terhemaa sanoo.

Virkamies myöntää, että lakiuudistus lipsahti vatuloinnin puolelle. Kun uusi laki astuu voimaan 2021, epäselvyyksien aika on jatkunut yli 20 vuotta.

X