Miljardööri-oligarkki Igor Kesaev osti Saimaalta saaritontin – Näin Kyproksen ”kultainen EU-passi” auttoi ohi Suomen valvonnan

Venäjän tiedustelupalvelun tukija, ase- ja tupakkatehtailija Igor Kesaev rakentaa paraikaa Puumalaan yksityistä mökkikylää ilman turhaa Suomen viranomaisten huomiota. Oligarkki ohitti normaalin venäläisten kiinteistökauppojen valvonnan Kyproksen ”kultaisella passilla”.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Rakennustyöt käyvät kiivaina Kotasaaressa. Ensimmäisinä ovat valmistumassa 530:n neliömetrin vierastalo sekä pienempi henkilökunnan rakennus. Myöhemmin saareen nousee vielä Kesaevin 420-neliöinen yksityishuvila.

Venäjän tiedustelupalvelun tukija, ase- ja tupakkatehtailija Igor Kesaev rakentaa paraikaa Puumalaan yksityistä mökkikylää ilman turhaa Suomen viranomaisten huomiota. Oligarkki ohitti normaalin venäläisten kiinteistökauppojen valvonnan Kyproksen ”kultaisella passilla”.
(Päivitetty: )
Teksti: Outi Salovaara

Puumalan Kotasaareen vievän tien varressa olevia kieltokylttejä ei voi olla huomaamatta, niin poikkeuksellisilta ne näyttävät lumisessa suomalaisessa maalaismaisemassa.

”Stop!” Työmaa-alue!” ”Asiattomilta pääsy kielletty!”

Saimaan saaressa sijaitseva rakennustyömaakin on jotain muuta kuin tavallinen tai edes tavallista prameampi suomalainen kesämökkikohde.

Rakenteilla on useita satojen neliöiden suuruisia hirsihuviloita sekä hirsiset rantasauna ja varasto.

Rakentajia häärii paikalla kymmenittäin, ja käytössä ovat niin isolta alan firmalta vuokratut työmaakopit kuin vuokranosturitkin.

Igor Kesaev on Degtjarjev-tehtaan mies

20 hehtaarin suuruinen Kotasaari siirtyi vuoden 2020 huhtikuussa 700 000 eurolla Mersaari-osakeyhtiölle, jonka omistaa venäläinen miljardööri-oligarkki Igor Kesaev, 54.

Ennen Kesaevia saaren omisti vuodesta 2007 niin ikään venäläisten omistama kiinteistöosakeyhtiö.

Kesaevin rakenteilla olevasta yksityishuvilasta tulee yli 420-neliöinen, vierastalosta 530-neliöinen ja henkilökunnan talosta 150-neliöinen. Poikkeusluvan saaneesta laituristakin tulee 43-metrinen.

Forbes-lehden miljardöörilistalle päässeen liikemiehen kukkarossa Kotasaaren rakennushanke tuskin kuitenkaan tuntuu.

Igor Kesajev

Igor Kesaev (s.1966) ja hänen yritys­imperiuminsa saa valtaosan tuloistaan tupakka­bisneksestä. Konserniin kuuluu myös Venäjän valtiolle tärkeää ase­teollisuutta. © Mikhail Metzel/Itar Tass / LK

Igor Kesaev on 1990-luvulta lähtien pyörittänyt massiivista tupakkabisnestä Merkuri-konserniinsa kuuluvan Megapolis-yhtiön kautta. Merkuri omistaa myös muun muassa vähittäiskauppaketjuja Venäjällä.

Liiketoiminnassa on myös arveluttavia piirteitä. Vuonna 2017 Kesaevin Ukrainan-yhtiö joutui maksamaan Ukrainassa jättisakot monopoliaseman väärinkäytöstä tupakkakaupassa sekä veronkierrosta ja laittomasta valuutan maastaviennistä.

Osan Kesaevin Ukrainan-yhtiön saamista rahoista arvioitiin menneen terrorismin rahoittamiseen. Ukrainan pääsyyttäjän mukaan Kesaevin konserniin kuuluva, suomalaisillekin tuotteistaan tuttu Degtjarjev-asetehdas toimitti aseita Kremlin tukemille Ukrainan separatistialueille Donetskiin ja Luhanskiin.

Igor Kesaev tekee työtä myös Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n kanssa. Hänen 2003 perustamansa Monolit-säätiö tukee FSB:n entisiä työntekijöitä ja heidän perheitään, ja säätiössä on töissä entisiä FSB-johtajia.

Pienempiä yhteistyökuvioita on paljon. Kesaev hallinnoi muun muassa Frunzen sanatoriota, Venäjän sotilasjohdon ja FSB:n väen suosimaa lomakeskusta.

Venäläislehdet ovat spekuloineet Kesaevin perheen mahdollisella vakoojataustalla FSB:ssä ja sen edeltäjässä KGB:ssä. Tähän viittaisi lehtien mukaan esimerkiksi se, ettei Kesaevin vanhemmista löydy nykyään mitään julkista tietoa.

Kyökin kautta Suomeen

Kotasaari-hankkeessa on erikoista laajuuden ja omistajan taustan lisäksi myös kiinteistön hankintatapa.

Asetehtailija ja FSB-vaikuttaja luokiteltiin tavalliseksi EU-kansalaiseksi, joka ei tarvitse puolustusministeriön lupia kiinteistökauppoihin.

Suomen lainsäädäntö on vuoden 2020 alusta lähtien vaatinut, että EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevat ihmiset joutuvat hakemaan kiinteistökaupoilleen lupaa puolustusministeriöstä. Lain kiristämisen taustalla oli huoli erityisesti venäläisten ostamista lomakohteista ja tonteista, joiden arveltiin sijaitsevan maanpuolustukselle tärkeiden paikkojen lähellä.

Igor Kesaev kuitenkin teki Kotasaari-kaupat ilman puolustusministeriön lupaa.

Tämä oli mahdollista, sillä Kesaevilla on kotimaansa Venäjän passin lisäksi Kyprokselta ostettu, pari miljoonaa euroa maksanut niin sanottu kultainen EU-passi.

Asetehtailija ja FSB-vaikuttaja luokiteltiin tavalliseksi EU-kansalaiseksi, joka ei tarvitse puolustusministeriön lupia kiinteistökauppoihin.

Igor Kesajev omistaa Kotasaaren.

Igor Kesaev omistaa Kotasaaren, johon on tieyhteys mantereelta. © Mikko Nikkinen

Äveriäiden kultainen kiertotie

Muutamat EU-valtiot ottivat jo 2000-luvun alussa käyttöön niin sanottuja investoija-asukasohjelmia, joiden avulla äveriäät ulkomaalaiset ihmiset saivat normaalia kansalaisuusmenettelyä nopeammin ostaa itselleen kyseisen valtion EU-passin tai -viisumin.

Ohjelmat saivat lisävauhtia ensin vuoden 2008 finanssikriisistä ja 2010-luvun alun eurokriisistä, kun köyhtyneet jäsenmaat yrittivät paikata ostopassien avulla akuuttia käteispulaansa.

Nykyisin 20:lla EU-maalla on eritasoisia rikkaille tarkoitettuja passi- ja viisumiohjelmia, joissa vaaditun investoinnin arvo vaihtelee sadasta tuhannesta yli viiteen miljoonaan euroon.

Investointi voi olla esimerkiksi pääoma-, kiinteistö- tai valtionobligaatiosijoitus, hyväntekeväisyyslahjoitus tai lahjoitus valtionbudjettiin.

Rahakkaisiin passi- ja viisumiohjelmiin sisältyy EU:n kannalta myös riskejä. Unioniin voi esimerkiksi päästä ihmisiä, jotka välttelevät oman maansa veroja tai rikosoikeudenkäyntejä, piilottavat omaisuuttaan viranomaisilta tai pesevät rikollisesti hankittua rahaa.

Koska kultainen EU-passi tai -viisumi sallii oleskelun koko EU-alueella, hämäräperäisten ihmisten liikkuminen mahdollistuu niiden avulla kaikkialla unionissa.

Al-Jazeeran paljastus

EU ei kuitenkaan ole juuri riskeistä piitannut.

Unioni on lähinnä tyytynyt keskustelemaan ohjelmia pyörittävien jäsenmaiden kanssa sekä laatimaan raportteja, jotka ovat paljastaneet ohjelmissa liikkuvat valtavat rahamäärät.

Vasta syksyllä 2020 qatarilaisen Al-Jazeera-uutistoimiston esittämä paljastusdokumentti Kyproksen rikollisesta passibisneksestä aiheutti skandaalin, herätti keskustelua EU:n parlamentissa ja sai hieman liikettä myös EU-komissioon.

Dokumenttia varten kaksi Al-Jazeeran toimittajaa oli tekeytynyt kuvitteellisen kiinalaisen liikemiehen agenteiksi.

Toimittajat kertoivat Kyproksen viranomaisille keksityn tarinan, jonka mukaan heidän edustamansa kiinalaismies oli saanut seitsemän vuoden rikostuomion rahanpesusta, paennut Kiinasta ja siirtänyt rahansa sieltä Macaolle.

Nyt kiinalainen halusi Kyproksen EU-passin, jotta hän voisi piilottaa rikoksella hankitut rahansa Macaolta Eurooppaan.

Salaa kuvattu dokumentti paljasti, että edes rikostuomio ei olisi estänyt Kyproksen korkeita viranomaisia järjestämästä EU-passia kiinalaiselle esimerkiksi väärää nimeä käyttäen.

”Totta kai voimme muuttaa hänen nimensä. Tämähän on Kypros”, hekottelee viranomainen agenttina esiintyvälle Al-Jazeeran toimittajalle salaa kuvatulla videolla.

Mökkitontin ympärillä on runsaasti kielto- ja varoitus­merkkejä.

Mökkitontin ympärillä on runsaasti kielto- ja varoitus­merkkejä. © Mikko Nikkinen

Rikollisia EU:n sisälle

Al-Jazeeralle vuodettujen asiakirjojen perusteella kaikkiaan 2 500 ihmistä on saanut Kyproksen EU-passin tehtyään saarelle kahden miljoonan euron investoinnin. Passeista yli 900 oli myyty venäläisille, ja toiseksi suurin ryhmä olivat kiinalaiset yli 400 passilla.

Al-Jazeera arvioi, että Kypros on vuoden 2013 jälkeen netonnut kultaisilla passeilla 6,5 miljardia euroa.

Aktiivisia ovat olleet myös esimerkiksi Malta ja Portugali. Maltan on arvioitu keränneen kultaisilla passeilla 1–1,5 miljardia euroa vuodesta 2015 lähtien. Portugali on netonnut kultaisilla viisumeilla vuoden 2012 jälkeen ehkä 5,5 miljardia euroa.

Kypros kiristi vuonna 2019 kultaisen passin saamisen ehtoja, mutta vahinkoja ehti jo tapahtua.

Al-Jazeeran tietojen mukaan ainakin 60 Kyproksen EU-passin jo saanutta olisi nykyisten ehtojen vuoksi jäänyt ilman passia esimerkiksi vankeustuomion, rikostutkinnan, pakotelistalle joutumisen tai kyseenalaisen valtiollis-poliittisen asemansa vuoksi.

EU-komissio hidastelee

EU-komissio päätti lokakuussa 2020 Al-Jazeeran paljastusten aiheuttaman skandaalin jälkeen aloittaa menettelyn, jolla sen piti kieltää Maltan ja Kyproksen kultainen passi -ohjelmat.

Mutta EU:ssa rehottaviin viisumiohjelmiin komissio ei aio puuttua, minkä vuoksi saksalainen EU-parlamentaarikko Sven Giegold (vihr) arvosteli erityisen kovasanaisesti komission puheenjohtajaa Ursula van der Leyeniä passiivisuudesta.

Myös esimerkiksi Suomen Eero Heinäluoma (sd) vaati komissiolta tiukempaa linjaa.

”Komissio pitää väärin perustein viisumiohjelmia harmittomampina kuin passiohjelmia”, sanoo Giegold Seuralle.

Vasta EU-passi takaa ihmiselle kaikki EU-kansalaisen oikeudet. Kuitenkin esimerkiksi Portugalista saadun EU-viisumin voi helposti muuttaa passiksi viiden vuoden jälkeen.

Ongelmallisia ovat Giegoldin mukaan myös kolmansien maiden kanssa solmitut viisumivapausohjelmat. EU:lla on sellainen muun muassa Karibialla sijaitsevan Saint Kitts ja Nevis -veroparatiisivaltion kanssa.

”Ohjelman ansiosta EU:hun kuulumaton valtio kuten Kitts ja Nevis voi käytännössä myydä EU-viisumeita. Pidän tätä skandaalina. Komissio on luvannut tarkastella asiaa, mutta mitään ei ole käytännössä tapahtunut”, ihmettelee Giegold.

Kyproksen ”kultainen EU-passi” tuo oikeuksia

Sven Giegold muistuttaa, että esimerkiksi Kyproksen kultaisen passin saanut venäläinen saa Suomessa täsmälleen samat oikeudet kuin suomalainenkin.

Giegold kehottaakin Suomen viranomaisia valvomaan tarkasti esimerkiksi Maltan, Kyproksen tai Bulgarian passilla liikkuvien henkilöiden ulkomailta tulevien investointien ja rahavirtojen alkuperää.

Vaikka komissio lopettaisikin Maltan ja Kyproksen arveluttavat passiohjelmat, jo myönnetyt passit eivät katoa.

”Kansainvälisen lain mukaan voimassa olevan kansalaisuuden pois ottaminen on hyvin vaikeaa, eikä passiohjelman lopettaminen muuttaisi oikeastaan mitään esimerkiksi Kesaevin kaltaisissa tapauksissa”, Giegold arvioi.

Tiina Jäntti-Hämäläinen sanoo, ettei suurliikemiehen rakennushanke hetkauta häntä millään tavalla.

Tiina Jäntti-Hämäläinen sanoo, ettei suurliikemiehen rakennushanke hetkauta häntä millään tavalla. © Mikko Nikkinen

Hänen mielestään EU tekee liian vähän hämärien globaalien rahavirtojen suitsimiseksi. Kultaiset passit ja viisumit antavat haltijoilleen valtaa EU:n alueella ja lisäävät kansainvälisen talousrikollisuuden leviämisen riskiä.

”Tällaisilla ihmisillä on rahaa ja omaisuutta EU:n alueella ja siten valtaa yhteisöissämme. Mielestäni kansalaisuus pitäisi voida saada vain syntymällä tai integroitumalla tiettyyn maahan. Jotkut sanovat, että kaikki on kaupan, joten miksi myös passeja ei voisi myydä? Itse pidän passien myymistä kuitenkin epäeettisenä.”

Kesäasukas Kesaev ei haittaa paikallisia

Entä mitä Puumalassa ajatellaan uudesta oligarkki-kesäasukkaasta? Valtaosaa asia ei hetkauta. Alueella on tilaa mökkeilijöille, eikä rahaa tuovia ulkomaalaisia turisteja ole liiemmin koronan takia näkynyt.

”Olen lehdestä lukenut asiasta, mutta minun elämääni se ei vaikuta mitenkään”, toteaa kauppareissulla ollut Tiina Jäntti-Hämäläinen.

Mikkeliläisillä Pasi ja Aapeli Möllerillä on mökki Puumalassa.

Pasi (vas.) ja Aapeli Möller eivät haluaisi oligarkkien pesiytyvän Saimaalle.

Pasi (vas.) ja Aapeli Möller eivät haluaisi oligarkkien pesiytyvän Saimaalle. © Mikko Nikkinen

”Saimaan alueen valtti ovat sen äärimmäisen hienot luontoarvot. Tänne eivät sovi massiivinen rakentaminen tai kaivokset, vaan alue pitäisi säilyttää mahdollisimman erämaamaisena”, sanoo Pasi Möller.

Oligarkit saisivat hänen puolestaan pysyä pois Saimaalta.

”Menkööt vaikka Mustallemerelle. Haiskahtaa vähän samanlaiselta kuin Airiston Helmi epäselvyyksineen. Mutta kun on paljon rahaa, voi ostaa mitä vaan.”

Lue myös: Jokereiden päärahoittaja vaurastui satumaisesti – mutta ”suomalaisen” oligarkin Gennadi Timtšenkon omaisuus kasvoi vieläkin enemmän

X