”Lääkärilennot ovat väliaikaisesti tauolla” – Seura tutki: Mitä Aslak-pelastushelikopteri tekee keräysrahoilla?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Aslak pelastushelikopteri
Aslak menetti oikeutensa lääkintälentoihin, kun tämä helikopteri myytiin pois helmikuussa 2017. © KAISA SIRÉN / OM-ARKISTO
Lappilaiselle Aslak-pelastuskopterille kerättiin jatkuvasti rahaa ”lentävien lääkärien” nimissä, vaikka se ei ole tehnyt lääkintälentoja sitten vuoden 2017 helmikuun.

Puhelu tuli tuntemattomasta numerosta, mutta 80-vuotias itäsuomalainen leskimies vastasi silti.

Soittaja kertoi edustavansa Aslakia, Sodankylässä tukikohtaansa pitävää pelastushelikopteria. Nyt tarvittaisiin rahaa, jotta kopteri pidetään ilmassa.

Entisen Finlandia-hiihtäjän korvaan ajatus kuulosti kannatettavalta. Voihan tunturissa käydä pahastikin. Mies tiesi myös maakunnan pitkät etäisyydet ja sen, että joskus apu ehtii erämaahan ajoissa vain lentäen.

Sekin vaikutti hyvältä, että kopterissa kulkee mukana lääkäri. Niin soittaja miehen muistikuvan mukaan sanoi.

Soittaja ehdotti 135 euron tukisummaa, mutta mies empi. Kun soittaja laski tarjouksensa 75 euroon, mies sanoi harkitsevansa asiaa.

Lopuksi sovittiin, että mies saa taskukalenterin vastineeksi tuesta.

Lasku saapui viime heinäkuussa. Kalenterin ja Aslakin lehden puolikkaan vuosikerran hinnaksi oli merkitty 70 euroa, minkä päälle tuli viiden euron toimitusmaksu.

Tukituotteen myyjäksi ilmoitettiin oululainen Novia Finland Oy, maksun saajaksi Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry.

Kuvio alkoi mietityttää miestä. Paljonko rahasta menisi Aslakille?

Mies jätti laskun maksamatta.

Vasta eräpäivän jälkeen posti toi kirjeen, joka sisälsi kalenterin. Mies palautti lähetyksen avaamattomana.

Sitten hän pyysi Seuraa selvittämään, onko Aslakin varainhankinnassa varmasti kaikki kunnossa.

”Lääkärilennot tauolla”

Aslakin nettisivulla huomion varastaa kuva helikopterista ja maastoautosta. Kopteri on Dauphin, lääkintätehtävissä paljon käytetty malli, joka ei tosin enää ole lajinsa parhaimmistoa.

Kuvan alla kerrotaan, miten Aslakin toiminta kiteytyy logossa: ”Punainen väri viestii nopeudestamme ja lääkinnällisestä avusta…”. Etusivulla esiintyy myös sanapari ”lentävät lääkärit”.

Vähemmästäkin voisi tulla vaikutelma, että jos saa Lapin selkosilla sairauskohtauksen, Aslak lennättää paikalle lääkärin.

Näin ei ole ollut pitkään aikaan.

Helmikuussa 2017 yhdistyksen lappilainen lento-operaattori Heliflite menetti oikeutensa lääkintähelikopteritoimintaan, koska sen käytössä ollut Dauphin myytiin pois.

Nettisivulla todetaan: ”Pelastushelikopteri Aslak järjestää parhaillaan lentotoimintaansa uudelleen, josta johtuen lääkärilennot ovat väliaikaisesti tauolla.” Sitä ei kerrota, että taukoa on kestänyt yli puolitoista vuotta.

Äskettäin, lokakuun lopussa Heliflite sai taas luvan lääkintälentoihin. Se osoitettiin yhtiön Bölkow-kopterille, joka on suorituskyvyltään heikompi kuin Dauphin. Aslak pyrkii saamaan valmiuden aikaan marraskuussa.

Uusi lupa ei takaa, että lääkintälennot alkavat suuressa mitassa. Esimerkiksi vuonna 2016 Aslak teki niitä vain kymmenisen kappaletta.

Jos Lapin erämaissa joutuu hätään, ilman apua ei tarvitse silti jäädä. Jo lähes seitsemän vuoden ajan lääkintälennoista on vastannut valtio, jonka kopteri nousi Lapissa viime vuonna ilmaan yli 600 kertaa.

Miksi Aslakin tukiyhdistys siis kerää enää rahaa?

Toiminta supistui

Lääkintähelikopteritoiminnan käynnistivät Suomessa Medi-Heli ja muut yhdistystoimijat 1990-luvulla. Ne keräsivät varansa kansalaisilta, RAY:ltä ja valtiolta. Rahojen hankkimiseen ja käyttöön liittyi useita epäselvyyksiä.

Kun valtion omistama Finnhems-yhtiö otti toiminnan kokonaan haltuunsa 2012, tarkoituksensa kadottaneet tukiyhdistykset lopettivat varainkeruun ja lääkintälennot. Ainoa poikkeus oli Lapin yhdistys, joka jatkoi Aslakin nimissä sitkeästi kumpaakin.

Lapin sairaanhoitopiiriltä herui kuitenkin vain harvoin ensihoitotehtäviä Aslakin kopterille, enimmilläänkin alle 20 kappaletta vuodessa.

Nykyään Aslak auttaa Lapin pelastuslaitoksen kumppanina hädänalaisia, mutta toiminta on supistunut murto-osaan vuosikymmenen alusta.

Kopterilla evakuoidaan hätään joutuneita, autetaan liikenneonnettomuuksissa, kuljetetaan ihmisiä ensihoidon pariin sekä tarkkaillaan ja sammutetaan maastopaloja. Tehtäviä hoidetaan myös Aslakin autolla.

Lisäksi Aslakilla on oma lääkäriasema Sodankylässä.

Mutta miksi Aslak puhuu lentävistä lääkäreistä, vaikka yhdistys on tehnyt lääkintälentoja vain niukasti ja yli puoleentoista vuoteen ei ollenkaan?

Entä ovatko Novia Finlandin puhelinmyyjät pyytäneet ihmisiltä rahaa Aslakin lääkintälentoihin aikana, jolloin niihin ei ollut edes lupaa?

”Sanojensa mittainen”

”Onko asiakashankintasi buustauksen tarpeessa?” Novia kysyy sivullaan.

Yhtiö esittelee verkossa myös jokapäiväistä tekemistään ohjaavat arvot, joista yksi on vastuu: ”Se on sitä, että on sanojensa mittainen”.

Novia ja Lapin Pelastushelikopterin Tuki kehuvat sivustolla pidäkkeettömästi 2012 alkanutta yhteistyötään. Maaliskuisen tiedotteen mukaan Aslakin ”toimintaan kuuluu pelastushelikoptereiden lisäksi myös lääkäriasema Aslakin ylläpito, jossa ’lentävät lääkärit’ päivystävät hälytysten väliaikoina”.

Toimitusjohtaja Lippo Mikola, olisiko Novian pitänyt kertoa toiminnan tauosta?

”Kyllä siellä voisi olla siitä maininta”, hän myöntää.

Miten myyjiä on ohjeistettu?

”Myyjiä on pyydetty kertomaan asiakkaille, että lääkärijohtoinen helikopteritoiminta on tauolla. On tietysti mahdollista, että joku myyjä on tehnyt virheen.”

”Kyllä vaan, kyllä vaan”

Tarkkaan ottaen tämä ei ole ensimmäinen keskustelumme. Pari viikkoa aiemmin soitin Novian asiakaspalveluun esittäytyen Aslakin tukemista harkitsevaksi kansalaiseksi. Puheluun vastasi toimitusjohtaja itse.

Keskustelimme ensin varainhankinnan kuluista ja rahojen käytöstä. Sitten kysyin lääkärilennoista.

Minua kiinnostaisi tukea sitäkin, että Lapissakin saadaan lääkäri helikopterin avulla nopeasti potilaan luo. Tekeekö Aslak edelleen sellaisiakin lentoja?

”Kyllä vaan, kyllä vaan. Sitähän se siellä nimenomaan tekee.”

Kun kysyin samasta asiasta uudestaan, vastaus muuttui.

Niin, että siellä lääkäri lentää, jos tunturissa käy jotain?

”Siinä on välillä ollut haasteita siinä, että onko saatu lääkärihelikopteritoimintaa kuinka ylläpidettyä. Aslakillahan on oma lääkäriasema ja lääkäri paikan päällä. Toiminnanjohtaja osaa paremmin sanoa, mikä on ajantasainen tieto siitä, että miten lääkäri on mukana lennoilla, mutta ainakin hoitaja, pelastushenkilökunta lähtee mukaan, kun kutsu tulee.”

Tämäkään vastaus ei pitänyt kutiaan. Aslakin kopterilla ei ollut tuolloin lupaa viedä hoitajaa potilaan luo.

Luen Mikolalle aiemman keskustelumme ydinkohdat puhelimessa läpi.

”Onneksi olkoon, sait minut lankaan”, hän sanoo heti ensimmäisen vastauksensa kuultuaan.

Hieman myöhemmin Mikola sanoo tarkoittaneensa vastauksellaan vain sitä, että Novia toimii Aslakin varainhankkijana. Lisäksi hän korostaa selventäneensä lääkintäkopteriasian oikean tolan toisessa vastauksessaan.

”Ei se ole oikein”

Aslakin toiminnanjohtaja Eero Anneberg vastaa puhelimeen työmatkaltaan.

Kerron, ettei myyntipuhelun saanut ikämies pitänyt hyvänä asiana mainintaa siitä, että kopterissa lentää lääkäri.

”Ei tietenkään se ole oikein”, Anneberg sanoo, mutta korostaa, ettei hän tiedä, ovatko myyjät antaneet harhaanjohtavaa tietoa.

Hänen mukaansa tukiyhdistys on ohjeistanut Novian puhelinmyyjiä kertomaan, että Aslak harjoittaa pelastustoimintaa.

”Heillä on tieto, että meillä ei ole lääkintähelikopteritoimintaa”, hän sanoo.

Anneberg ei pidä ongelmana Aslakin sivuston viittauksia lääkintälentoihin.

”Sanotaanhan siellä myös, että se toiminta on tilapäisesti tauolla.”

Haastattelu tehtiin ennen kuin Aslakin operaattori sai uudestaan luvan lääkintälentoihin.

Eero Anneberg

Toiminnanjohtaja Eero Annebergin mukaan tukituotteiden hinnasta noin puolet päätyy toiminnan hyväksi. © KAISA SIRÉN / OM-ARKISTO

Hätätehtävät maksavat

Eero Anneberg puhuisi mieluummin rahasta.

”Pystyisimme tekemään Finnhemsin Rovaniemen tukikohdan tehtävät korkeintaan kahdella kolmasosalla heidän kustannuksistaan”, hän sanoo.

On kuitenkin vaikea nähdä tilannetta, jossa valtio palauttaisi lääkintälentojen järjestämisen yhdistyksille. Periaatepäätös valtiollistamisesta tehtiin jo 2009, ja yhdistykset hävisivät taistelun asiasta viimeistään 2010-luvun alussa.

Aslakin osaksi on vastaisuudessakin jäämässä vain paikkaajan rooli niinä hetkinä, kun valtion yksiköt ovat kiinni muissa tehtävissä. Eikä tällaisia tilanteita ole usein.

Mutta katsotaan silti kustannuksia.

Valtion Rovaniemen tukikohdan lääkintälennot ja ambulanssi kustansivat veronmaksajille viime vuonna noin 5,6 miljoonaa euroa.

Summaan sisältyvät toimintamenojen lisäksi tukikohdalle jyvitetty osuus Finnhemsin yleiskuluista sekä Lapin sairaanhoitopiirin kulut. Valtion yhdestä taskusta toiseen siirtyvä arvonlisävero on jätetty laskelman ulkopuolelle.

Tukikohdan ensihoitajat saapuivat loukkaantuneiden, sydänkohtauksen saaneiden tai muuta apua tarvinneiden luo yhteensä 548 kertaa. Tehtävät jakautuvat jokseenkin tasan kopterin ja auton välille.

Rovaniemen yhden kohteeseen asti suoritetun tehtävän hinnaksi tuli siis noin 10 200 euroa.

Se ei ole vähän. Lentäminen maksaa, samoin ympärivuorokautinen päivystys vuoden jokaisena päivänä. Lisäksi tukikohdan ambulanssin vaativan hoitotason yksikkö on Lapin laadukkain.

Moninkertaiset kulut

Eero Anneberg kieltäytyy lähettämästä yhdistyksensä tilinpäätöstä, mutta kertoo vuosikulujen olevan noin 3 miljoonaa euroa, josta lääkäriaseman osuus on noin puoli miljoonaa.

Aslakin pelastustoiminta maksaa siis noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa, kun huomioidaan myös hallinnon ja varainhankinnan kulut. Niistä suurin erä on Annebergin mukaan Novialle tilitettävä noin miljoonan euron palkkio tukituotteiden myynnistä.

Viime vuonna pelastustoimen pyytämiä tehtäviä tehtiin Aslakin kopterilla 26 kertaa ja autolla 21 kertaa kohteeseen asti. Tilastoista ei käy ilmi, sisältyvätkö sairaanhoitopiirin antamat muutamat tehtävät lukuihin.

Iso kuva on silti selvä. Aslak suoritti tehtävän kohteeseen asti noin viisikymmentä kertaa vuodessa.

Näin Aslakin yhden tehtävän hinnaksi muodostuu noin 50 000 euroa. Se on lähes viisi kertaa enemmän kuin Finnhemsillä.

Kustannuseron merkitystä korostaa se, että Aslak päivystää vain aamukymmenestä iltakuuteen, kun Finnhemsin miehistö on valmiudessa koko vuorokauden. Tehtävän tullen Aslakiin hyppää kolme henkeä, Finnhemsin FH51:een neljä. Suorituskyvyssä ja varustelutasossa Aslak jää selväksi kakkoseksi.

Oma lukunsa on 2013 perustettu lääkäriasema Aslak, joka on ollut kaikki päättyneet toimintavuotensa tappiollinen.

Aslak pelastushelikopteri

Lapissa helikopterit pystyvät toimimaan varmimmin kauniilla säällä. © KAISA SIRÉN / OM-ARKISTO

Puolet rahoista kuluihin

Aslakin kymmeniä tuhansia tukijoita epäilemättä kiinnostaa, paljonko rahoista menee itse asiaan, ja mitä niillä saadaan aikaan.

Eero Annebergin mukaan tukituotteen hinnasta jää varsinaiseen toimintaan puolet, kun siitä vähennetään Novian myyntipalkkio sekä tuotteen ja sen postittamisen kulut.

Varsinaiseen toimintaan siirretystä tukieuron puolikkaasta osa on lohjennut lääkäriaseman tappioiden kattamiseen. Lopuilla rahoilla yhdistys on tuottanut vähäisen määrän pelastustehtäviä, joiden yksikköhinta on hätkähdyttävä.

Aslak on arvostellut valtiota rahojen tuhlaamisesta, mutta vaiennut omasta tehottomuudestaan.

Kaiken taustalla on se, että valtio hoitaa hälytystehtävät lähes poikkeuksetta määräysvallassaan olevalla kalustolla.

”Palvelujen tuotanto perustuu siihen, miten meille välitetään tehtäviä. Ei ole mitään mieltä, että meillä on tällaiset vehkeet ja varusteet, ja miehet seisovat tumput suorina”, Anneberg sanoo.

Tilanne vaivaa myös Heliflitea, joka toimitti 2016 virkamiehille kirpeän muistion hälytyslennoista. Sen mukaan rajavartiolaitos tekee pelastuslentoja liian järeillä ja kalliilla koptereilla, jotka ovat vähällä käytöllä.

Muistio kehottaa valtion myymään osan koptereista ja ostamaan pelastuslentoja edullisesti yksityisiltä. Ensihoitolennoistakin ainakin osa pitäisi siirtää yksityisille.

Muisto ei ottanut tulta.

Kaikki osapuolet silti tunnustavat, että Aslakillekin on tarvetta. Parhaiten asian kiteyttää Eero Anneberg.

”Jäihin pudonnutta ei lohduta paras apu, jos se on puoli tuntia myöhässä. Olemme jääneet toimimaan, koska sijaintimme on keskeinen.”

Matkailukeisari hyötyy

Kansantaloudellisesti Aslakin toiminta on silti uskomattoman kallista. Kuvaavaa on se, että kun Aslak työllistää Sodankylän tukikohdassa 15 henkeä, tukituotteiden puhelinmyynnillä elantonsa ansaitsee kokonaan tai osittain 20–30 henkilöä.

Näköpiirissä ei ole, että Aslakin tilanne muuttuisi. Lapin sairaanhoitopiirin mukaan Aslakille on uuden luvan myötä tarjolla ensihoitotehtäviä entiseen tapaan, siis vuodessa kymmenisen keikkaa tai vähemmän.

Hinnakkaan Aslakin suurimmiksi hyödyiksi jäävät sen työllistävä vaikutus sekä muutamat kymmenet vuosittain apua saavat suomalaiset.

Hyötyjiin lukeutuu myös Lapin matkailukeisari Pertti Yliniemi. Hänen yritysryppääseensä kuuluva Heliflite laskuttaa Annebergin mukaan tukiyhdistystä noin miljoonalla eurolla vuodessa. Se on paljon yhtiölle, jonka vuosittainen liikevaihto on ollut kahden viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan 1,2 ja 1,3 miljoonaa euroa.

Yhtiön muu liiketoiminta on lähinnä matkailijoiden kuljettamista. Näiden lentojen tuloilla olisi mahdotonta kattaa kopterin hankinta- ja ylläpitokulut sekä miehistön valmius.

Helifliten käyttämät kopterit omistaa Yliniemen konsernin emoyhtiö. Kun se myi Dauphin-kopterin pois helmikuussa 2017, jokin tökki pitkäaikaisten kumppanien väleissä.

”Ehkä heillä oli sellainen näkemys, että tämä yhteistyö ei heitä tyydytä”, Anneberg sanoo.

Nyt välit lienevät taas kunnossa. Mutta nähtäväksi jää, miten Helifliten ja Aslakin paluu lentävään ensihoitoon onnistuu, kun kopteri on entistä heikompi eikä lääkintälennoille tunnu edelleenkään juuri olevan kysyntää.

Lapissa eivät lääkärit lennä – ja pahalla säällä ei kukaan

Katkeruutta ja syytöksiä, valituksia ja riitoja. Niitä on Lapin lääkintälentojen historia täynnä.

Yhdistysvetoinen Aslak käynnisti toiminnan Sodankylässä 1998. Yli kymmenen vuotta se oli maakunnan ainoa lääkintälentoja tehnyt kopteri.

Tunteet kävivät kuumina, kun valtio-omisteinen Finnhems otti lääkintälennot haltuunsa koko maassa 2012 ja perusti Rovaniemelle pohjoisimman tukikohtansa.

Aslakin kumppani Heliflite hävisi kilpailutuksen Finnhemsin operaattorin tehtävästä, ja Sodankylän kokeneet ensihoitajat siirtyivät välineineen töihin Rovaniemelle. Sen jälkeen ensihoitotehtäviä herui Aslakille vain satunnaisesti.

Tukiyhdistyksen mukaan Aslakia ei pyydetty apuun aina silloinkaan, kun potilas oli hädässä ja heidän kopterinsa selvästi lähimpänä. Lapin sairaanhoitopiirin mukaan asiasta käyty keskustelu olisi ollut hyvin erilainen, jos he olisivat voineet avata potilastapauksia.

Yhteistyön kitkaisuudesta kertoo se, että tieto Aslakin sijainnista saatiin vasta 2014 sairaanhoitopiirin ensihoidon paikannusjärjestelmään.

Aslakin väki kummeksui Finnhemsin tukikohdan perustamista ison maakunnan eteläosaan. Heistä lentotoiminta olisi tullut osoittaa Aslakille, jonka sijainti 130 kilometriä pohjoisempana oli keskeisempi.

Kova mediasota

Aslakin lähipiiri jätti useita valituksia ja sai äänensä hyvin kuuluviin mediassa.

Yksi yhdistyksen perusviesteistä oli valtion toiminnan kalleus. Eero Anneberg ilmoitti Suomen Kuvalehdessä 2012, että tukiyhdistysten edellisenä vuonna saamalla 12 miljoonan euron valtionavustuksella olisi hoidettu koko maan lentopalvelut.

Se kuulosti huokealta tilanteessa, jossa Finnhemsin vuosikustannusten tiedettiin ylittävän 20 miljoonaa euroa. Yhdistysten kuluista tosin puuttuivat ne miljoonat eurot, jotka oli katettu yritysten ja yksityisten rahoista.

Tukiyhdistys jätti vähemmälle huomiolle myös sen, että Finnhemsin kopteri varustettiin painelukoneella, ja että se kykeni lentämään kentältä toiselle huonollakin näkyvyydellä – toisin kuin Aslak.

Aslakin väki arvosteli myös sitä, että Rovaniemi oli Finnhemsin kuudesta tukikohdasta ainoa, jossa lääkärit eivät lentäneet. Sodankylässä olisi ollut lääkäri valmiudessa, kiitos 2013 perustetun lääkäriasema Aslakin, yhdistyksestä muistutettiin.

Tosin ei lääkäri ollut aiemmin lentänyt Aslakissakaan. Anneberg totesikin 2011 Ylelle, että Lapin lääkintälennoilla tarvitaan vain harvoin lääkäriä.

Eivätkä Aslakin lääkäriaseman lääkäreistä suinkaan kaikki olleet ensihoitoon erikoistuneita.

Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Eva Salomaa totesi 2014 Suomen Kuvalehdessä, että ”Aslakin nuorten lääkärien osaaminen on vaihdellut. Mielestäni meidän ensihoitajamme ovat olleet parempia.”

Seuran jututtaman asiantuntijan mukaan hätätilanteessa osaavasta ensihoitajasta on yleensä enemmän apua kuin yleislääkäristä.

Lisää autettuja

Tukikohdan sijoittamisesta Lapin tiheimmin asutulle alueelle seurasi enemmän keikkoja kuin Sodankylässä. Asiassa auttoi sekin, että Finnhemsin toiminta oli varakopterin ansiosta keskeytymätöntä, kun Aslak oli ollut korjausten vuoksi pelistä poissa joskus jopa viikkoja.

Entistä useampi hädänalainen sai apua. Kun Aslak kohtasi 2010 potilaan tai pelastettavan 269 kertaa, Finnhems saavutti 2013 ensihoitoa tarvitsevan 447 kertaa.

Rovaniemi on edelleen Finnhemsin ainoa tukikohta, jonka koptereissa eivät lääkärit lennä. Tilannetta ei ole muuttanut edes eduskunnan oikeusasiamiehen kannanotto, että myös Lappi pitäisi saada lääkärihelikopteritoiminnan piiriin.

Lapin avustuslentojen suurin ongelma on kuitenkin se, etteivät kopterit pysty juuri lentämään marras–helmikuun viimoissa.

Kun sää on riittävän paha, maakunnan kaikkien kopterien lavat jäätyvät. Silloin hälytystehtäviin ei parane lähteä, ja jos lähdetäänkin, niin kopteri voi jumiutua maastoon pitkäksi aikaa.

Ongelmaan olisi ratkaisu: kallis kopteri, joka lämmittää omat lapansa. Suomessa sellaisia on puolenkymmentä, kaikki etelässä. Investointia harvaan asuttuun Pohjois-Suomeen ei ole katsottu aiheelliseksi.

Aivan Lapin pohjoisosassa helpotusta tuo rikas Norja, jonka jäänpoistolla varustettu kopteri voidaan kutsua apuun Suomen puolelle silloinkin, kun sää on paha.

X