Valtio antoi 560 euroa kuussa: Seura selvitti, miten kohutulla perustulolla oikeasti pärjäsi

Jaa kaverilleTilaa Seura
Juha Järvinen
Juha Järvinen uskalsi heittäytyä yrittäjäksi, koska perustulokokeilun aikana muutos ei vaarantanut toimeentuloa. © VESA TYNI / OTAVAMEDIA
Testijoukko suomalaisia työttömiä on saanut pian parin vuoden ajan 560 euroa kuussa ”ilmaista rahaa”. Perustulokokeilu päättyy nyt – mitä se opetti?

Tämän vuoden lopussa päättyy paljon porua ja kohua herättänyt perustulokokeilu. Siinä 2 000 suomalaista aikuista on saanut kuukausittain valtiolta 560 euron palkkaa eli perustuloa kahden vuoden ajan.

Hallitus haluaa kokeilulla selvittää, saako töitä helpommin, kun monimutkainen työmarkkinatuki tai peruspäiväraha vaihdetaan yhteen kansalaispalkkaan, joka on kaikille sama. Työtön on saanut kokeilun kestäessä pitää perustulosummansa, vaikka hän olisi saanut jostain sen päälle ansiotöitä. Tämän uskotaan kannustavan työttömiä myös pienempipalkkaisiin ja satunnaisiin töihin.

Perustulokokeilun taustalla on ajatus, että lyhytaikaisia ja osa-aikaisia työsuhteita on tarjolla yhä enemmän. Satunnaisiin pätkähommiin ei vain ole aina kannattanut mennä, koska muiden korvausten keskeytyessä käteen jäävät tulot ovat voineet pienentyä.

Perustuloa saavan on helppo tarttua vaikkapa muutaman päivän sijaisuuksiin tai parin viikon keikkatyöhön. Satunnaiset tulot eivät leikkaa tukia, joten työn vastaanottaminen ja yrittäminen kannattaa kaikissa tilanteissa.

2000 ihmisen arpajaiset

  • Perustulokokeiluun arvottiin 175 000 ihmisen joukosta 2 000 onnekasta
  • Kokeilijat ovat 25–58-vuotiaita työttömiä, jotka saivat alinta mahdollista työttömyysetuutta eli työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa
  • Kokeilu alkoi tammikuussa 2017 ja päättyy joulukuussa 2018. Kela kertoo saavansa hankkeesta tutkimustuloksia vuoden 2019 lopulla.

Keikkatyökin onnistuu

Kokeilu onkin työllistänyt monia silpputyöläisiä tai mahdollistanut yrittäjäksi ryhtymisen.

Yksi osallistujista on kurikkalainen nelikymppinen taiteilija ja tuore yrittäjä Juha Järvinen.

Hän ei ennen kokeilua pystynyt ottamaan vastaan liian lyhyitä keikkatöitä. Häntä turhautti tunne siitä, että pätkätöiden ottamisesta joutui kärsimään taloudellisesti.

Järvinen sanoo suoraan, ettei hän olisi ryhtynyt ideoimaan markkinointi- ja mainoselokuvia tuottavan yrityksen perustamista, ellei takana olisi ollut perustulokokeilun tuomaa turvaa.

“Perustulo antaisi kaikille samanlaisen mahdollisuuden. Uskon, että muutaman vuoden kuluttua meillä alkaisi syntyä uusia työpaikkoja. Ei pidä haikailla vanhojen menneiden työpaikkojen perään vaan ottaa askel eteenpäin.”

Juha Järvinen

Juha Järvinen pystyi nyt ottamaan vaikka kuinka lyhyitä silpputöitäkin, koska ne eivät vaikuttaneet tukibyrokratiaan. © VESA TYNI / OTAVAMEDIA

Järvisen mielestä perustulo voisi rauhoittaa ja parantaa jopa yhteiskunnallista ilmapiiriä.

“Vaikka teknologinen kehitys on tuonut kaikille hyvää, ja olemme rikkaampia kuin 20–30 vuotta sitten, eriarvoistuminen on kasvanut kaikkialla maailmassa. Ja kun populistijohtajat lupaavat tehdä maistaan mahtavia uudestaan, siihen on helppo lähteä mukaan.”

Raha-asiat kuntoon

Samankaltaisia kokemuksia on Tanja Kauhasella. Velkojensa kanssa painiskeleva oululainen medianomi pystyi perustulon avulla ottamaan vastaan muun muassa puhelinmyyjän töitä. Sen ansiosta hän sai pankkilainan sekä lyhennettyä opintolainaansa.

“Töitä hakiessani papereitani on kyllä kehuttu. Ongelmana on ollut vähäinen työkokemus. Nyt pystyn sitä kartuttamaan. Jos pystyy tekemään onnistuneesti telemarkkinointia, pystyy markkinointialalla mihin vain, minua on rohkaistu.”

Tanja Kauhanen

Tanja sanoo, että hänen sukupolvensa on tottunut siihen että työsuhteet ovat pätkittäisiä. Eripituiset työttömyysjaksot ovat varsinkin sesonkialoilla arkea. © VESA TYNI / OTAVAMEDIA

Kauhanen ei itse pitänyt työttömyyttään häpeänä. Ennen mentiin nuorena töihin ja oltiin samassa firmassa 40 vuotta. Nykyisin pätkätyöt ovat todellisuutta ja työttömyys silloin tällöin normaalia.

“Mutta välillä oli nöyryyttävää, kun ei pystynyt kaupasta ostamaan sitä ruokaa, mitä halusi,“ Kauhanen sanoo.

Juha Järvinen uskoo, että perustulo olisi yhteiskunnalle tuottoisa ratkaisu, koska se vähentäisi ihmisten huolta toimeentulosta.

“Ihmiset olisivat vapautuneempia. Stressi vähenisi. Todennäköisesti jokaisella on jokin haave, jota voisi lähteä toteuttamaan. Ei kenenkään sosiaalista statusta nosta se, että vain makaa työttömänä sohvalla.”

Tanja Kauhanen

Tanja Kauhanen pääsi hankkimaan haluamaansa työkokemusta. © VESA TYNI / OTAVAMEDIA

Liian kallis kokeilu?

Monet pitävät ajatusta kaikille maksettavasta perustulosta epärealistisena ja liian kalliina. Hankkeen arvostelijoiden mielestä ”ilmaisen rahan jakaminen” romuttaisi kansantalouden.

Kokeilun kaltaisen 560 euron perustulon maksaminen kaikille täysi-ikäisille suomalaisille maksaisi arviolta noin 20 miljardia euroa vuodessa.

Mutta nykyinenkin, monelta luukulta haettava sosiaaliturvajärjestelmämme tulee kalliiksi. Kelan menot ovat tällä hetkellä 15 miljardia euroa vuodessa, eivätkä kulut näytä aikanaan vähenevän.

Erilaisissa kansalaispalkka- ja perustulomalleissa suomalaisten verotus kiristyisi jonkin verran.

Toisaalta jokainen saisi tilalle perustuloa, joten useille työssäkäyville tilanne olisi plus-miinus-nolla.

Mitä useampi ihminen onnistuisi työllistymään perustulon avulla, sen vähemmän veroja tarvitsisi yksittäisiltä ihmisiltä kerätä. Ostovoimaa perustulo luultavasti lisäisi, koska se auttaisi kaikkein eniten pienituloisia työssäkäyviä.

Ei poista köyhyyttä

Suomessa elää vahvana työttömän syyllistäminen. Vaikka kuka tahansa yritysjohtajasta kirvesmieheen asti voi olla vailla työtä, hänestä riippumattomista syistä.

Työttömyydestä aiheuttavaa häpeää hälventäisi se, että kaikki saisivat perustuloa. Kyseessä olisi samanlainen etuus kuin lapsilisät, jotka tulevat automaattisesti kaikille lapsiperheille kerran kuussa.

Heikoimmassa asemassa olevia mikään summa ei auta, mutta perustulojärjestelmä vapauttaisi sosiaalityöntekijöitä pitämään paremmin huolta todellisen avun tarvitsijoista.

Kelan tutkija Miska Simanainen tähdentää, että kokeilu ei varsinaisesti tähtää köyhyyden torjuntaan.

“Perustulo ei itsestään selvästi vähennä köyhyyttä. Asia riippuu muun muassa perustulon tasosta ja siitä mitä tehdään muulle sosiaaliturvalle,” Simanainen sanoo.

Sosiaalietuuksia jää nytkin käyttämättä, koska kaikki ihmiset eivät osaa tai halua hakea niitä.

Laiskistaa vai kannustaa

Perustuloa on myös moitittu passivoivaksi. Etenkin syrjäytymisalttiit nuoret miehet voisivat jättäytyä liikaa sen varaan, ilman mitään haluja opiskeluun tai työnetsintään.

Juha Järvinen vertaa perustuloa Suomen julkiseen tieverkkoon. Valtateitäkin vastustettiin aikoinaan samoilla argumenteilla kuin perustuloa nyt. Liian leveiden väylien rakentaminen on kallista, ja laiskistaa köyhätkin ihmiset käyttämään mukavia hevoskärryjä ja autoja. Lihaskunto rapistuu.

“Pahinta on että perustuloa kuten tietäkin käyttäisivät myös sellaiset ihmiset, jotka eivät koskaan tule hyödyttämään millään tavoin yhteiskuntaa”, Järvinen vertaa.

Juha Järvinen

”Ei kenenkään sosiaalista statusta nosta se, että makaa työttömänä sohvalla”, Juha Järvinen sanoo. © VESA TYNI / OTAVAMEDIA

Hänen mielestään nykyinen, anomusbyrokratialle rakentuva perusturva on jo kuin tieverkosto. Sen ero perustuloon on sama kuin jokaiselta työttömältä vaadittaisiin joka ikinen kuukausi erikseen hakemuksia, selvityksiä ja perusteluja oikeuteen käyttää teitä.

“Siellä tienvarressa istuisi vahteja, joiden tehtävä olisi kertoa, minne mikäkin tie vie. Kulkijan olisi hattu kourassa todistettava, että käytti tietä mennäkseen kirjastoon eikä Alkoon.”

Perusturva, vaikka se hyvä onkin, on myös Järvisen mukaan usein äärimmäisen nöyryyttävä. Ja sen hinta on kova.

“Perustulolla vapautettaisiin ihmiset käyttämään noita teitä. Eikä se, eikä mikään muukaan konsti poistaisi sitä ongelmaa, että siellä on aina myös niitä jotka eivät millään lailla osallistu yhteiskunnan rakentamiseen”, Järvinen sanoo.

X