Mikään ei riitä! Rahasukujen 20-vuotinen sota perintöveroa vastaan

Jaa kaverilleTilaa Seura
Perintöverot ovat rahasukujen kauhistus. Nyt putkifirman upporikasta perijätärtä tutkitaan törkeästä veropetoksesta.

On lottovoitto syntyä Suomeen, sanotaan. Kääntöpuolena Suomessa kuoleminen on taas niin raskaasti verotettua, että ainakaan rikkaimmilla suomalaisilla ei ole siihen varaa. Näin ainakin, mikäli on uskominen Onninen-putkiliikkeen perijätärtä, vuorineuvos Maarit Toivanen-Koivistoa.

Vuorineuvos onkin muiden Suomen rikkaimpien ohella toiminut ponnekkaasti lobatakseen perintöveron pois Suomesta. Hänen isosiskonsa – ja perheyhtiö Onvestin toinen pääomistaja – Marja Toivanen taas on keventänyt verotustaan veroparatiisien läpi ketjutetuilla omistuksilla. Tämän vuoksi poliisi epäilee häntä nyt törkeästä veropetoksesta.

Tämä tarina kertoo, miten rikkaimmat suomalaiset ovat liittoutuneet vapauttaakseen itsensä perintöverosta. Työtä on tehty niin vaalirahalla, mediapelillä kuin päättäjiä lobbaamalla. Sadat varakkaat suomalaiset ovat paljastuneet veronkiertäjiksi. Osa tapauksista on paljastunut tietovuotojen seurauksena, mutta valtaosa on ilmoittautunut itse verottajalle, kun levisi sana, että rahalla voi saada ainakin pienemmät rikokset anteeksi.

Superkerho

Toukokuun lopulla 1997 Helsingin Sanomat uutisoi kiinnostavasta kokoontumisesta. Suomen vauraimpien perheiden nokkamiehet Peter Fazer, Krister Ahlström, L. J. Jouhki ja Klaus Sohlberg olivat kutsuneet vertaisiaan koolle Helsingin Hanasaareen. Tässä kokouksessa perustettiin rahasukujen edunvalvontajärjestö Perheyritysten liitto. Aluksi sen nimi oli tosin kansainvälisempi: Family Business Network Finland.

Liiton johtoon tuli Oy Karl Fazer Ab:n johtaja Peter Fazer. Aktiivisia toimijoita olivat edellä mainittujen lisäksi muun muassa Bertel Paulig ja Olli Reenpää.

Toimitusjohtaja Fazer kuitenkin kuoli jo seuraavana vuonna. Hänen seuraajakseen liiton toimitusjohtajaksi nimitettiin liiton perustamisessa mukana ollut Anders Blom. ”Superlobbarina” tunnettu Blom oli luonut laajat verkostot jo 1970-luvulla kokoomuksen nuorisopoliitikkona.

Ajoitus on tärkeä panna merkille. Lama oli väistynyt ja talous palannut kasvu-uralle. Muutamaa vuotta aikaisemmin leikkaushelvetin keskellä vaatimukset rikkaimmille suunnatuista veronkevennyksistä olisi varmasti tulkittu huonoksi vitsiksi. Nyt niitä kehtasi jo esittää. Kiirettä aiheutti uhka, että poliitikot ehtisivät luvata orastavan kasvun hedelmät jaettavaksi hyvinvointiyhteiskuntaan uusina palveluina ja etuisuuksina.

Viesti myös muotoiltiin vetoavasti. Ei oltu rikkaimpien sukujen vaan suomalaisten yritysten ja yrittäjien – perheiden – asialla. Juuri yrittäjäperheitähän lama oli lyönyt ankarimmin: koteja vasaran alla, perheitä velkavankeudessa, itsemurhia.

Liitto halusi helpotusta yritysten sukupolvenvaihdoksiin. Käytännössä se vaati perintöverotuksen muokkaamista varallisuusveron mallin mukaiseksi. Siinä yritysomaisuudesta maksettava vero laskettiin siten, että yrityksen laskennallisen todellisen arvon sijaan vero määrättiin vain 30 prosentista yrityksen arvoa. Samalla liitto tosin ajoi koko varallisuusveron poistamista.

Vanhanen asialle

Ensin toteutui toive perintöverohuojennuksesta. Varsinainen läpimurto rahasuvuille oli, kun keskustalaisen pääministeri Matti Vanhasen ensimmäinen hallitus päätti poistaa varallisuusveron. Veron poistamisesta vastasi demareiden valtiovarainministeri Eero Heinäluoma.

Eduskuntavaaleihin keväällä 2007 Perheyritysten liitto valmistautui hyvin. Se perusti Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen Yrittäjien kanssa Suomalaisen omistajuuden neuvottelukunta -nimisen kokoonpanon. Sen puheenjohtajaksi tuli perheyrittäjien puuhamies Pauligin johtaja Bertel Paulig ja varapuheenjohtajiksi yrittäjien Eero Lehti sekä Pohjolan pääjohtaja Eero Heliövaara.

Pauligilla ja Heliövaaralla oli myös toisenlaista kokemusta verojenvastaisesta taistelusta. Heliövaara oli 1990-luvun alussa rakentamassa Yhdyspankin Luxemburgin-haarasta varakkaiden yksityishenkilöiden varainhoitopankkia. Se on yksi Panaman papereista maineeseen nousseen Nordea Luxemburgin edeltäjistä.

Bertel Pauligin nimi puolestaan löytyi sittemmin Liechtensteinista vuotaneiden asiakirjojen joukosta. Hänellä oli vähintään miljoona euroa verottajalta piilossa LGT-pankissa. Samassa vuodossa paljastui muitakin talouselämän merkkihenkilöitä, tärkeimpänä huomattavan rahasuvun silloinen päämies Casimir Ehrnrooth.

Nyt oltiin kuitenkin suomalaisen omistajuuden asialla.

Ryhmä katsoi perintöveron poistamisen perheyrityksiltä olevan mainio tapa asian edistämiseen. Työ tuotti tulosta. Perheyrittäjien Anders Blom pääsi osallistumaan asiantuntijana hallitusneuvotteluihin.

Tavoite toteutui: Vanhasen II hallitus otti ohjelmaansa perintöveron poistamisen perheyrityksiltä. Jättipotti!

Takaiskuja

Toisin kuitenkin kävi. Hallitus veti lakiesityksensä pois kesken leikin, kun alkoi käydä ilmeiseksi, että hanke olisi loukannut perustuslain takaamaa kansalaisten yhdenvertaisuutta.

Ja pahempaa seurasi.

Perintöveron lakkauttamisyritys johti osaltaan lähihistorian suurimpaan poliittiseen skandaaliin. Niin sanotun vaalirahakohun nimittäin roihautti täyteen liekkiin keväällä 2008 A-studion ohjelma, jossa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli tunnusti, että hän on vastoin lakia jättänyt nimeämättä vaalirahoittajiaan, koska lain rikkomisesta ei ole säädetty rangaistusta. Vaikka harvempi sitä enää muistaa, ohjelma käsitteli nimenomaan Perheyritysten liiton menestyksekästä lobbausta ja sen jäsenten jakamia vaalirahoja.

Paljastusuutisia tuli toisensa perään, mutta ne kääntyivät kuitenkin pois Perheyritysten liitosta ja sen verolobbauksesta. Lopulta pääministeri Vanhanen jätti hallituksen kohun keskellä, kyllästyi pian myös rivikansanedustajan tehtäväänsä ja lähti eduskunnastakin kesken kauden.

Uusi työpaikka Vanhaselle järjestyi Perheyritysten liiton toimitusjohtajana. Ex-pääministerin poliittisille suhteille olikin käyttöä, sillä suurta verouudistusta valmistellut Martti Hetemäen työryhmä oli juuri esittänyt pörssin ulkopuolisten yhtiöiden huippukevyen osinkoverotuksen kiristämistä sekä eräiden perintöverotuksen porsaanreikien tukkimista.

Uusi yritys

Vanhasen hallitusta seurannut kokoomusjohtoinen Jyrki Kataisen hallitus nosti perintöveroja kolmeen kertaan.

Eniten verotusta kiristettiin juuri suurimmissa perinnöissä, joissa yli miljoonan euron osalta perinnöstä meni 20 prosentin vero. Tämä tosin vain veronalaisesta osasta ja laskennallisen verotusarvon mukaan. Käytännössä esimerkiksi yritysten sukupolvenvaihdoksissa vero jäi edelleen vain muutamiin prosentteihin.

Perheyritysten liitto kuitenkin jatkoi perintöveron lakkauttamispyrkimyksiä entistäkin voimakkaammin. Osana tätä lobbausta se teetti Pellervon taloustutkimuksella tutkimuksen perintöveron poistamisesta. Tutkimuksessa esitettiin, että perintöveron poistamisen tuotto voitaisiin korvata kiristämällä myyntivoittojen verotusta.

Tämä luonnollisesti sopisi erityisen hyvin rahasuvuille, joista osa on lisännyt omistuksiaan jo vuosisatojen ajan, eikä suinkaan luopunut tai edes aikonut luopua niistä.

Liitto hyödynsi myös mediaa. Liiton valtuuskunnan puheenjohtajana pitkään toiminut vuorineuvos Maarit Toivanen-Koivisto kertoi 60-vuotishaastattelussaan joulun alla 2014 aikovansa muuttaa perheineen Portugaliin perintöveron välttämiseksi.

Verotus putkeen

Toivanen-Koivisto oli Onnisen putkiliikkeen ja talotekniikka- ja kiinteistöpalvelusyritys Are Oy:n omistavan Onvestin suurin omistaja. Tämä yritysomaisuus oli satojen miljoonien arvoinen. Perintövero oli Suomessa tuolloin 20 prosenttia miljoona euroa ylittävältä osalta perintöä.

”Jos menehtyisin yllättäen, lapseni joutuisivat maksamaan perintöveroa kymmeniä miljoonia euroja vuoden sisällä. Hehän perisivät osakkeeni eikä pankki antaisi lainaa niitä vastaan”, Toivanen-Koivisto sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa tuolloin.

Asiantuntijoiden mukaan väitteille ei ollut katetta: verot olisivat olennaisesti pienemmät, maksuaika pidempi ja vakavarainen yhtiö kelpaisi kyllä lainan vakuudeksi. Ilmeisesti Toivanen-Koivisto kuitenkin muutti Portugaliin ainakin joksikin aikaa. Hän ei kuitenkaan suostunut vastaamaan Seuralle, onko hän edelleen siellä kirjoilla tai onko koskaan ollutkaan.

Myös liiton perustajan poika Karl Fazer kertoi A-studiossa suunnitelevansa muuttoa. Samaa ajatusta hän oli väläytellyt jo pari vuotta aikaisemmin Perheyritysten liiton lehdessä.

”Meidän perheyrityksemme on maksanut veroja valtiolle vuodesta 1891, ollut rakentamassa yhteiskuntaa läpi vuosikymmenien. Me olemme esimerkiksi yksi kolmesta edelleen toimivasta suomalaisesta yrityksestä, joka on toteuttanut työterveyshuoltoa yli sadan vuoden ajan. Nyt olen tilanteessa, jossa joudun kysymään itseltäni miksi omistan, miksi otan vastaan sen mukanaan tuoman vastuun”, Fazer pohdiskeli.

Lobbarit Smolnaan

Keväällä 2015 liitolla olikin näytön paikka. Sen kaksi ykkösvaikuttajaa oli tulleet valituksi eduskuntaan. Liiton puheenjohtaja Anne Berner ja toimitusjohtaja Matti Vanhanen istuivat molemmat Helsingin Eteläesplanadilla sijaitsevassa Smolnassa tulevan pääministeripuolue keskustan hallitusneuvottelijoina.

Perintöveroa ei kuitenkaan luvattu poistaa edes rahasuvuilta. Verotusta kyllä kevennettiin ja eniten juuri suurimpien perintöjen osalta.

Tämä ei tyydyttänyt Maarit Toivanen-Koivistoa. Hän purki Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen haastattelussa pettymystään Sipilän hallitukseen. Viime vuoden tammikuussa Toivasten Onvest-yhtiö myi Onnisen Keskolle ja sai kaupasta yli 200 miljoonaa euroa.

Nyt yhtiössä olisi siis käteistä vaikka verojenkin maksuun.

Haastattelussaan helmikuussa 2016 Toivanen-Koivisto kertoi, miten presidentti Niinistön moitteet Portugalin-veropakolaisille olivat häntä loukanneet.

”Minua ottaa päästä. Minä olen niin sinivalkoinen ihminen kuin ihminen voi olla. Olen maksanut kolmenkymmenen vuoden aikana yli 18 miljoonaa euroa veroja, 11 miljoonaa palkastani ja 7 miljoonaa perintö- ja lahjaveroina”, vuorineuvos tilitti tuntojaan.

”Ja siinä on vain minun henkilökohtaiset veroni. Kukaan ei pysty laskemaan, kuinka paljon perheemme ja yrityksemme on sadan vuoden aikana maksanut veroja. Me emme ole nyt, emmekä ole ikinä olleet, veronkiertäjiä. Me maksamme veroja Suomeen joka ikinen päivä.”

Hän ei ehkä tiennyt, että samaan aikaan verottaja harkitsi rikosilmoituksen tekemisestä hänen sisarestaan, perheyhtiön toisesta pääomistajasta.

Kiertokeinot

Isosisko Marja Toivanen oli kätkenyt verottajalta varallisuuttaan monimutkaisella järjestelyllä. Kuvio tosin on tuttu muidenkin verorötöksistä kärähtäneiden suomalaisten tapauksista.

Marja Toivanen oli edunsaajana liechtensteinilaisessa säätiössä, joka omisti Panamaan rekisteröidyn yhtiön, jonka varat puolestaan olivat tilillä kahdessa sveitsiläispankissa, Rahn&Bodmerissa ja Julius Bärissä. Kolminkertainen salaisuuden verho oli pysynyt suomalaisviranomaisille vuosia läpitunkemattomana. Aivan kuten Bertel Pauligin ja Casimir Ehrnroothin järjestelyt aikanaan.

Marja Toivanen on perheyhtiö Onvestin toiseksi suurin omistaja 35 prosentin osuudellaan. Maarit Toivanen-Koivisto omistaa yrityksestä 55 prosenttia. Siskosten lapset omistavat yhtiöstä yhteensä kymmeneksen.

Marja Toivanen oli itse tehnyt oikaisuvaatimuksen verotukseensa, jossa vaati kätketyt tulot verotettavaksi jälkikäteen. Tässä hän toimi arviolta parin sadan muun suomalaisen rikkaan tavoin. Sveitsiläispankit olivat nimittäin alkaneet jo joitakin vuosia aiemmin siivoamaan tilejään viranomaisten vaatimaa tietojenvaihtoa silmälläpitäen. Asiakkailta vaadittiin näyttöä siitä, että varat on ilmoitettu verotukseen, jotta asiakassuhde voisi jatkua.

Lempeä veronalle

Samaan aikaan Suomessa alettiin valmistella niin kutsuttua tehokkaan katumisen lakia, jolla pimeitä varojaan kotiuttaville suomalaisille olisi taattu syytesuoja ja anonymiteetti vastineeksi verojen ja veronkorotuksen maksusta jälkikäteen.

Verottaja alkoikin saada tällaisia oikaisuvaatimuksia jo ennen kuin lakia oli edes säädetty. Valtaosa, ellei kaikki näistä alkuvaiheen tapauksista hoidettiin verohallinnossa silkkihansikkain. Henkilöille määrättiin kosmeettisen pienet veronkorotukset, eikä rikosilmoituksia tehty.

Lakiesityksien porsaanreikien tultua julkisuuteen ja monien ilmaistua närkästyksensä siitä, että syytesuojaa saisi ostaa rahalla, Sipilän hallitus veti lakiesityksensä pois loppuvuodesta 2015.

Verohallinto oli kuitenkin ratkaissut jo useita tapauksia armahduslain hengessä, ja Marja Toivanen yritti ilmeisesti kiirehtiä mukaan verottajan armojuhlaan.

Verohallinnossa Toivasen oikaisuvaatimus seisoi pitkälti yli vuoden, kunnes tänä keväänä verottaja lopulta päätti tehdä poliisille tutkintapyynnön törkeästä veropetoksesta. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kari Lintilä Helsingin poliisista vahvistaa, että tapaus on poliisin tutkittavana.

Perustuslaki tulppana

Kiinnostavaksi Toivasen ilmoituksen tekee se, että hän ilmoitti olevansa ”ensisijainen edunsaaja” liechtensteinilaisessa säätiössä, jonka kautta varat oli ketjutettu. Säätiön muut edunsaajat eivät ole tiedossa. Maarit Toivanen-Koivisto kertoo Seuralle, ettei tiedä asiasta mitään. Marja Toivanen ei vastannut Seuran haastattelupyyntöön.

Viime vuonna hallitus ajoi lakimuutosta, joka olisi laajentanut perintö- ja lahjaveron sukupolvenvaihdoshuojennukset myös alaikäisiin perijöihin.

Vanhasen hallituksen tavoin esitys vedettiin pois, kun se uhkasi päätyä perustuslakivaliokunnan syyniin. Pelkona nimittäin on, että jos perustuslakivaliokunta ikinä asiaa käsittelisi, saattaisi se todeta jo nykyiset huojennukset perustuslainvastaisiksi.

Nykyään perintövero heittelee rajusti sen mukaan, millaista omaisuutta perii: mökin vai maatilan, pörssiosakkeita vai samat osakkeet sijoitusyhtiöön paketoituna. Käytännössä rikkaiden perheiden suunnitellut sukupolvenvaihdokset tehdään jo nyt olemattomin veroin. Ehkä äänekkäällä kampanjoinnilla pidetäänkin huoli siitä, ettei veroja ainakaan uskalleta kiristää? Veroparatiisitkaan kun eivät enää tarjoa entisenkaltaista turvaa.

Lue myös:

Onninen-konsernin perijätärtä epäillään törkeästä veropetoksesta

X