Seura selvitti: Salaliittoteorioita ja Venäjä-mielisyyttä – Kirjava joukko perussuomalaisista lohjenneita pienpuolueita pyrkii eduskuntaan
Salaliittoteorioita, Venäjä-mielisyyttä, äärioikeistolaisuutta. Osa eduskuntaan pyrkivistä pienpuolueista kyseenalaistaa jopa nykymuotoisen demokratian.
Timo Soinin pitkä varjo. Jytkyn jälkeen syntyi erilaisia pienpuolueita.
Edustajakollegan sanat kauhistuttivat Ben Zyskowiczia.
”On järkyttävää, että Putinin valheet kaikuvat tässäkin salissa”, Zyskowicz (kok) huudahti.
Oli tiistai, helmikuun 21. päivä. Eduskunta käsitteli Suomen liittymistä puolustusliitto Natoon. Zyskowicz reagoi Valta kuuluu kansalle -puolueen Ano Turtiaisen puheeseen.
Turtiainen oli väittänyt, ettei Ukrainassa sodita Venäjän hyökkäyksen uhriksi joutuneen maan puolustamiseksi. Hänestä ”länsi syytää rahaa ja aseita tähän järjettömyyteen” presidentti Vladimir Putinin syrjäyttämiseksi.
Viikkoa myöhemmin Turtiainen vei Venäjä-myötätuntonsa yhä pidemmälle.
”On todennäköistä, että jo nyt tapahtuneiden asioiden vuoksi itänaapurimme joutuu jo oman turvallisuutensa vuoksi miehittämään Suomen”, Turtiainen sanoi.
Muun muassa pahoinpitelyistä tuomittu Turtiainen valittiin eduskuntaan perussuomalaisten ehdokkaana Kaakkois-Suomen vaalipiiristä vuonna 2019.
Turtiaisen julkaisema, yhdysvaltalaisen poliisin kourissa kuollutta tummaihoista George Floydia herjannut tviitti johti hänen erottamiseensa perussuomalaisista vuonna 2021. Mies perusti oman puolueen.
Yhtä kaikki, Turtiainen ei olisi kansanedustaja ilman perussuomalaisia.
Sameat vedet
Ano Turtiainen eteni kansanedustajaksi Jussi Halla-ahon (ps) johtamassa puolueessa.
Turtiaisen pääsy perussuomalaisten listoille oli jatkoa Timo Soinin pitkällä puheenjohtajakaudella vakiintuneelle käytännölle. Ei aina piitata ehdokkaan taustasta tai tavoista, kunhan hän kerää ääniä. Esimerkkinä Tony Halme vuonna 2003.
Soini on itsekin pohtinut ”möläyttelijöiksi” kutsumiensa poliitikkojen merkitystä.
”Aina voi kysyä, onko tällaisella möläyttelyllä myös myönteistä vaikutusta puolueen kannatukseen. Ovatko nämä möläyttelijät kansan valtimolla? Näiden kautta tiedämme, mitä kansan syvissä ja sameissakin vesissä tapahtuu”, Soini kirjoitti Peruspomo-kirjassa (WSOY, 2014).
Perussuomalaisista väitelleen yliopistotutkija Niko Pyrhösen mukaan kärjistettyjä väitteitä latelevat poliitikot vetoavat äänestäjiin, joiden ”liikuttelemiseen perussuomalaisilla oli pitkään ikään kuin yksinoikeus”.
Pyrhönen huomauttaa perinteistenkin puolueiden lähtevän yksittäisissä kysymyksissä joskus populismin tielle. Hänestä perussuomalaiset on silti ainoa nykyiseen, kohta työnsä päättävään eduskuntaan valittu puolue, joka hakee laajaa kannatusta möläyttelylle otollisesta äänestäjäkunnasta.
Populistisilla vesillä kalastelee myös joukko pienpuolueita. Neljällä niistä on joko suora tai johtajiensa henkilöhistorian kautta muotoutunut yhteys perussuomalaisiin.
VKK:n puoluejohtaja Ano Turtiainen (vas.) on ennakoinut Venäjän ”joutuvan miehittämään Suomen”. Hänen entinen avustajansa James Hirvisaari (oik.) valokuvasi eduskunnassa natsitervehdystä tehnyttä ystäväänsä. © Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
Siirtymisiä muihin puolueisiin
Soinin pitkän varjon alta eduskuntaan pyrkivät Korjausliike (KL), Valta kuuluu kansalle (VKK), Vapauden liitto (VL) ja Sinimusta liike (SML).
Salonkikelpoisin lienee Korjausliike. Aiemmin Sinisenä tulevaisuutena tunnettu puolue perustettiin nimenomaan salonkikelpoiseksi vuonna 2017.
Perussuomalaisten silloiset hallituskumppanit, Juha Sipilän keskusta ja Petteri Orpon kokoomus, vieroksuivat halla-aholaisten maahanmuuttokriitikkojen valtaamaa puoluetta. Soinin ja muiden maltillisten perussuomalaisten hallitustaival jatkui uutena puolueena ja eduskuntaryhmänä.
Sininen tulevaisuus ei saanut kansanedustajia viime vaaleissa. Soini ei ollut edes ehdolla.
Lue myös: Timo Soini ei ota syytä niskoilleen: ”Eikä se olisi ollut yhden miehen estettävissä”
Useimmat sinisten perustajat ovat etääntyneet sen työnjatkajasta. Osa on siirtynyt muihin puolueisiin. KL:n toinen varapuheenjohtaja Ari Jalonen tosin on perussuomalaisten ja sinisten ex-kansanedustaja.
Petri Roininen johtaa soinilaisen Sininen tulevaisuus -puolueen työnjatkajaa Korjausliikettä. Korjausliikettä voi luonnehtia maltilliseksi keskustaoikeistolaiseksi, hieman EU-kriittiseksi puolueeksi. © Lehtikuva
”Ei meillä kukaan riitele”
Henkilö- ja asiariidat leimaavat miltei kaikkia pienpuolueita. Niihin kerääntyy ihmisiä erilaisin motiivein ja tavoittein. Moni on riitautunut jo muissa puolueissa.
Pyrhönen selittää riitoja myös organisatorisilla syillä.
”Yksi henkilö voi saavuttaa uudessa puolueessa vahvan aseman nopeammin kuin perinteisessä puolueessa. Uudet puolueet ovat helpommin muutettavissa ja muutospyrkimykset henkilöityvät yksittäisiin poliitikkoihin.”
”Toisaalta, kun kenenkään asema ei ole vakiintunut, jokainen on horjutettavissa muutaman samanmielisen tuella”, Pyrhönen sanoo.
VKK:ssa on ollut isoja riitoja. Turtiaisen eduskunta-avustajana toiminut James Hirvisaari jätti paikkansa loppukesästä 2022. Perussuomalaisista Soinin kaudella erotetun ex-kansanedustajan ilmoitettiin siirtyneen eläkkeelle.
Turtiainen paljasti tapauksen sekavia taustoja Facebookissa 8. helmikuuta: ”Hirvisaari lähti sen takia, kun annoin typeryyttäni Vähäkainulle tukeni, kun hän oli yrittänyt alistaa Hirvisaarta eduskunnassa.”
Turtiaisen mainitsema ex-perussuomalainen Jarno Vähäkainu sekä ex-keskustalainen Ilkka Tiainen erotettiin VKK:n varapuheenjohtajan tehtävistä 6. helmikuuta.
”Ei meillä kukaan riitele. Riitelijät lähti pois”, Turtiainen kuittasi FB:ssä Vähäkainuun ja Tiaiseen viitaten.
Disinfotunkion kukot
Maahanmuuttokriittisyys yhdistää perussuomalaisia sekä VKK- ja VL-puolueita. Samanmielisyys estää pienpuolueita erottautumasta maahanmuuttokysymyksillä perussuomalaisista.
”Silloin pitää yrittää profiloitua muulla raflaavalla kritiikillä, jopa salaliittoteorioilla”, Pyrhönen selittää.
Koronapandemian vähättely kuuluu VKK:n ja VL:n politiikantekoon. Turtiainen kieltäytyi käyttämästä maskia eduskunnan istunnoissa.
VL:n puheenjohtajan Ossi Tiihosen puheet ”globalistien valhetappajaviruksesta” sekä koronarokotusten ja -rajoitusten vastustaminen estivät häntä pääsemästä perussuomalaisten aluevaaliehdokkaaksi talvella 2022.
Perussuomalaisten puheenjohtajanvaalissa 15 prosentin kannatuksen vuonna 2021 saanut Tiihonen erosi puolueesta. Oli hetken VKK:ssa, kunnes perusti VL:n.
VL ja VKK vastustavat Suomen Nato- ja EU-jäsenyyksiä sekä Suomen ja EU:n ilmastopolitiikkaa.
Samanhenkiset puolueet ovat eriseuraisia. VKK ei osallistu valtakunnallisen vaaliliittoon, jonka VL on solminut kahden muun pienryhmän, Suomen kansa ensin -puolueen ja Kristallipuolueen kanssa.
Turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt tietokirjailija Janne ”Rysky” Riiheläinen arvioi Facebookissa 6. helmikuuta, että VL on noussut ”kukoksi disinfokentän tunkiolle”.
Myös Pyrhönen näkee VKK:n menettäneen ”momentuminsa”. Momentum oli vuoden 2022 aluevaaleissa. VKK sai kymmenen aluevaltuutettua eri puolille maata. Heistä seitsemän on sittemmin siirtynyt muihin puolueisiin, kuusi VL:ään.
”Turtiainen haluaa pitää langat tiukasti käsissään. Ihmiset ovat ehkä kokeneet, etteivät voi vaikuttaa siihen, mitä asioita VKK edistää.”
Jotkut ehkä karsastavat myös Turtiaisen uskonnollista retoriikkaa.
Ossi Tiihonen menestyi kohtuullisen hyvin perussuomalaisten puheenjohtajanvaalissa vuonna 2021. Erottuaan perussuomalaisista hän kuului hetken Ano Turtiaisen VKK-puolueeseen, kunnes perusti Vapauden liiton. © Roni Rekomaa/Lehtikuva
Halla-aho vs. Bäckman
Vapauden liitto ja etenkin Valta kuuluu kansalle osoittavat syvää Venäjä-myötätuntoa.
Venäjän Suomen-suurlähetystön kolmas lähetystösihteeri Vadim Bikkuzhin puhui VKK:n viime elokuun puoluekokouksessa. Turtiainen taas boikotoi istuntoa, jossa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi videoesiintyi eduskunnalle.
”VKK on täysin Venäjän etua edistävä puolue. Sen mielestä Suomen tulisi heti irrottautua eurooppalaisista, hyökkäyssodan tuomitsevista linjauksista sekä luopua Venäjään kohdistetuista pakotteista ja neuvotella Venäjän kanssa kahdenvälisesti”, Pyrhönen tulkitsee.
”On vaikea kuvitella, miten joku voisi olla enemmän Venäjän puolella kuin VKK.”
Sen ehdokkaana on muun muassa Venäjä-mielinen dosentti, vainoamisesta ehdollisen vankeustuomion saanut Johan Bäckman, joka on antanut striimeissään aikaa myös muille VKK:n ehdokkaille. Striimit on nimetty Z-studioksi Venäjän tuhoamissotaa karnevalisoiden.
VL:n Tiihosen esiintymiset Z-studiossa loppuivat hänen kutsuttuaan Venäjää hyökkääjäksi 11. elokuuta, tosin sen motiiveja ymmärtäen.
Pyrhönen näkee VL:n Venäjän etuja edistävänä ”hyväntahtoisena hölmönä”, joka toimii vähemmän laskelmoidusti kuin VKK.
”VL palvelee Venäjän intressejä hämmentämällä poliittista kenttää ja luomalla epäluuloja suomalaisen yhteiskunnan demokraattisuudesta.”
Myös VL:lla on tietoisesti Venäjä-mielisiä ehdokkaita. Pyrhönen näkee VL:n kansallismielisyydessä silti elementtejä, joita ”on vaikea sovittaa yhteen Venäjän etujen ajamisen kanssa”.
Pyrhösestä ”isossa kansallismielisessä skenessä” vallitsee sittenkin kriittinen asenne Venäjään. Hän pitää eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa johtavaa Halla-ahoa kyseisen väen mielipidejohtajana.
”Äänestävät perussuomalaisia tai eivät, valtaosa kansallismielisistä on siirtynyt tukemaan Halla-ahon Venäjä-kritiikkiä. Siitä tuli nopeasti kansallismielisen skenen valtavirtaa.”
Pyrhönen ei usko Venäjän systemaattisesti luovan kansallismielisiä ryhmiä.
”Uskon kyllä Venäjän ainakin pyrkivän ohjailemaan niitä. Tulokset ovat tosin olleet laihoja, rajoittuneet suomalaisen politiikan marginaaliin.”
Ehdollisen vankeustuomion saanut Venäjä-mielinen Johan Bäckman on VKK:n eduskuntavaaliehdokas. Hän on kutsunut striimeissään Ukrainaa tuhoavia joukkoja ”meidän” sotilaiksemme. © Roni Rekomaa/Lehtikuva
Miltei fasistipuolue
Sinimustan liikkeen nimi muistuttaa Lapuan liikkeestä ja sen seuraajasta Isänmaallisesta kansanliikkeestä. Monet sen ehdokkaat poseeraavat vaalikuvissa IKL-henkisesti mustissa paidoissa ja sinisissä solmioissa.
Aiemmin perussuomalaisissa nuorissa toiminut Sinimustien puheenjohtaja Tuukka Kuru ei torju nykyisen puolueensa fasistisuutta.
”Jos puhutaan liikkeestä, joka on kapitalismin vastainen, nationalistinen, sekataloutta korostava, korporatiivinen, mitä termejä yleensä on annettu fasismille, niin kai se lähellä sitä on.” (Helsingin Sanomat, 3.12.2022.)
Pyrhönen kokee Kurun luonnehdinnan ”riittäväksi vastaukseksi puolueen poliittista agendaa koskeviin kysymyksiin”.
Sinimustien puoluesihteeri Terhi Kiemunki on kuulunut perussuomalaisten puoluehallitukseen. Kiemunki on tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hänet erotettiin perussuomalaisista vuonna 2017.
Sinimusta liike julistaa toimivansa ”valkoisen, suomenkielisen ja suomenmielisen Suomen puolesta”. Puheenjohtaja Tuukka Kuru ei kiellä puolueensa fasistisuutta. © Saara Peltola/Lehtikuva
Erilainen ”eduskuntaryhmä”
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) pyysi julkisesti anteeksi kansallismielisen Suomen Sisu -yhdistyksen verkkosivuilla vuonna 2006 julkaistuja profeetta Muhammedista tehtyjä pilakuvia.
Kului viisi vuotta, ja neljä Suomen Sisun jäsentä valittiin Soinin johtamien perussuomalaisten listoilta eduskuntaan.
Perussuomalaisten nykyeduskuntaryhmässä lienee kuusi nykyistä tai entistä sisulaista: Juho Eerola, Jussi Halla-aho, Olli Immonen, Juha Mäenpää, Mauri Peltokangas ja Jenna Simula. Sisulla on suurempi ”eduskuntaryhmä” kuin kristillisdemokraateilla olematta edes puolue.
Pyrhönen päättelee Sisun muuttuneen pikemmin verkostotyyppiseksi, konkreettisen politiikanteon ulkopuolelle olevaksi, esimerkiksi kielikysymyksiin keskittyväksi toimijaksi.
”Se ei ehkä tuota sellaisia poliittisia avauksia, joiden edistämistä eduskunnassa olevilta jäseniltään edellyttäisi.”
”Voi tosin olla, että sillä on toimintaa, josta en ole tietoinen”, Pyrhönen myöntää.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän Sisu-taustaisilla jäsenillä on hyvät mahdollisuudet tulla uudelleenvalituiksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on Suomen Sisun entinen puheenjohtaja. Yhdistys pyrkii pitämään ”suomalaisen kansallisvaltion erossa sen kansalliset edut vaarantavista kansainvälisistä yhteenliittymistä”. Hän ja muut sisulaiset ovat äänestäneet Suomen Nato-jäsenyyden puolesta. © Martti Kainulainen/Lehtikuva
Tuskin läpimenijöitä
Pyrhönen pitää epätodennäköisenä, että KL, VKK, VL tai SML saisivat yhtään kansanedustajaa. Turtiaista ei valittu edes kotikuntansa Juvan valtuustoon 2021.
”VKK on osoittanut, ettei sillä ole ehkä edes halua yhteistyöhön muiden kanssa. Sirpalepuolueiden kautta vaikuttaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta.”
Tutkijan mielestä niistä ei ole edes demokraattisiksi väyliksi, joiden kautta äänestäjät purkaisivat tyytymättömyyttään.
”Monet niiden argumentit kiistävät demokraattisten instituutioiden luotettavuuden. Niiden mielestä kaikki pitäisi ajaa ensin maan tasalle ja yrittää sitten rakennella jotakin.”
Yhteensä 22 puoluetta on asettanut ehdokkaita tulevissa vaaleissa. Niistä 12:lla ei ole edustajia nykyisessä eduskunnassa.
Mielipidemittaukset ovat ennakoineet eduskunnan ulkopuolisista puolueista parasta menestystä oikeistolaista talouspolitiikkaa ajavalle Liberaalipuolueelle.
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 22. maaliskuuta. Varsinainen vaalipäivä on 2. huhtikuuta.
Timo Soinin aikana vakiintui käytäntö, ettei taustalla tai tavoilla ole niin väliä, kunhan ehdokas kerää ääniä.
Venäjää palvelee, kun puolueet lietsovat epäluuloja Suomen demokraattisuutta kohtaan.
”Sirpalepuolueiden kautta vaikuttaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta”, tutkija Niko Pyrhönen sanoo.
Sinimusta liike julistaa toimivansa ”valkoisen, suomenkielisen ja suomenmielisen Suomen puolesta”. Puheenjohtaja Tuukka Kuru ei kiellä puolueensa fasistisuutta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on Suomen Sisun entinen puheenjohtaja. Yhdistys pyrkii pitämään ”suomalaisen kansallisvaltion erossa sen kansalliset edut vaarantavista kansainvälisistä yhteenliittymistä”. Hän ja muut sisulaiset ovat äänestäneet Suomen Nato-jäsenyyden puolesta.
Oikaisu ja jutun muokkaus 29.3.2023 klo 19.45: Poistettu kohta, jossa kerrottiin Korjausliikkeen ja Liike Nytin yhdistymisneuvotteluista ja niiden kariutumisesta, koska Petri Roinisen ja Harry Harkimon egot eivät mahtuneet samaan huoneeseen. Korjausliikkeen varapuheenjohtajan mukaan heidän yhä julki olevassa viime vuotisessa tiedotteessaan oli kyse aprillipilasta.
Valtiotieteiden tohtori Niko Pyrhönen teki väitöskirjansa perussuomalaisista. Hänestä Timo Soini ”valtavirtaisti radikaalit puheenvuorot paitsi maahanmuutosta myös oikeusvaltiosta”. © Tommi Tuomi