Seura tutki: Käyttääkö myös Suomen poliisi pahamaineisen Palantir-teknologiayhtiön tuotteita?

Keskusrikospoliisin huhti-toukokuun vaihteessa avaamasta työpaikkailmoituksesta paljastui, että poliisi käyttää maailman pahamaineisimpiin kuuluvan teknologiayhtiön tuotteita. Työpaikassa oli kyse rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen liittyvistä analyysitehtävistä.

KRP laski eduksi, jos hakija taitaa ”jonkin kansallisen lainvalvontaviranomaisen hyväksymän analyysityökalun”. Esimerkkinä mainittiin Palantir.

Palantírit ovat Taru Sormusten herrasta -teoksesta tuttuja näkykiviä, joilla pystyi katsomaan minne tahansa. Ne olivat tavallaan Keski-Maan versio internetistä.

KRP:n ilmoituksessa nimi tarkoittaa amerikkalaista analytiikkayhtiötä Palantir Technologiesia.

Yhtiön taustajoukot ovat vaikuttavia. Perustajiin kuuluu oikeistolainen miljonääri Peter Thiel, ja sijoittajien joukossa on muun muassa Yhdysvaltain keskustiedustelupalveluun CIA:han kytkeytyvä In-Q-Tel-sijoitusrahasto.

Samaan aikaan kun yhtiön tuotteita käytetään yhä enemmän eri puolilla maailmaa, ihmisoikeusjärjestöt ja yksityisyydestään huolestuneet poliitikot ja tavalliset kansalaiset kritisoivat Palantiria ja väittävät sen olevan uhka demokratialle.

Taru Sormusten herrasta -teoksen palantír-näkykivet inspiroivat Palantirin perustajia keksimään teknologiaa, jolla voisi ennakoida tulevaa. Euroopassa yhtiön tuotteita on käytössä ainakin Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Ranskassa ja Alankomaissa. © MVPhotos

Valvonnan ykkösnyrkki

Palantir valmistaa analyysiohjelmistoja finanssialalle, terveydenhuollon avuksi ja rikosten, etenkin terrorismin tutkimiseen ja ennaltaehkäisyyn. Siitä, miten ohjelmistot toimivat, löytyy vain vähän tietoa.

Yksinkertaistetusti kyse on siitä, että käyttäjä voi tutkia Palantirin ohjelmistoissa valtavia määriä eri lähteistä kerättyä tietoa, etsiä niistä kuhunkin tilanteeseen olennaisimmat yksityiskohdat ja käyttää lopputulosta päätöksenteon tukena esimerkiksi rikollisuuden ennaltaehkäisyssä. Olennainen tieto kootaan näkymään, jossa sen tutkiminen on helpompaa.

Vaikka markkinoilla on lukuisia eri analytiikkayhtiöitä, Palantirilla on erityinen maine. Esimerkki siitä on useiden medioiden kertoma tieto, että CIA onnistui Palantirin avulla paikallistamaan terroristijohtaja Osama Bin Ladenin vuonna 2011.

Yhtiön tuotteille on kysyntää. Palantirin liikevaihto on noin kaksi miljardia dollaria, ja se kasvaa jatkuvasti. Yhtiön markkina-arvo on noin 18 miljardia dollaria eli noin 16 miljardia euroa, ja Palantir on yksi sijoittajien lempikohteista.

Palantir on pyrkinyt levittäytymään Eurooppaan muun muassa lobbaamalla ahkerasti Euroopan unionissa. Se on myös saanut runsaasti viranomaisasiakkaita Euroopasta.

Palantirilla on Gotham-niminen terrorismin- ja rikollisuudentorjuntaan tarkoitettu ohjelmisto, joka on käytössä esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa.

Myös Gotham on lainaa populaarikulttuurista. Se on Batmanista tuttu kaupunki, jossa rikollisuus rehottaa.

Tanskan poliisi hankki Gothamin kokoamaan muiden järjestelmien avulla hankittua mutta hajallaan olevaa tietoa. Tavoitteena oli ennaltaehkäistä rikoksia entistä paremmin ja jopa ennustaa niitä, kuten Palantir tanskalaisten mielestä lupasi.

Gothamin hankinnasta päätettiin vuonna 2015 Kööpenhaminassa tehdyn terrori-iskun jälkeen. Järjestelmä otettiin Tanskassa käyttöön vuonna 2018.

Palantirin asiakkaana on myös Euroopan poliisiviranomainen Europol, joka on vuosia käyttänyt yhtiön tuotteita terrorismintorjunnassa.

Palantirin tuotteet eivät ole halpoja. Brittilehti The Guardian paljasti vuonna 2021, mitä Palantarin teknologiaa käyttävät järjestelmät ovat maksaneet.

Norjan poliisille Palantir lähetti 93 miljoonan kruunun eli noin 10 miljoonan euron laskun. Europolille rakennettu järjestelmä maksoi neljä miljoonaa euroa.

Tanskalaisten järjestelmän hinta nykyrahassa oli lähes 20 miljoonaa euroa.

Palantir vilahti Aarnio-tutkinnassa

Palantir on kiinnostanut Suomen viranomaisia pitkään. Yhtiön nimi näkyi ensimmäisiä kertoja julkisuudessa Jari Aarnioon liittyvän rikostutkinnan niin sanotussa Trevoc-haarassa.

Trevoc oli turvallisuusalan yhtiö, joka erikoistui viranomaisten teknisiin työvälineisiin. Se lopetti toimintansa 2019. Aarnio työskenteli Helsingin huumepoliisin päällikkönä.

Aarnion saamassa viestissä Trevocin johtohahmo Pasi Patama kirjoitti Palantirista jo vuonna 2013 seuraavasti: ”Palantir niin isoa nyt, että Suomipoikaa ei enää vissiin kuviossa näy.”

Trevocilla oli kehitysyhteistyösopimus Palantirin kanssa, kertoi MTV Uutiset vuonna 2015.

Poliisi aikoi hankkia Palantirin nykyisin Gothamina tunnetun ohjelmiston osaksi Vitja-viranomaistietojärjestelmää. Ohjelmiston tarkoitus oli parantaa rikostiedustelua ja -analyysia. Järjestelmä olisi tullut myös Tullin, Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien käyttöön.

Asia käy ilmi Euroopan komission rahoituspäätöksestä vuodelta 2014. Projektille ei myönnetty ISEC-rikoksentorjuntaohjelman rahoitusta, jota Poliisihallitus pyysi liki 1,5 miljoonaa euroa.

Päätöksessä suunnitelman budjettia kritisoitiin yksityiskohtien puutteesta ja siitä, että järjestelmä keskittyi Suomeen ylikansallisen yhteistyön sijaan.

Palantir ei kuitenkaan kadonnut minnekään. Seuraavaksi Vitjaan kuuluvan poliisiasiaintietojärjestelmän pohjaksi tuli vuonna 2015 t-Police-niminen järjestelmä. Osa sen toiminnoista hyödyntää Palantirin tuotteita.

Hankejohtaja Ilkka Juola kertoi tämän jutun kirjoittajalle kesällä 2021, ettei Palantirin tuotteita tai teknologiaa kuitenkaan käytetä Vitjassa, vaan se pohjautuu toisen valmistajan tuotteeseen.

Jotain Palantir teki Suomessa noiden vuosien aikana. Yhtiön brittihaaran sivukonttori toimi Suomessa 2015–2018. Sen tarkoitukseksi oli kirjattu sosiaalisten ja humanististen tieteiden tutkimus ja kokeellinen kehittäminen, ja se haki muun muassa ohjelmistokehittäjiä.

Sivukonttorin liikevaihto oli vuosittain toistasataa tuhatta euroa. Se ei enää toimi Suomessa.

Kesällä 2022 Palantirin Alankomaiden haara rekisteröi uuden yrityksen Suomeen. Palantir Technologies NL -nimen saaneesta yhtiöstä ei ole tarkempia tietoja kaupparekisterissä, mutta protestilistan mukaan se oli vuoden 2023 alussa velkaa Verohallinnolle liki 47 000 euroa.

Protestilistalla. © Kuvakaappaus

Kummankaan sivukonttorin työstä Suomessa ei löydy tarkkoja tietoja. Usein isot teknologiayhtiöt tarjoavat lähitukea tuotteilleen kohdemaassa.

Palantirin sivukonttori haki Suomeen työvoimaa 2010-luvun puolivälissä. Työpaikkoja tarjonnut yhtiö on lakkautettu, mutta uusi on jo rekisteröity.

Huhti-toukokuussa 2023 keskusrikospoliisi haki Valtiolle.fi-palvelussa Palantir-taitoista rikosylikonstaapelia mutta poisti Palantir-maininnan Seuran tietopyynnön jälkeen. © Valtiolle.fi

Seuran tietopyyntö poisti Palantir-maininnan

Pian KRP:n työpaikkailmoituksen avautumisen jälkeen Seura lähetti Poliisihallitukselle tietopyynnön Palantirin hyväksymisestä ja käytöstä. Tietopyynnön jälkeen Palantir-maininta poistettiin ilmoituksesta.

Poliisihallituksen mukaan sillä ei ole sopimuksia Palantir Technologiesin kanssa eikä se ole ollut osallinen Palantir-hankinnassa, joten tällaisia asiakirjoja ei ole.

Poliisihallituksen kehitysvastuulle on kuitenkin vuonna 2023 siirtynyt analyysijärjestelmä, jossa kyseistä teknologiaa käytetään. Hankinta on tehty turvallisuushankintana, joten hankintaan sekä sen käyttöönotto- ja hyväksymismenettelyihin liittyvät asiakirjat on turvaluokiteltu. Siksi niitä ei luovutettu Seuralle.

”Analyysijärjestelmä, joka perustuu kysymyksessänne viittaamaanne teknologiaan, on teknisenä apuvälineenä operatiivisessa rikostorjunnassa ja -tutkinnassa. Järjestelmissä käsiteltävä tieto on poliisiasiain tietojärjestelmään poliisin itse syöttämää tutkinta- ja havaintotietoa”, kirjoittaa analyytikko Sirpa Mäkelä vastauksessaan Seuralle.

Tarkentaviin kysymyksiin, kuten Palantirin ohjelmistojen käytöstä rikosten ennakoimiseen, ei vastattu. Joitain viitteitä teknologian käytöstä paljastuu kuitenkin julkisista lähteistä.

KRP:n vuoden 2021 tulossopimuksessa mainitaan poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteinen Toivo-Palantir-järjestelmä, joka hyödyntää tekoälyä epäilyttäviä liiketoimia koskevien ilmoitusten käsittelyssä. Kaksi vuotta sitten hanke oli vasta selvitysvaiheessa.

Tulossopimusta ei enää löydy poliisin sivuilta.

Palantirin nimi on vilahdellut useissa viranomaisten papereissa, mutta yhtiön tuotteiden käyttöä Suomessa ei ole vahvistettu. © Poliisi

Palantir, miljonääri ja Kiasma

Palantir tulee Suomessa vastaan yllättävissä paikoissa. Yhtiön nimi liittyy myös talvella 2022 nykytaidemuseo Kiasman boikottiin, joka kokosi 200 taiteilijaa.

Boikotin alkusysäyksenä oli Terike Haapojan ja Eero Yli-Vakkurin Voima-lehdesssä julkaistu avoin kirje, jossa he nimesivät yhdeksi syyksi suomalaismiljonääri Chaim ”Poju” Zabludowiczin rooliin Kiasman tukisäätiössä. Kirjoittajien mukaan Zabludowicz muun muassa omistaisi Palantiria, jonka tuotteita israelilaiset turvallisuuspalvelut käyttävät palestiinalaisia vastaan.

Verkkosivuillaan Zabludowicz kiisti, että hänen Tamares Group -yhtiönsä olisi sijoittanut Palantiriin.

Suuri yleisö tuntee Zabludowiczin taiteen kerääjänä ja jääkiekkojoukkue Tapparan enemmistöomistajana.

Maailmalla Palantir on seilannut kohusta toiseen koko olemassaolonsa ajan.

Vuonna 2011 paljastui, että Palantir oli suunnitellut keinoja hyökätä tietovuotosivusto Wikileaksia ja toimittaja Glenn Greenwaldia vastaan. Arsenaaliin kuuluivat painostaminen ja kyberhyökkäykset.

Syksyllä 2020 ihmisoikeusjärjestö Amnesty International syytti laajassa raportissaan, että Yhdysvaltain maahanmuuttoviranomainen rikkoi ihmisoikeuksia käyttäessään Palantirin valvontateknologiaa.

Syytökset kohdistuivat esimerkiksi lasten ja vanhempien erottamiseen toisistaan, joukkoratsioiden suunnitteluun ja turvapaikanhakijoiden jäljittämiseen Palantirin teknologian avulla. Yhtiö kiisti syytökset.

Useissa maissa on huolestuttu yhtiön tiedonkeruusta. Britanniassa arvostelua on herättänyt paljastus, että kuningaskunnan terveysviranomainen NHS luovuttaa kansalaisten tietoja Palantirille.

Saksassa korkein oikeus kielsi Palantirin tuotteiden käytön tänä vuonna perustuslain vastaisena.

Se totesi niiden olevan uhka kansalaisten yksityisyydelle, kun poliisi saattoi yhdellä napsautuksella luoda rikoksista epäillyistä profiileja, joissa oli mukana sivullisia ihmisiä.

Lupauksia lunastamatta

Palantir on tehokas. Tanskassa poliisi on järjestelmän avulla selvittänyt vuosikymmenen takaisen raiskauksen ja ratkaissut monimutkaisen huumeiden salakuljetustapauksen tiettävästi kymmenessä minuutissa.

Ongelmilta ei silti ole vältytty.

Tanskalainen Zetland-lehti kertoo ta­pauksesta, jossa tutkintaan kuulumattomat poliisit urkkivat tietoja Arsenalin entisestä jalkapalloilijasta Nicklas Bendtneristä, jota epäiltiin taksinkuljettajan pahoinpitelystä. Poliiseille määrättiin kurinpitotoimia.

Syksyllä 2020 taas kävi ilmi, että tanskalaispoliisit olivat käyttäneet tietojärjestelmän tehokasta hakua etsiäkseen itseään, ystäviään, tuttaviaan tai poliitikkoja järjestelmästä silkasta uteliaisuudesta.

The Guardianin mukaan edes yhteistyö Europolin kanssa ei ole sujunut kivuttomasti.

Lehden hankkimista asiakirjoista käy ilmi toistuvia viivästyksiä ja teknisiä ongelmia vuosina 2013–2015.

Yhtiö on kieltäytynyt kommentoimasta ongelmia.

Muutamat Euroopan viranomaiset ovat kyseenalaistaneet jopa koko Palantir-hankinnan hyödyt.

”Meille markkinoitiin kuuminta kamaa koskaan. Se mitä saimme ei lunastanut lupauksiaan. Ei rikoksia voi ennustaa”, sanoi The Guardianin haastattelema saksalainen poliisiviranomainen.

Palantirin verkkosivujen mukaan yhtiö ei tarjoa poliisille ennakoivia työkaluja.

Tanskassakaan Palantirin tuotteita ei lopulta käytetty rikosten ennustamiseen. Maassa tehdään liian­ vähän rikoksia, jotta algoritmiä olisi voitu opettaa ennustamaan niitä.

Sen sijaan järjestelmällä voidaan selvittää paikkoja, joissa aiempien tietojen perusteella on erityisen paljon rikollisuutta.

Palantirista ei haluta puhua

Pitääkö kansalaisen olla huolissaan tietojensa päätymisestä tiedustelupalveluiden kanssa yhteistyötä tekevän digijätin haltuun?

Vastauksessaan Seuralle Poliisihallitus korosti, että tietojen käyttö ja käsittely on tarkkaan säädeltyä.

Tanskan esimerkkien perusteella ongelmia voi ilmetä, jos uteliaat poliisit katselevat tietoja oikeudetta.

Seura tavoitti useita Palantirin tuotteita tuntevia ihmisiä, mutta juuri kukaan ei halunnut puhua siitä.

Palantiria ympäröi hiljaisuus. Siitä Suomessa on kokemuksia muillakin.

”Olemme yliopistona yrittäneet saada tietoa sovelluksesta ja sen hinnoista sekä käyttäjäkokemuksia maisteriohjelmaa varten, mutta edes kyseinen firma ei vastannut meille mitään. En osaa kertoa muuta kuin että salaperäistä on”, sanoo Jyväskylän yliopiston Turvallisuus ja strateginen analyysi -maisteriohjelman koulutusvastaava Panu Moilanen.

Withsecure-tietoturvayhtiön tutkija Andrew Patel suostui kommentoimaan Palantiria yleisellä tasolla. Hänen mukaansa Palantir saattaa kiinnostaa viranomaisia siksi, että yhtiöllä on ennestään kokemusta vastaavien organisaatioiden kanssa työskentelystä ja se on todennäköisesti kehittänyt niiden tarkoituksiin sopivaa teknologiaa.

Patelin mukaan teknisesti Palantirin tuotteet eivät eroa kilpailijoistaan. Ne hyödyntävät tekoälyä, koneoppimista ja tilastoanalyysia visualisoidakseen tietoa.

”En pidä todennäköisenä, että yhtiön koneoppimisessa tai analyysitekniikoissa on salaista ainesosaa, joka tekee tuotteesta selvästi paremman kuin kilpailijansa.”

Ymmärrettäviä huolia

Suomalaisten asiakkaiden kanssa yhtiö joutuu todennäköisesti noudattamaan Suomen tiukkoja säännöksiä ja EU:n tietosuoja-asetusta silloin, kun se käsittelee henkilökohtaisia tietoja, Andrew Patel huomauttaa.

Silti Patel ymmärtää julkisuudessa ilmi tulleita huolia, joiden mukaan tietoa voi päätyä Palantirin palvelimille Yhdysvaltoihin tai vääriin käsiin tietomurron yhteydessä ja sitä voidaan jakaa vahingossa yhtiön toisten asiakkaiden kanssa.

Palantir kiistää keräävänsä tai luovuttavansa tietoja itse.

”Erittäin voimakkaat valvontatyökalut liittyvät aina yksityisyydensuojaan”, Patel sanoo.

”Demokraattisissa yhteiskunnissa ihmisten pitäisi voida luottaa niiden pitävän heidät turvassa. Jos hallitus muuttuukin diktatuuriksi, samoja välineitä voidaan käyttää ei-toivottuihin tarkoituksiin.”

Tarussa Sormusten herrasta palantír-näkykiviä oli seitsemän, joista Sauron, Mordorin paha valtias, varasti yhden. Siitä Sormusten herra näki kauas.

Palantir on uhka yksityisyydelle ja demokratialle, sanovat ihmisoikeusjärjestöt. Pitääkö suomalaisten huolestua?

”Meille markkinoitiin kuuminta kamaa koskaan. Se, mitä saimme, ei lunastanut lupauksiaan. Ei rikoksia voi ennustaa”, sanoi saksalainen poliisiviranomainen brittilehdessä.

Palantir on laajentanut osaamistaan rikostentorjunnasta ja terveydenhuollosta sota-alueille. Skykit-työkalulla sotilaat pääsevät käsiksi satelliittien välittämään tietoon ja voivat käyttää internetiä paikoissa, joissa verkkoa ei ole. Ukrainan armeija on käyttänyt Skykitiä Venäjän hyökkäyssodassa. © AFP/MVPhotos