Tutkimme: Näin korruptio ilmenee ja lahjukset liikkuvat Suomessa – ”Kun tarjoutuu tilaisuus henkilökohtaiseen hyötymiseen, usein sitä hyödynnetään”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
korruptio
Suomi on yksi maailman vähiten korruptoituneista maista, muttei suinkaan täysin puhdas pulmunen. © Anu Nieminen
Suomea väitetään maailman vähiten korruptoituneeksi maaksi. Silti lahjukset vaihtavat omistajaa meilläkin, ja suomalaisten verorahoja hukataan suosimalla kaveria.

Maaliskuussa 2016 oli aika ottaa yhteyttä poliisiin. Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto totesi, että tilanne näyttää vakavalta.

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki oli saanut nimettömän vihjeen: kiinteistöpalvelujen ylläpidossa tehtiin hankintoja kyseenalaisin perustein.

Takana oli valtava remontti Korpirauhan leirikeskuksessa ja selittämätön kulujen ylitys. Vanhan rakennuksen korjausmenot olivat liki viisinkertaistuneet – kirkollisverolla kerättyä rahaa hupuloitiin 402 388 euroa enemmän kuin oli suunniteltu.

Seurakuntayhtymän sisäinen tarkastus oli kaivanut esiin Finn Elwair Oy:lle maksetut laskut vuosilta 2010–2016 ja huomannut, että ongelmia oli muuallakin kuin leirikeskuksen remontissa. Saman yrityksen lukuun oli mennyt lähes 70 prosenttia kaikesta ylläpitoyksikön laskutuksesta. Muut sopimuskumppanit olivat jääneet nuolemaan näppejään.

Vihje siitä, että ylläpitoyksikön esimies ja työntekijä ottavat lahjuksia ja suosivat yhtä sopimuskumppaneista, oli kirkkoneuvostolle yllätys. Yritys oli tehnyt yhtymälle töitä 28 vuotta ja oli kaikkien silmissä luotettu kumppani, joka tunsi seurakuntien kohteet ja hoiti työt hyvin ja aikailematta.

Oliko liika luottamus sokaissut näkemästä, mitä omassa työyhteisössä tapahtui?

Korruptio tulee kalliiksi veronmaksajille

Korruptoitunut suosiminen on epäreilua niitä kohtaan, jotka jäävät esimerkiksi kilpailutuksessa suosimisen vuoksi kakkoseksi, mutta korruptio koskettaa suoraan myös tavallista kansalaista. Se tulee veronmaksajille kalliiksi.

Kun Helsingin seurakuntayhtymä selvitti laskutustaan – ja sen jälkeen samoja asiakirjoja penkoi poliisi – huomattiin, että Finn Elwairin tarjoamat palvelut eivät suinkaan olleet halvimpia.

Esimerkiksi se, että kohteessa oli ”käyty lisäämässä vettä lattiakaivoon, ettei paska haise”, maksoi seurakunnalle 1 816,10 euroa.

Itse asiassa yritys ei viimeisinä vuosina itse edes hoitanut lupaamiaan korjaustöitä, vaan yhtiön omistaja kävi tutkimassa kohteet ja esitteli paikat aliurakoitsijalle. Tästä konsultoinnista se laskutti 104 euroa tunnilta. Kilometrikorvauksetkin yritys laskutti tuplana verohallinnon ohjeeseen nähden.

Tällaiselle välikädelle ei olisi pienissä korjaustöissä ollut tarvetta, vaan työ olisi saatu halvemmalla käyttämällä yritystä, joka tekee työt itse. Sitä paitsi toisilta sopimuskumppaneilta valvojan työkin olisi tuolloin saatu huokeampaan 80–90 euron tuntihintaan.

Suomessa on ajateltu, ettei korruptio juurikaan kosketa meitä. Vuonna 2021 Suomi jakoi maailman vähiten korruptoituneen maan tittelin Tanskan ja Uuden-Seelannin kanssa Transparency Internationalin vertailussa. Järjestön käyttämä mittari, Corruption Perception Index (CPI), mittaa kuitenkin paremmin niin sanottua katukorruptiota kuin Suomessa yleisempää rakenteissa esiintyvää kähmintää.

”Tuntuu, että johtopäätös on vinksahtanut: Koska Suomi on maailman vähiten korruptoitunut maa, niin korruptio on meillä olematon”, sanoo Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen.

Hän on urallaan tutkinut erityisesti virkarikoksia Suomessa.

Viljasen mukaan on vaikeaa arvioida, kuinka laajaa korruptio todellisuudessa on, mutta hän uskoo, että ilmiö on paljon laajemmalle levinnyt kuin uskomme.

Valvontaa on aivan liian vähän, ja tapauksia paljastaa liian usein vain media. Kuten Helsingin seurakuntayhtymässäkin huomattiin, kokonaislaskutuksesta ei kukaan ollut perillä, joten yritystä suosiva parivaljakko sai junailla tilauksia rauhassa useiden vuosien ajan. He kun vastasivat sekä töiden tilaamisesta että laskujen hyväksynnästä.

”Jo V. I . Lenin on aikanaan sanonut, että luottamus hyvä, kontrolli parempi. Se olikin hänen fiksuin ajatuksensa.”

korruptio

Kokonaislaskutuksesta ei kukaan ollut perillä, joten yritystä suosiva parivaljakko sai junailla tilauksia rauhassa useiden vuosien ajan. © Anu Nieminen

Iso vyyhti

Seura pyysi Suomen käräjäoikeuksista kaikki vuosina 2018–2022 käsitellyt lahjustapaukset. Käsiteltäviä oikeusjuttuja oli yhteensä 22, joista kahden käsittely on yhä kesken. Lisäksi uusia on saattanut tietopyynnön jälkeen tulla käsittelyyn.

Korruptio ei rajoitu tietenkään vain suoraan lahjontaan, vaan se voi olla myös muunlaista epäasiallista suosintaa. Tyypillisiä esimerkkejä ovat esimerkiksi piilossa annettu vaalirahoitus tai tuttujen suosiminen kaavoituksessa tai maakaupoissa. Keskinäinen hyöty voi olla suoria lahjoja paljon hienovaraisempaa – palveluksia palveluksesta.

Valitsimme juttuun lahjustapauksia, koska ne näyttävät yhden kiinnostavan kulman suomalaiseen korruptioon. Korruptio on nimenomaan siinä muodossa, jota Suomessa ei ole ajateltu juuri olevan.

Oikeuden asiakirjat osoittavat kuitenkin toista – ei lahjonta ole meilläkään täysin tuntematon ilmiö.

Tilastokeskuksen tietokannasta saattoi huomata vuonna 2020, että poliisille on tullut poikkeuksellisen suuri määrä virkarikoksina ilmoitettuja lahjusepäilyjä, yhteensä 40 kappaletta. Tavallisena vuonna epäilyjä lahjusrikoksista ilmoitetaan poliisille vain muutamia.

Vuosien 2021 ja 2022 aikana vyyhti alkoi selvitä. Rikosilmoitusten ryppäästä merkittävä osa selittyi yhden ja saman yrityksen toiminnalla.

Global Group Finland Oy:n konkurssipesästä paljastui poikkeuksellinen määrä tilaajalahjoja, jotka oli osoitettu kuntien viranhaltijoille ja työntekijöille eri puolilla Suomea. Lisäksi mukana oli Väyläviraston, sairaanhoitopiirin, seurakunnan ja hyvinvointikuntayhtymän työntekijöitä.

”Tämä tapaus osoittaa hyvin, että kaikkialla on ihmisiä, jotka ovat alttiita korruptiolle. Kun tarjoutuu tilaisuus henkilökohtaiseen hyötymiseen, niin valitettavan usein sitä myös hyödynnetään”, Pekka Viljanen arvioi.

Lahjoja piilossa

Global Group -vyyhdin törkeimmät tapaukset löytyvät Jyväskylästä, Taipalsaarelta ja Kivijärveltä.

Esimerkiksi Kivijärven kunnan rakennusinsinööri oli useamman vuoden aikana ottanut vastaan tavaraa ja lahjakortteja yli 22 000 euron edestä. Lisäksi hänellä oli kaksoisrooli paikallisen lentokenttäyhtiön toimitusjohtajana. Global Group ja samojen omistajien Pro Teollisuustarvike Oy voitelivat häntä siinäkin tehtävässä.

Hyötymisraja, 20 000 euroa, ylittyi myös Jyväskylässä ja Taipalsaaressa.

Kivijärven kunta ja sittemmin lahjonnasta tuomittu rakennusinsinööri riitelivät käräjäoikeudessa siitä, oliko lahjuksista kunnalle haittaa. Varastoinventaario paljasti, että ainakin osa rakennusinsinöörin tilaamista tuotteista oli kunnalle tarpeettomia. Lisäksi osasta oli maksettu ylihintaa. Kokonaisuudessaan rahaa Global Groupin ja Pro Teollisuustarvikkeen tuotteisiin oli käytetty runsaat 100 000 euroa.

Yritysten toiminta oli kaavamaista: kuntiin soitettiin itse aktiivisesti. Kun viranhaltija sitten tilasi yhtiön rikkatorjunta-aineita, pesukemikaaleja tai tiemerkintämaaleja, laskulle ei merkitty tietoa siitä, että tilaajan kotiin toimitettaisiin myös lahja.

Laskutusta tarkastava esimies ei voinut puuttua toimintaan, koska tieto erikoisesta kaupankäynnistä pimitettiin.

Tuomioita on vyyhdissä annettu jo ainakin 18, ja uusia tapauksia saattaa vielä tulla käsittelyyn. Vain kaksi tuomioista on ollut vapauttavia.

Useat tuomituista väittivät kieltäneensä lahjojen toimittamisen, mutta televisioita, kännyköitä, tietokoneita ja S-ryhmän lahjakortteja tuli silti. Tuomituilta kysyttiin, olivatko he palauttaneet lahjoja – yksikään ei ollut näin tehnyt.

Muutamat syytetyt puolustautuivat sillä, etteivät he olleet saaneet hankintakoulutusta.

Sekä emeritusprofessori Viljanen että käräjäoikeudet olivat samaa mieltä, ettei selitys kelpaa. Julkisen puolen viranhaltijoiden ja työntekijöiden tulee ymmärtää, että lahjojen ottaminen vaarantaa tilausten puolueettoman arvioinnin.

Tapauksesta tekee kiinnostavan myös se, että Global Groupissa lahjottiin viranhaltijoita, joiden valtuudet tilauksissa rajoittuivat useimmiten 2 000 euron tienoille.

Hankintalain mukaiset kynnysarvot lähtevät 30 000 eurosta, mutta useimpien kuntien ohjeiden mukaan pienemmätkin hankinnatkin tulee kilpailuttaa. Vain kaikkien pienimpiä, yleensä alle 2 000 euron, hankintoja voi tehdä ilman tarjouskierrosta. Juuri tähän väliin Global Group iski.

Lahjotut työskentelivät varastotyöntekijöinä tai korkeimmillaan yksiköidensä esimiehinä, kuten rakennusmestareina, kaukana päätöksenteon tai hallinnon huipulta.

Korruptio ei siis rajoitu sinne, missä liikkuu isoimmat rahat, maakaupat tai mittavat rakennusluvitukset. Epäasiallista toimintaa voidaan harjoittaa organisaa­tion alimmilta portailta aina huipulle asti.

Ystäviä vuosien takaa

Vuosien 2010 ja 2011 vaihteessa kaksi Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöyksikön työntekijää lensi perheineen Balille. Lomamatkan kustannukset paisuivat yli 27 000 euroon. Samalla saarella yöpyi myös Finn Elwairin toimitusjohtaja oman perheensä kanssa. Mies kuittasi koko porukan laskut firmansa nimiin.

Vuonna 2014 kolme BMW-merkkistä moottoripyörää ja yksi skootteri vaihtoivat omistajaa. Pyörät hankittiin vaasalaisesta liikkeestä ja merkittiin seurakuntayhtymän työntekijöiden ja heidän vaimojensa nimiin.

Vuonna 2015 toinen miehistä osti Finn Elwairin laskuun itselleen vielä peräkärryn, jonka hän halusi pian vaihtaa kalliimpaan. Joulukuussa koko porukka matkusti jälleen, tällä kertaa Thaimaan Krabille.

”He lupasivat vastapalveluksena järjestää työtehtäviä Finn Elwair Oy:lle”, yrityksen omistaja tunnusti kuulusteluissa.

Poliisin kuulustelupöytäkirjoista paljastuu muutakin kiinnostavaa, mikä ei seurakuntayhtymän sisäisen tarkastuksen mukaan ollut työyhteisön tiedossa. Töiden tilauksesta vastannut työntekijä ja Finn Elwairin toimitusjohtaja olivat vanhoja opiskelukavereita teknillisen koulun ajoilta. 1970-luvun lopulla tutustuneet miehet luonnehtivat toisiaan perhetutuiksi.

Finn Elwair putosi vuonna 2011 kokonaan sopimuksen ulkopuolelle, mutta kaveriporukan järjestelyn ansiosta töiden tilauksia jatkettiin. Joinain vuosina yrityksellä oli sopimus, mutta aivan eri töihin kuin mihin sitä lopulta käytettiin.

Sopimusten kiertämistä selittää yksi seikka: pieniä korjaustöitä oli mahdollista tilata riittävän pienillä summilla, jotta tilaus pysyi samojen työntekijöiden hyppysissä.

Alle 5 000 euron hankintoja ei kilpailutettu, eikä niistä tehty dokumentaatiota. Kiinteistöyksikön sisällä työt saattoi tilata ja hyväksyä samojen ihmisten kesken, jotka myös hyötyivät tutunkaupoista.

Pienistä urakoista paisui suuria summia. Finn Elwair laskutti vuosien 2010–2016 aikana seurakuntayhtymää yhteensä 4,3 miljoonalla eurolla. Yksittäisiä laskuja oli 1 240 kappaletta.

Kukaan seurakuntayhtymässä ei kiistä, etteikö töitä olisi tehty hyvin tai etteikö niitä olisi tarvittu. Mutta veronmaksajien rahoja ei voi tuhlata hyvä veli -verkoston eduksi. Yrityksen toimitusjohtaja nimittäin myönsi kuulusteluissa, että hän oli laskuttanut konsulttityöstään ylimääräisiä tunteja.

Kohteessa oli ”käyty lisäämässä vettä lattiakaivoon, ettei paska haise”. Lasku oli 1 816,10 euroa. © Anu Nieminen

Kohteessa oli ”käyty lisäämässä vettä lattiakaivoon, ettei paska haise”. Lasku oli 1 816,10 euroa. © Anu Nieminen

Ensimmäinen laatuaan

Puhelimeen vastaa oikeusministeriön erityisasiantuntija Juuso Oilinki. Hän toimi esittelevänä virkamiehenä Suomen ensimmäiselle korruption vastaiselle strategialle, joka hyväksyttiin toukokuussa 2021.

Miten on mahdollista, ettei Suomella ole aiemmin ollut valtiotason toimenpideohjelmaa korruption kitkemiseksi?

”Oikeusministeriössä pitkään työskennelleet kollegani ovat kertoneet, että korruption vastaisen strategian tarpeesta on keskusteltu jo 2000-luvun alusta saakka. On vaikea arvioida, miksi vasta Sanna Marinin hallitus sai tämän periaatepäätöksen tehtyä”, Juuso Oilinki sanoo.

Selvitystyö strategian laatimiseksi alkoi tosin jo Juha Sipilän hallituksen aikana – maaliin asti hanke ei tuolloin päässyt. Tämänkin strategian laatiminen venyi, ja hankkeen toimeenpano uhkaa jäädä lyhyeksi. Nykyisen hallituksen kausi päättyy viimeistään vuonna 2023.

”Toivottavasti myös tuleva hallitus tarttuu tähän ja jatkaa työtä uudella strategialla.”

Myös Helsingin seurakuntayhtymässä herättiin korruption torjuntaan sen jälkeen, kun kiinteistöyksikön lahjusjärjestelyt tulivat julki. Valvontaa on tehostettu, vakuuttaa Juha-Pekka Ollila seurakuntayhtymän sisäisestä tarkastuksesta. Aukotonta järjestelmää on kuitenkin vaikeaa pystyttää.

”Ei edelleenkään voi sanoa, ettei vastaavaa voisi tapahtua uudestaan. Järjestelmä on rakennettu niin, että esimies hyväksyy laskut. Tässä tapauksessa esimies oli mukana petoksessa. Yksikön johtajan taas on mahdotonta tarkistaa jokaisen laskun asianmukaisuutta.”

Nyt seurakuntayhtymässä dokumentoidaan myös pienemmät hankinnat ja lahjojen vastaanottamisesta on laadittu erillinen ohje.

Kehitettävää on Ollilan mukaan edelleen.

”Se että olemme seurakunnallinen toimija, ei poissulje mahdollisuutta väärinkäytöksille. Luottamukselle on kuitenkin yhä oltava tilaa, koska se on työyhteisön toimivuudelle ja ilmapiirille niin tärkeää.”

Entä miten kävi moottoripyöriä ja ulkomaanmatkoja kahmineelle parivaljakolle?

Kumpikin tuomittiin vuoden ja kahden kuukauden mittaisiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Oikeus katsoi kaksikon hyötyneen rikoksesta yhteensä 111 349 euroa – tämän summan he joutuivat maksamaan takaisin Helsingin seurakuntayhtymälle.

Kaikki Global Group -tuomiot eivät ole vielä lainvoimaisia.

 

X