Venäjän valtaeliittiin kytkeytyvät liikemiehet ostivat hotellikiinteistön Saarijärvellä - Näin kultainen EU-passi sinetöi sekavan kiinteistökaupan

Hyvää mökkipaikkaa kannattaa tavoitella pitkään. Saarijärven Kolkanlahdella sijaitsee hiljainen Leiriharjun hotellikiinteistö, jota Venäjän valtaeliittiin kytkeytyvät liikemiehet havittelivat ensi kerran jo 2000-luvun alussa.

Paikalle piti rakentaa suuri lomakeskus. Onhan se luonnonkauniilla paikalla, noin 50 kilometrin päässä Tikkakoskelta, jossa sijaitsevat muun muassa Puolustusvoimien tiedustelulaitos ja Ilmavoimien ilmasotakoulu.

Tuolloin homma raukesi riitaisasti kuntalaisten valituksiin ja rahanpesuepäilyihin, mutta nyt näyttää siltä, että ostajat ovat saaneet haluamansa.

Miten näin pääsi käymään, vaikka valtio valvoo nykyisin paljon tiukemmin kaikkia venäläisten maakauppoja?

Liikemies Denis Fokin (oik.) ja Konstantin Sukhin esittelivät lomakeskusaikeitaan Hotelli Lempilammen tiedotustilaisuudessa 20. maaliskuuta 2009. © Lehtikuva / Janne Nousiainen

Takaa löytyy Putinin lähipiiriä

Leiriharjun lomakeskuksen aiempia vaiheita on kerrattu muutama vuosi sitten julkaistussa, toimittaja Tuula Malinin teoksessa Putinin pihapiirissä. Se kertoo venäläisten kiinteistökaupoista Suomessa.

Myös Yleisradio esitteli kiinteistöhankkeen nykytilaa huhtikuun alussa.

Alun perin pietarilaiset liikemiehet Denis Fokin ja Konstantin Sukhin kiinnostuivat kiinteistöstä vuosien 2007–2008 tienoilla. Fokinin tausta on tietoliikennealalla.

Kaksikko perusti lukuisia yhtiöitä ja teki mittavia kiinteistöhankintoja ympäri Suomea 2010-luvun taitteessa. Nykyään useimmat heidän yrityksensä ovat tappiollisia ja hiljaiselossa.

Kaksikon alkuperäisessä suunnitelmassa Saarijärveltä tavoiteltiin kaikkiaan 200 hehtaarin maa-aluetta kylpylähotellin ja lomakylän toteuttamiseksi.

Hotellialueen omisti keskisuomalainen Salusharju-niminen yhtiö, joka Putinin pihapiirissä -kirjan mukaan myi sitä vanhojen velkojensa kattamiseksi.

Hotelliprojektin piti tuoda köyhälle seudulle mittavia rahasummia. Osa kuntapäättäjistä saatiin houkuteltua mukaan hankkeen edistäjiksi, mutta ostajien taustojen selvitykset herättivät epäluuloa: kaksikon takaa löytyi suoria kytkyjä Venäjän hallintoon.

Putinin hallinnon entinen viestintäministeri ja miljardööri Leonid Reiman (edessä) paljastui edellisen ostoskierroksen salaperäiseksi rahoittajaksi – ja tieto tästä oli yksi tekijä joka kaatoi kauppahankkeen 2010. © Itar Tass / Lehtikuva

Taustatoimijoita on yhä seudulla bisneksenteossa

Yhdeksi liiikemiesten rahoittajaksi paljastui rahanpesuepäilyistä tunnettu, Venäjän entisen viestintäministerin ja miljardöörin Leonid Reimanin omistama IPOC-rahasto.

Fokin ja Sukhin olivat tututustuneet Reimaniin jo 1990-luvulla. Reimanilla on pääsy Kremlin sisäpiireihin: hän oli aikoinaan pääministeri Dmitri Medvedevin neuvonantaja, ja Vladimir Putin on ottanut kaksi kertaa hänet hallitukseensa.

Kun tieto rahaston mukanaolosta paljastui, Fokin ja Sukhin kiistivät kaikki epäilyt rahanpesusotkuista jyrkästi. Mainehaitta jäi silti elämään.

Vastoinkäymisiin ja kuntalaisvalitusten kierteisiin turhautunut venäläiskaksikko kuoppasi hankkeensa vuonna 2010. Kauppa peruttiin täysin laillisesti kauppasopimuksen ehtojen mukaan, mutta osapuolille jäi melkoisia rahasaamisia.

Ylen MOT-ohjelma kertoi aikoinaan, miten hankkeen velkoja perittiin kovin ottein, ase kädessä ja tuhannen euron vuorokausikorolla.

Tontin omistajat pyrkivät pelastamaan tilanteen uudella kiinteistökaupalla, mutta se todettiin venäläisten valituksen jälkeen oikeudessa alihintaiseksi.

Vuonna 2012 Salusharju-yhtiö pyrki myymään kohdetta uudelleen, mutta nyt pankki totesi puolestaan venäläisten tekemän tarjouksen liian matalaksi.

Muutamaa vuotta myöhemmin, turvapaikkakriisin aikana, hotellille löytyi tilapäistä käyttöä SPR:n vastaanottokeskuksena.

Salusharju-yhtiö asetettiin konkurssiin kesällä 2020, kun verottaja totesi sen maksukyvyttömäksi. Saatavia jäi 32 000 euroa.

Vaikka yhtiö kaatui, sen taustatoimijoita on seudulla yhä mukana bisneksenteossa.

Saarijärveläisten mukaan Denis Fokin sai nyt lomakeskuskiinteistöt haltuunsa ”vanhojen velkojen” kuittauksena. Näyttää epätodennäköiseltä, että hän palaisi paikalle ainakaan matkailuyrittäjänä. © Lehtikuva / Janne Nousiainen

Kuka omistaa nyt ja mitä?

Saarijärveläinen kiinteistöyhtiö Kuntoharju hankki hotellikiinteistön itselleen huutokaupasta kesällä 2020.

Mutta alle puoli vuotta kauppojen jälkeen kiinteistöstä lohkottiin runsaan hehtaarin alue Hotelli Lempilampi -yhtiölle.

Sattumalta juuri sillä tontinpalasella sijaitsee aiemmin vastaanottokeskuksena toiminut hotellirakennus.

Hotelli Lempilampi on yksi Denis Fokinin monista Suomeen perustamista yhtiöistä. Sama Lempilampi pyrki hankkimaan kiinteistön lomakyläkäyttöön yli vuosikymmen aiemmin, ja nyt sillä oli parempi tuuri.

Kaupparekisterin tietojen perusteella yhtiön hallituksen ainoat jäsenet olivat vielä äsken Denis Fokin ja Konstantin Sukhin, nyt enää Fokin.

Mutta omistaako hän nyt heille lohkotun kiinteistön? Viranomaistietojen ja lainhuudatuksen perusteella kyllä, vaikka emotontin omistaja kierteleekin asiaa.

Lohkomisesta kysyttäessä kiinteistöyhtiö Kuntoharjun toimitusjohtaja Harri Pärssinen sanoo Seuralle, ettei heillä ole mitään tekemistä asian kanssa, ”jos se liittyy venäläisiin kauppoihin”.

Yleisradion haastattelussa Jouko Pursiainen on kertonut, että tontista lohkotut kiinteistöalueet ovat vanhaa velanmaksua Fokinin yhtiölle, eivät varsinaista kaupantekoa – ja Pärssisen yhtiö omistaa alueesta aidosti 90 prosenttia.

Seuralle Harri Pärssinen on vaiteliaampi ja ohjaa ottamaan yhteyttä yrityksen tiedotuspäällikköön Jouko Pursiaiseen.

Pursiainen toimi myös hotellialueen aiemman omistajan, konkurssiin menneen Salusjärvi-yhtiön hallituksen puheenjohtajana.

Nyt selitykset menevät entistäkin sekavammiksi.

Pursiaisen mukaan venäläiset eivät ole koskaan omistaneet lohkottua kiinteistöä, eivätkä omista nytkään. Hän myös kiistää Hotelli Lempilammen hankkineen kiinteistön itselleen.

”Kiinteistön omistaa Kuntoharju Oy, suomalainen yhtiö. Se siitä. Älkää kirjoittako mitään, koska tästä ei ole mitään kirjoitettavaa”, Pursiainen sanoo.

Sitaattiensa tarkastuksen yhteydessä Pursiainen väittää ensin, ettei muista koko haastattelua. Sitten hän kiistää lausuntonsa ja vaatii poistamaan nimensä jutusta.

Myöhemmin Pursiainen palaa asiaan vielä useilla sähköposteilla, joissa hän selittää vuosien 2008–2010 tapahtumia ja korostaa, ettei mitään kauppoja ole silloin tapahtunut.

Nykytilasta Pursiainen ei sano mitään, paheksuu vain Seuran tapaa käsitellä aihetta.

Yleisradiolle Jouko Pursiainen kertoo uskovansa, että Denis Fokin ei aio käynnistää hotellitoimintaa tontillaan, vaan myynee kiinteistön aikanaan eteenpäin.

Seura ei tavoittanut Hotelli Lempilammen omistajia kommentoimaan asiaa. Emme siis tiedä varmasti, mitä liikemies ajattelee alueesta tai kuka sitä hänen mielestään nyt hallinnoi.

Saarijärven kiinteistöstä on tehty asianmukaiset lainhuudatukset.

Kreikan kansalaisuus auttoi väistelyyn

Kuinka venäläisliikemies oikein onnistui nyt 2020 saamaan luvan kiinteistön lunastamiseen?

Syy piilee niin sanotuissa kultaisissa EU-passeissa. Muutamissa Etelä-Euroopan maissa myydään erikoiskansalaisuuksia varakkaille ihmisille.

Muun muassa venäläinen ase- ja tupakkatehtailija, tiedustelupalvelu FSB:n tukija Igor Kesaev pystyi ostamaan Puumalasta Kotasaaren loma-alueen Kyproselta ostetun passin avulla.

EU-komissio on vaatinut jäsenmaita puuttumaan kultaisten passien myyntiin viimeistään nyt, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Anu Sallinen vahvistaa, että kultainen passi auttoi myös Saarijärven kiinteistökaupassa.

Hotelli Lempilammen johtajalla Denis Fokinilla on ostamalla saatu Venäjän ja Kreikan kaksoiskansalaisuus.

”Tarkastelemme myös tiettyjen EU-maan kansalaisten tekemiä kauppoja juuri siitä näkökulmasta, että onko kysymyksessä mahdollisesti niin sanotun kultaisen passin omistaja. Tällaisia kauppoja on tullut vastaan lupalain voimassaoloaikana vain yksittäisinä. Näidenkin kauppojen osalta meillä on mahdollisuus pyytää kauppakirjat Maanmittauslaitokselta”, Sallinen sanoo.

Kreikan kultaisen passin saadakseen halukkaan on täytettävä yksi vaihtoehdoista, joihin kuuluu esimerkiksi 250 000 euron arvoisen kiinteistön hankinta ja erilaisia 400 000 euron sijoitusvaihtoehtoja. Seura ei onnistunut selvittämään, mitä tapaa Denis Fokin käytti.

Valtio pystyy puuttumaan kaksoiskansalaistenkin maakauppoihin, koska sillä on etuosto- ja lunastusoikeus. Nyt sitä ei kuitenkaan nähty tarpeelliseksi.

Näyttöjä venäläisten lomamökkiläisten epäillyistä turvallisuusketkuiluista ei ole ollut. Turun saaristossa sijaitseva, venäläisyrittäjän omistama Airiston Helmi -lomakylä ratsattiin syksyllä 2018 rahanpesusta ja veroepäselvyyksistä epäiltynä. Nyt huhtikuun lopussa poliisi päätti lopettaa tutkinnan ja palauttaa huviloista takavarikoidut käteisvarat. © Lehtikuva / Veijo Lindgren

Kesämökkejä vai tukikohtia?

Venäläisten maakaupat ovat herättäneet julkisuudessa säännöllisesti epäilyjä turvallisuusriskeistä, mutta mitään konkreettista ja vakavaa uhkaa ei ole yleensä todistettu.

Jo 2010-luvulla Saarijärven hotellihanketta arveltiin venäläisten piilotukikohdaksi tai ainakin hybridivaikuttamisen osaksi.

Samalla tavalla viime vuosina on arvailtu Turun saaristossa olevan Airiston Helmen ja Puumalan Kotasaaren todellisia käyttötarkoituksia, vaikka näyttöä ei ole.

Viimeksi mainittujen tonteille sentään on rakennettu näyttäviä loma-asuntoja, mutta Saarijärven nukkavierulle hotellille on vaikea keksiä järkevää hankintaperustetta.

Suojelupoliisi ei maaliskuussa 2022 julkaisemassaan vuosikirjassa nostanut erikseen maakauppoja esiin keskeisenä uhkana, mutta se on aiempina vuosina kertonut epäilevänsä Venäjän ostaneen Suomesta kiinteistöjä myös sotilaidensa tarpeisiin.

Supon viestinnästä kerrotaan, että venäläiset ovat ­ostaneet Suomesta noin 400 kiinteistöä tai tonttia kahden viime vuoden aikana.

Nämä kaupat eivät ­Supon mukaan itsessään ole uhka Suomen turvallisuudelle: ne ovat tiedossa. Yksittäistapauksiin se ei ota kantaa.

”Kiinteistö- ja maakauppojen mahdollinen rooli ­hybridivaikuttamisen ilmiössä voi olla ennen kaikkea välineellinen. Suojelupoliisi seuraa jatkuvasti sekä ulkomaalaisten kiinteistökauppoja että hybridivaikuttamista ja arvioi mahdollisesti syntyviä riskejä tapauskohtaisesti”, Supon viestinnästä kerrotaan.

”Arvioimme, ettei venäläisten kiinteistökauppoihin liity tällä hetkellä sellaista vihamielistä vaikuttamista, joka uhkaisi vakavasti Suomen kansallista turvallisuutta.”