Yritysveroale sataisi suurten firmojen laariin

Seura teetti laskelman, ketkä yritysveroalessa voittaisivat ja paljonko työpaikkoja saataisiin Suomeen lisää.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja pääministeri Jyrki Katainen hallituksen puoliväli-infossa Helsingissä 28.2.2013. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva.

Seura teetti laskelman, ketkä yritysveroalessa voittaisivat ja paljonko työpaikkoja saataisiin Suomeen lisää.
Teksti:
Ari Korvola

Poliitikot ovat taipumassa talouselämän vaatimukseen yritysten verotuksen alentamiseksi. Viime vuoden alussa veroprosenttia laskettiin 26:sta puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5:een. Hallituksen kehysriihessä 22.3. selviää, mikä on lisäalennus.

Elinkeinoelämän keskusliitto vaati helmikuun alussa, että Suomen kilpailukyvyn varmistamiseksi yritysten voittoja pitäisi verottaa vain 15 prosentilla. ”Yhteisöveron tuntuva alentaminen on ykköskeino talouskasvun ja työllisyyden parantamiseksi”, kertoi EK.

Yritystalouden ammattilainen, KHT-tilintarkastaja Pauli Vahtera laski Seuran pyynnöstä, mille yrityksille tuollaisesta veroprosentin pudottamisesta olisi eniten hyötyä. Laskelman lähtökohtana oli vuoden 2011 yritysverotilasto ja oletus, että kuluva vuosi olisi tuloksiltaan edellisen kaltainen.

Vuonna 2011 veroja maksoi 93 093 yritystä. Jos näiden veroprosenttia alennettaisiin 15:een nykyisestä, verosäästöt firmoille olisivat Vahteran laskelman mukaan 1,9 mrd euroa. Tuo säästöpotti jakaantuisi kuitenkin varsin epätasaisesti.

100 suurinta veronmaksajayritystä ovat muutamin poikkeuksin myös Suomen suurimpia yrityksiä. Veronlasku suosisi niitä 790 miljoonalla eurolla eli ne ottaisivat alepotista 40 prosenttia. Jos perspektiiviä laajentaa, 1 000 suurinta veronmaksajafirmaa saisi ale-etua jo 1,2 mrd euroa eli 60 prosenttia koko summasta. 92 000 firmaa jakaisivat loput eli keskimäärin yritystä kohden jäisi runsaat 7 000 euroa.

Nordea hyötyisi eniten

Yksittäisistä yrityksistä eniten hyötyisi EK:n ehdottamassa veroalessa Nordea. Sen verotettava tulo oli 1,3 mrd euroa, josta viime vuonna verotettiin 340 miljoonaa. Vuoden alun 1,5 prosenttiyksikön veronalennus helpotti Nordeaa jo 20 miljoonalla eurolla, ja EK:n esitys laskisi veroja vielä siitäkin 124 miljoonalla.

Fortumin verosäästö olisi 33, turkulaisen Bayerin 31, monikansallisen ABB:n 29 ja UPM-Kymmenen 26,5 miljoonaa euroa. Orionin voitto olisi veroalen jälkeen 24, Wärtsilän 20, Danske Bankin 16, samoin Elisan 16 miljoonaa euroa nykyistä suurempi.

Herlinien Kone Oyj säästäisi veroissa 15, Walhroosin isännöimät If  ja Mandatum kumpikin 14 miljoonaa sekä Kesko + Ruokakesko yhteensä 24 miljoonaa euroa.

100 000 työpaikkaa?

EK:n maan hallitukselta vaatimien toimien – joista siis veronalennus oli ykköskeino – tavoite oli saada 100 000 uutta työpaikkaa Suomeen. Tavoite ja keino sopivat kuitenkin huonosti yhteen.

Yksi pienipalkkainen työntekijä maksaa yritykselle palkka- ja sosiaalikuluina sekä työpaikan kustannuksina 40 000 euroa vuodessa. Jos siis Nordea käyttäisi veroalensa lisäväen palkkaamiseen, syntyisi runsaat 3000 uutta työpaikkaa. Ajatus ei tunnu uskottavalta niin kuin ei sekään, että UPM-Kymmene lisäisi väkeä Suomen tehtaillaan 660:llä, kun se viime vuodet on päinvastoin sammutellut valoja tehdashalleistaan – tai että Wärtsilä toisi työpaikat veroalen vuoksi maailmalta takaisin Suomeen.

Pk-sektori työllistää

Viime vuosien tilastot osoittavat päinvastoin, että suuret yritykset ovat vähentäneet työpaikkojaan kun samaan aikaan pienet ja keskisuuret yritykset ovat pystyneet niitä lisäämään. Veroalea niillä ei ole ollut eikä sellaisesta olisi käytännön hyötyäkään nyt esitetyssä muodossa.

Ensinnäkin veroalesta yli 40 000 euroa hyötyviä firmoja on vain runsaat 4 400 – alemuruset eivät saavuta edes teoreettisesti yli 88 000 pk-yritystä, jotta nämä pystyisivät ottamaan töihin edes yhden pienipalkkaisen työntekijän. Toisekseen suomalaiset pk-yritykset eivät ole kultakaivoksia: 60 000 firmaa maksoi 2011 veroja alle 10 000 euroa.

Alennettavien yritysverojen tilalle on ehdotettu alv-korotusta, yritystukien leikkaamista, osinkoverojen nostoa ja valtionyhtiöiden myymistä.

Vuonna 2011 Suomen yhteisöverot olivat 4,8 miljardia euroa.

Katso Excel-taulukko laskelmista tästä linkistä tai klikkaamalla alla näkyvää taulukkokuvaa.

yritysveroale

X