Esko Valtaoja: ”Tämän hetken ongelmamme ovat ohimeneviä – kuten kaikki aikaisemmatkin ovat olleet”

Tähtitieteiden järkkymättömät valtakunnat antavat perspektiiviä ihmisten kokoisiin ongelmiin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Esko Valtaoja on avaruustähtitieteen emeritusprofessori ja tieteen kansantajuistaja, joka on julkaissut useita teoksia.

Tähtitieteiden järkkymättömät valtakunnat antavat perspektiiviä ihmisten kokoisiin ongelmiin.
Teksti:
Esko Valtaoja

Harvemmin sitä tulee asuttua niin hienosti, että huushollerskakin on aito herttuatar. Näin meille kävi jouluna Palermossa, kun vuokrasimme lomahuoneiston Palazzo Lanza Tomasista. 1700-luvulla rakennettu palatsi kuului aikanaan prinssi Giulio Fabriziolle.

Hänen pojanpojanpoikansa Giuseppe Tomasi di Lampedusa kirjoitti siellä yhden kaikkien aikojen maineikkaimmista historiallisista romaaneista: Tiikerikissa. Romaanin surumielisen päähenkilön, ruhtinas Fabrizion, esikuvana oli todellinen Giulio Fabrizio.

Tarinansa kullakin

Nyt sukupalatsissa asuvat kirjailijan poika Gioacchino ja hänen vaimonsa Nicoletta – Palman herttua ja herttuatar.

He ovat muuttaneet osan rakennuksesta Butera28-huoneistoiksi, jotka ovat Nicolettan silmälläpidon alla.

Täytyy tunnustaa, että oli otettava hörppy Vecchia Romagna -brandya ennen kuin kehtasin viestittää hurmaavalle herttuattarelle, että vessapaperi alkaa olla lopussa.

Tiikerikissa on hieman kuin italialainen Täällä Pohjantähden alla.

Molemmat kertovat ajasta, jolloin vanha valta, maallinen ja hengellinen, alkaa murtua: mikään ei ole kuin ennen, eikä ole tietoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Suomen sisällissodan sijalla vain on Italian risorgimento, saapasvaltion yhdistyminen 1860-luvulla.

Järkkymättömät valtakunnat

Maailman muuttuessa ja hajotessa kirjan ruhtinas Fabrizion löytää lohtua rakkaimmasta harrastuksestaan, tähtitieteestä.

Tähtien ”järkkymättömät valtakunnat” tuottavat hänelle iloa vaatimatta mitään korvaukseksi:

Ne ne ovat ainoat puhtaat, ainoat kunnolliset. Kuka ajattelee Plejadien myötäjäisiä, Siriuksen poliittista uraa, Vegan käyttäytymistä makuuhuoneessa?

Ystävällinen herttua esitteli meille palatsinsa korkeat juhlasalit sukuaarteineen ja esivanhempien kuvineen.

Minut lumosi messinkinen, yhä hyvässä kunnossa oleva kaukoputki kirjaston nurkassa. Sitä oli käyttänyt todellinen prinssi Giulio, omana aikanaan mainetta saavuttanut tähtitieteen harrastaja.

Kuinka usein hänkin oli unohtanut arkihuolensa katsellessaan palazzonsa kattotasanteelta tähtiä tai vaikkapa vuoden 1861 suurta pyrstötähteä?

Toivoa ihmisolennon pienuudesta

Kaukoputkea ihaillessani aloin pohtia, mitä prinssi olisikaan mahtanut ajatella meidän aikamme James Webb -avaruusteleskoopista, joka oli muutamaa päivää aikaisemmin aloittanut matkansa miljoonan kilometrin päähän avaruuteen.

Elämme taas kerran aikaa, jolloin kaikki tuntuu muuttuvan ja hajoavan, ja käymme uuteen vuoteen enemmän pelokkaina kuin toiveikkaina.

Ehkäpä uusi avaruusteleskooppi voi tuoda meillekin hieman lohtua: muistuttaa siitä, että kaikista mokistamme huolimatta me osaamme myös onnistua, ja että tämän hetken ongelmamme ovat ohimeneviä, kuten kaikki aikaisemmatkin ovat olleet.

Tähtitieteen järkkymättömät valtakunnat antavat meille, kuten Tiikerikissa-romaanin ruhtinaallekin, perspektiiviä myös omaan maailmaamme.

Lue kaikki Esko Valtaojan kolumnit tästä!

X