Mustavalkoinen juttu

Jaa artikkeli
”Menisitkö sänkyyn kanssani miljoonasta eurosta?” ”Miljoonasta? Vau... kaipa menisin.” ”Entäpä viidestä eurosta?” ”Viidestä! Minä minua oikein pidät?” ”Sehän selvisi jo. Nyt vain neuvottelemme hinnasta.”

En yritä alkaa kilpailla Seuran varsinaisten huumorimiesten kanssa tällä vanhalla vitsillä. Mutta se on mainio esimerkki siitä, kuinka huumori toimii nykäisemällä yllättäen maton, ellei koko lattian, jalkojemme alta. Asiat eivät olekaan niin kuin niiden ilmiselvästi kuuluu olla.

Mikä tuossa naurattaa? Se, että jokainen tietää, mikä on viiden euron nainen tai mies. Ja että miljoonasta eurosta voisi kenties ollakin yhden kerran vähän tuhma, jos teosta ei ole kenellekään haittaa. Eihän siitä toki maine mene.

Vitsi on tietysti siinä, että sitten alamme ajatella, monenko euron kohdalle se raja oikein vedetään, ja tajuamme, että sellainen on mahdotonta. Kuka siis onkaan maksullinen mies tai nainen?

Meillä on kova hinku nähdä maailma mustavalkoisena, vailla ikäviä sävyjä oikean ja väärän välillä. On ihan liian rasittavaa ja ahdistavaa pohtia, olisiko vastakkaisessa näkökannassa mitään järkeä, oli kyseessä oma puoliso, väärän jääkiekkojoukkueen fanittaja tai todella ilkeää ja pahaa aatetta kannattava ihminen. Koska opposition edustaja viimeksi sanoi hallituksesta mitään positiivista? Tai päinvastoin?

Ja kuitenkin, kuten kulunut vitsi niin hyvin osoittaa, musta on tuskin koskaan mustaa ja valkoinen valkoista, on vain ääripäästä toiseen liukuva harmaan sävyjen asteikko. Maailma ei ole jykevän pohjalainen, vaan väpelön savolainen: suattaap olla, vuan suattaap olla olemattaki.

Rauhanneuvottelut ovat hankalia, koska niissä jos missä pannaan vastakkain musta ja valkoinen. Laillinen esivalta ja kapinalliset, oikeusvaltio ja terroristit, rauhantekijät ja fanaatikot, suojelijat ja tappajat, lahtarit ja punikit. Ei ihme, että maailman ratkenneissa konflikteissa sovitteluja on aluksi aina käyty salaa. Kummallakaan osapuolella ei ole ollut varaa paljastaa omille kannattajilleen, että nyt on astuttu absoluuttisesta puhtaudesta harmaalle vyöhykkeelle.

Olen aina ihmetellyt, miksi ainoaa elossa olevaa nobelistiamme, presidentti Ahtisaarta, arvostetaan kotimaassa aivan liian vähän. Voisiko osasyy olla se, että hän on rauhanneuvottelijana tehnyt juuri sitä, mitä alitajuisesti niin kavahdamme: sekoittanut mustaa ja valkoista harmaaksi lopputulokseksi?

Ja lopuksi todella mustavalkoinen tähtitieteellinen vitsi. Mikä on maailman mustin kappale? Aurinko. (Ihan totta. KVG ”Mustan kappaleen säteily”.)

X