Valo ja muutos
Korvia huumaava jyly heijastuu pilvenpiirtäjien seinistä täyttäen koko kanjonimaisen kadun. Kun valot vaihtuvat, viisikymmentä joulupukkia kaasuttaa harrikoillaan Viidennen avenuen yli kohti East Riveriä. Joulu on tulossa New Yorkiin.
Jo pitkään vaimo ja minä olemme karanneet jouluksi sinne sun tänne ympäri maailmaa. Yksi joulu vietettiin Canberrassa, ystävien takapihalla neljänkymmenen asteen paahteessa läähättäen, toinen Guinnesia siemaillen Dublinin pubeissa, kolmas Venetsian jouluiltaan hiljeneviä kujia kävellen.
Kerran reppureissasimme Andalusiassa ja tunnustimme syntimme jouluyön messussa Cordoban kirkoksi muutetussa suuressa moskeijassa. Tai ainakin luulemme tunnustaneemme, latinan kielen taito kun oli vähän ruosteessa. Ja nyt otamme joulun vastaan keskellä Manhattania, yhdessä tutun taiteilijapariskunnan kanssa.
Hiljentymiseenhän joulusta ei ole enää pitkään aikaan ollut. Lahjojen osto ja notkuvan joulupöydän laittaminen ovat nekin lähinnä lapsille ja lasten vanhemmille. Joulupukkinakin on tullut oltua riittävän usein. Miksi ei siis paeta kaikkea hulinaa ja loputtomia joululauluja, jos vain voi? Ja kun kaikki muut pysyttelevät kodeissaan, ei tarvitse taistella elintilasta miljoonan muun turistin kanssa, ei edes Pyhän Markuksen torilla tai Alhambrassa.
Mitä joulusta jää jäljelle, kun sen kaikki hyörinä ja rituaalit ovat poissa? Lapsuuden joulumuistot, uskonnolliset mietteet, vaiko pelkkä parin ylimääräisen lepopäivän helpotus?
Minun jouluni ovat valoa ja muutosta.
Joulullahan ei ole mitään tekemistä Jeesuksen syntymän kanssa, koska sen ajankohtaa ei Raamattu kerro. Perinteinen talvipäivänseisaus, roomalaisten Voittamattoman Auringon juhla, muutettiin kirkollisella päätöksellä nykyiseksi uskonnolliseksi juhlaksi kolmesataaluvulla. Mutta ainakin tämä tähtitieteilijä muistaa, että jouluna Aurinkoon kytkeytynyt elämänrytmimme aloittaa uuden kierroksen, nousun kohti valoa. Uusivuosi on oikeastaan aika tarpeeton merkkipaalu mitäänsanomattomalla paikalla; joulu olisi paljon parempi uuden vuoden aloitus.
Valo ja muutos. New Yorkin pilvenpiirtäjät heijastavat auringonvaloa, taivasta ja pilviä, ne näyttävät joka hetki erilaisilta. Kaduilla kulkiessa horisontissa näkyy aina välillä Manhattanin eteläkärjen upouusi Freedom Tower. Amerikkalaiset pesevät parhaillaan Bushin ”terrorismin vastaisen sodan” rumaa jälkipyykkiä, mutta se ei tahraa valoa säihkyvää tulevaisuudenuskon symbolia.
Kaiken voi tuhota, mutta kaiken voi myös rakentaa uudestaan, niin kaupungeissa kuin elämässäkin.