Jenni Haukio: Eläinsuojelulaki uudistuu

On uutisoitu haukien puraisuista uimavesillä, erikoisiin paikkoihin pesineistä pikkulinnuista, saariston merimetsoista ja kaupunkien valkoposkihanhista. Kesällä uppoudumme syvälle luontoyhteyteen. Jää aikaa miettiä ihmisen ja eläimen välistä suhdetta, eläimen asemaa yhteiskunnassa.

Jälkimmäistä pohditaan parhaillaan myös maa- ja metsätalousministeriössä, jossa on käynnissä eläinsuojelulain uudistustyö. Lain valmistelussa näkemyksiä on kerätty asiantuntijoilta sekä kansalaisilta, jotka ovat toivoneet ankarampia tuomioita eläinsuojelurikoksista. Tunteita ja mielipiteitä ovat herättäneet myös muun muassa eläinten itseisarvo, lajityypillinen käyttäytyminen, kivunlievitys toimenpiteiden yhteydessä sekä parsinavetat ja porsimishäkit.

Vaikka ihmisissä on valtavasti eläinrakkautta, tietotasomme eläinten arkipäivästä on edelleen puutteellinen. Monella ei ole mitään käsitystä esimerkiksi siitä, mitä ovat parsinavetat ja porsimishäkit tai mitä tarkoitetaan ”kivunlievityksellä toimenpiteiden yhteydessä”.

Suomen 280 000 lypsylehmästä noin 100 000 elää parsinavetoissa, joissa lehmät ovat pysyvästi kiinnitettynä parteen. Se hankaloittaa lehmän jopa aivan normaalia makuulle asettumista ja ylös nousemista. Porsimishäkillä puolestaan tarkoitetaan sitä, että odottava emakko pannaan synnyttämään jälkikasvunsa häkkiin, joka estää emakon kääntymisen. Suomessa sikaa saa pitää tällaisessa häkissä vielä 8 viikkoa synnytyksen jälkeen.
Kivunlievityksellä toimenpiteiden yhteydessä viitataan usein muun muassa nupoutukseen ja kastrointiin. Nupoutuksessa vasikan sarventyngät poltetaan kuumalla raudalla, joka aiheuttaa eläimelle kolmannen asteen palovammat. Kastroinnissa pikkuporsaan ihoon tehdään viilto, jonka kautta kivekset vedetään ulos ja siemenjohtimet joko leikataan tai vetäistään poikki. Alle viikon ikäiselle porsaalle toimenpiteen saa lain mukaan tehdä ilman kivunlievitystä.

Jokainen voi arvioida, onko oikein pitää lehmää koko sen elämän ajan sisälle kiinnikytkettynä. Onko oikein pakottaa emakko porsimaan ahdastakin ahtaammassa häkissä? Onko oikein tehdä vasikoille ja pikkuporsaille suunnattoman kivuliaita toimenpiteitä ilman kivunlievitystä – jonka nykylaki siis osittain sallii.

Eläintarhoissa ketulla on muuten lainsäädäntömme mukaan oltava vähintään 600 neliömetriä tilaa. Turkistarhalla elävälle lajitoverille puolestaan edellytetään 0,8 m2:n häkkitilaa. Minkä logiikan mukaan tämä ristiriita on tai ei ole perusteltavissa? Nyt kannattaa ottaa kantaa. Seuraavan kerran eläinsuojelulakia rukkailtaneen vasta vuosien ellei jopa vuosikymmenten kuluttua.