Reviirikiistoja

Jaa kaverilleTilaa Seura

Ja satukirjan sivuilta uteliaisuus joutsenta kohtaan oli herännytkin. H.C. Andersenin Ruma ankanpoikanen glorifioi sen lintukunnan ihaillummaksi kaunottareksi ja hyväsydämisen ihmisen symboliksi.

Tarina ja sen opetus on edelleen ajankohtainen, mutta kyhmyjoutsen ei enää ole läheskään niin harvinainen näky kuin vielä kolmisenkymmentä vuotta sitten.
Lintu esiintyy runsaimmillaan Lounais- ja Länsi-Suomen rannikkoseuduilla, ja pesiviä pareja on BirdLife Suomen mukaan jo 8 000. Myös sen keltanokkaisen ja siron veljen, kansallislintumme laulujoutsenen, kanta on elpynyt ehdittyään viime vuosisadan puolivälissä ehtyä lähes sukupuuttoon.

Samalla yhä useampi mökkeilevä tai luonnossa viihtyvä suomalainen joutuu joka kesä todistamaan joutsenten rajuja reviiritaisteluja
Tietoisuus ikiomasta elinalueesta on voimakasta, ja vanhat linnut puolustavat pesimäpaikkojaan tarvittaessa vaikka viimeiseen hengenvetoon saakka. Höyheniä pöllyttävissä mittelöissä voidaan jopa toista kaulasta tarttuen painaa päätä pinnan alle.

Ihmisen yritykset toimia kiistan selvitysmiehenä ovat lähinnä kömpelöjä joskin hyväntahtoisia räpeltelyjä. Itsekin olen osallistunut perhepiirissä näihin erotuomarin askareisiin. Linnut kuitenkin selvittävät välinsä keskenään, omalla tavallaan.

Suomen kesään liittyvät perinteisesti myös ihmisten väliset reviirikiistat. Vaikka olemme edelleen yksi maailman harvimmin asutuista maista, rajariitoja riittää.

Lehtijutusta silmiini osuivat toimintaohjeet mökkinaapurien välisten kesäkahnausten välttämiseksi. Kaikki naapurien välinen vuorovaikutus pitäisi nähdä mahdollisuutena tutustua johonkin omaa maailman­katsomusta ja suvaitsevaisuutta avartavaan.
Lohdutuksena niille, joiden mieli hiiltyy naapurin koiran livahtaessa ei-toivotulle vierailulle muistutettiin, että lemmikkieläimillä on monia positiivisia terveysvaikutuksia, esimerkiksi verenpaineen laskeminen, pulssin hidastuminen ja masennuksen lievittyminen.

Moni kauhistelee joutsenten reviiritappeluja syyttäen lintuja aggressiivisiksi ja julmiksi, tarpeetonta väkivaltaa harjoittaviksi riitapukareiksi. Siltä se varmasti ulkopuolisen tarkkailijan silmin näyttää.
Mutta käsi sydämelle, miltä sitten näyttävät mökkinaapurusten joskus vuosia kestävät riidat, jossa luovuudella kostotoimissa vastapuolta kohtaan ei ole järjellisiä rajoja?
Voisi jopa kysyä, kumpien kaksintaistelu on jalompi, ihmisten vai joutsenten välinen.

X