Raatteen tien kuvien tarina

Jaa artikkeliTilaa Seura
Raatteen tien taistelualueelta otettuja sotavankeja. Kuva: Erkki Sortila.
Luutnantti Erkki Sortila oli talvisodassa 11. Autokomppanian päällikkö, joka teki myöhemmin ansiokkaan uran ammattivalokuvaajana. Hänen Raatteen tieltä ottamillaan kuvilla on oma erityinen tarinansa.

Joulukuun ensimmäisenä päivänä istuin helsinkiläisessä Casa Mare -ravintolassa Erkki Sortilan (1908–1990) jälkeläisten seurassa. Yhtenä juhlapäivällisen aiheena oli syksyllä julkaistu Raatteen tien kuvateos, jonka olennaisena osana ovat Erkki Sortilan ottamat valokuvat.

Luutnantti Sortila oli hankkinut vuonna 1939 Helsingin olympiakisojen kuvaajien valmennuskurssin yhteydessä Zeiss Ikon Contax II ja Zeiss Ikon Contax III -kinofilmikamerat, joille löytyi seuraavana vuonna käyttöä olympiakisojen sijaan talvisodan ikuistamisessa.

Sortila matkasi kameroineen Raatteen tielle taistelun päätyttyä eversti Hjalmar Siilasvuon esikunnan mukana. Sortila ikuisti taistelun jäljet kuviin, joista osa tunnetaan virallisina SA-kuvina (myös varsinaiset TK-kuvaajat ikuistivat Raatteen tien näkymiä). Kaikki kuvat eivät kuitenkaan päätyneet julkiseen levitykseen, vaan ne jäivät perhealbumin aarteiksi.

Sortilan perhealbumin kuvat päätyivät syksyllä julkaistuun kirjaani sattuman kautta. Sain dosentti Pasi Tuunaiselta vinkin, että Siilasvuon komentaman 9. Divisioonan esikunnan sotapäiväkirjan liitteenä on harvinaisia valokuvia Raatteen tieltä. Tuunainen välitti minulle myös valokuvaajan pojan Matti Sortilan yhteystiedot, minkä jälkeen asiat etenivät nopeaan tahtiin. Sortilan sukukunta suhtautui pyyntööni kuvien julkaisemisesta kirjassa erittäin myönteisesti ja sain käyttööni koko perhealbumin. Yhteistyömme lopputulos on nähtävissä kirjassa.

Sortilan kuvat kertovat suurtaistelun jälkien lisäksi inhimillisempää tarinaa historiallisten tapahtumien taustalla. Sortilan kuvat muistuttavat siitä, että sotahistoriassa eivät ole pääosassa kartoilla liikkuvat joukko-osastot, vaan tavalliset ihmiset, jotka ovat joutuneet tahtomattaan maailmanpolitiikan väkivaltaisiin pyörteisiin. Onneksi tämä aspekti näyttää saavan entistä enemmän sijaa modernissa historiankirjoituksessa.

Raatteen tien taistelu kiinnostaa edelleen suomalaisia suuresti, vaikka aiheesta on kirjoitettu paljon. Tiedän kokemuksesta, että tapahtumien kuvaukset nostavat edelleen esille myös suuria tunteita. Kirjoistani saama palaute on ollut viimeisen kuuden vuoden aikana ajoittain varsin värikästä.

Varsinkin 17 000 kaatuneen puna-armeijan sotilaan määrän kyseenalaistaminen tuntuu olevan joillekin kiihkoilijoille vaikea pala purtavaksi. Taistelun lopputuloksen kannalta lienee tuskin kuitenkaan suurta merkitystä, kaatuiko suomalaisten konekivääritulessa 7000 vai 17 000 vihollista. Älykkäät lukijat ymmärtävät, että suomalaisen sankaritarinan kääntöpuolena on lukemattomien ukrainalaisten perheiden tragedia.

X