Salamurhat ovat aina kuuluneet Venäjän keinovalikoimaan – Stalinin vastustaja Lev Trotski murhattiin jäähakulla

Jaa kaverilleTilaa Seura
Lev Trotski
Lev Davidovitš Bronstein, sittemmin Trotski (1879–1940). Hän oli Leninin ohella ainoa tunnettu bolševikkijohtaja 1920-luvun puoliväliin asti. © AFP / Lehtikuva
”Ei ole laboratoriota, jossa voisi valmistaa myrkkyä. On käytettävä asetta tai väkivaltaa. Tai molempia.” Näin oli ajatellut mies, joka seisoi Lev Trotskin selän takana elokuussa 1940. Aseenaan hänellä oli jäähakku.

Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin haluaa eroon kaikista poliittisista vastustajistaan. Ja heitähän 1930-luvulla riittää.

Vanhan kaartin poliitikot joutuvat tuomiolle vuosien 1937 ja 1938 suurissa puhdistuksissa. Ensimmäisen valeoikeudenkäynnin päätteeksi teloitetaan kaikki 16 syytettyä, toisen jälkeen kolmetoista seitsemästätoista ja kolmannen päätteeksi kaikki 21 syytettyä. Kaikki syytökset ovat keksittyjä.

Stalinin vastustajista on kuitenkin elossa sivistynyt älykkö Lev Trotski, puna-armeijan perustaja ja yksi vuoden 1917 vallankumouksen sankareita. Juuri häntä – ei Stalinia – on neuvostovaltion perustaja Vladimir Iljits Lenin kaavaillut seuraajakseen.

Pitkä maanpako alkaa Turkista

Norjalainen öljytankkeri Ruth purjehtii yli Atlantin valtameren. Eletään vuoden 1937 alkupäiviä. Aluksella on lastina vain merivettä tasapainottamassa kulkua.

Miehistön lisäksi laivalla on kolme matkustajaa: 58-vuotias Lev Trotski ja hänen vaimonsa Natalia Sedova sekä norjalainen poliisiupseeri Jonas Lie.

Trotski on ollut maanpaossa lähes kahdeksan vuotta: ensin pitkään Turkissa, sitten pari vuotta Ranskassa ja lopulta Norjassa, minne hän on saapunut vaimonsa kanssa kesällä 1935.

Kaiken aikaa Trotski on pelännyt, että Stalinin agentit yrittävät murhata hänet. Hän asuu vaimoineen ja lähimpine avustajineen Hoenfossin viehättävässä maalaiskaupungissa. Siellä he voivat elää jopa ilman vartijoita.

Trotski jatkaa Norjassa kirjallista toimintaansa. Hän nousee aamuisin kello kuusi, ryhtyy työhön ja lopettaa vasta myöhään illalla. Laaja teos Petetty vallankumous on raju hyökkäys Neuvostoliitossa vallitsevaa Stalinin byrokraattista itsevaltaa vastaan. Maa ei ole se tasa-arvoinen yhteiskunta, josta Trotski on unelmoinut.

Arbeiderbladet-lehden toimittajalle Trotski antaa haastattelun, jossa hän toteaa Stalinin pettäneen työväen. Stalin toteuttaa kommunismia vain yhdessä maassa, kun tavoitteena pitäisi olla kommunistinen maailmanvallankumous.

Norjan lehdet lainailevat eri maissa julkaistuja Trotskin kirjoittamia Stalinin vastaisia artikkeleita. Neuvostoliitto asettaa boikottiin sekä Norjan silakantuonnin että merirahtiliikenteen.

Turvapaikka löytyy Meksikosta

Trotski alkaa olla Norjan hallitukselle hankala vieras.

Enää Trotski ei saa kirjoittaa ajankohtaisista poliittisista aiheista eikä antaa haastatteluja. Lopulta hänet määrätään kotiarestiin.

Uudessa asuinpaikassa Oslovuonon pohjoisrannalla häntä vartioi kolmetoista poliisia. Joulukuun 18. päivänä 1936 umpeutuvaa turvapaikkaoikeutta Norjan hallitus ei uusi.

Trotski pelkää, että hänet siirretään jollekin Norjan hallitsemalle pohjoisen jäämeren saarelle. Pelko on turha. Meksikon presidentti Lázaro Cárdenas myöntää hänelle turvapaikan. On aika lähteä pitkälle valtamerimatkalle öljytankkeri Ruthin matkustajana.

Lev Trotski

Natalia Sedova (vas.), Frida Kahlo, Lev Trotski ja Yhdysvaltain trotskilaisen liikkeen johtaja Max Schachtman tapasivat pian Trotskien Meksikoon saapumisen jälkeen. © MARY EVANS PICTURE LIBRARY / LEHTIKUVA

Kaneja ja kaktuksia tiilimuurin varjossa

Trotskit asettuvat Meksikossa kommunistisen mutta antistalinistisen taidemaalarin Diego Riveran taloon Coyuocánin pikkukaupunkiin. On vehreää ja suloisen lämmintä.

Trotskin ja Riveran vaimon, taidemaalari Frida Kahlon välille syntyy rakkaussuhde. Kahlo antaa Trotskille lempinimen: piochita, pikku pukki. Suhde viilenee, mutta Trotski ei enää halua asua Riveran talossa.

Hän muuttaa vaimonsa kanssa toukokuussa 1939 rakennukseen, jota ympäröi osin kymmenen metrin korkuinen tiilimuuri.

Trotski kirjoittaa joka päivä. Vapaa-aikanaan hän kerää kaktuksia talon puutarhaan. Siellä on myös hänen kanitarhansa. Kaneja on toistasataa. Hän hoitaa niitä pikkutarkan huolellisesti.

Taloudelliset huolet väistyvät, kun suuri amerikkalainen kustantaja maksaa etukäteen 5 000 dollaria Leninin elämäkerran kirjoittamisesta. Sopimukseen sisältyy myös Josif Stalinin elämäkerta eräänlaisena kansanpainoksena.

Pelot eivät hälvene talvisodan aikaankaan

Kevättalvella 1940 Trotski ottaa kantaa Suomen talvisotaan.

Puna-armeijan perustajana hän kritisoi Neuvostoliiton sodanjohtoa: se on kelvoton ja ammattitaidoton. Eräässä haastattelussa hän toteaa ironisesti, että Stalinin olisi pitänyt osata edes lukea kalenteria. Talvi on tulossa. Ei sotia pidä aloittaa talven kynnyksellä.

”Häpeällinen sota ja sen päätöksenä mätä kompromissi”, Trotski kiteyttää.

Meksiko on kaukana Neuvostoliitosta, mutta Trotskin pelot eivät hälvene. Hän muistaa erään vuoden 1926 politbyroon kokouksen, jossa hän oli solvannut Stalinia kommunistisen puolueen ja vallankumouksen haudankaivajaksi. Kokouksen jälkeen puolueen keskuskomitean jäsen Georgi Pjatakov on vetänyt Trotskin syrjemmälle:

”Koskaan hän ei anna anteeksi sanojanne, ei teille, ei lapsillenne, ei lapsenlapsillenne.”

Lev Trotski

Lev Trotski oli suosittu puhuja ja kansankiihottaja kotimaassaan lokakuun vallankumouksen jälkeisinä 1920-luvun vuosina. © MVPHOTOS

Kiivas tulitus yllättää kesken unien

Eräänä maaliskuun iltana vuonna 1939 kolme miestä on koolla Josif Stalinin työhuoneessa Kremlissä.

Stalinin lisäksi mukana ovat salaisen poliisin NKVD:n johtaja Lavrenti Berija ja osastopäällikkö Pavel Sudoplatov.

Berijan mukaan trotskilaisuuden ydin on murskattava. Stalin jatkaa sanomalla sen, minkä Berija jättää sanomatta: ”Jos Trotski hoidetaan pois päiviltä, trotskilaisuus on tuhottu.” Stalin lisää vielä: ”Trotski on eliminoitava. Ryhtykää työhön.”

Stalin on saanut kuulla Trotskin levittävän huhuja, että hän olisi myrkyttänyt Leninin. Kaiken lisäksi Trotski aikoo kirjoittaa hänen elämäkertansa!

Runsas vuosi myöhemmin 24. toukokuuta Trotski ja Natalia heräävät kesken uniensa rätinään ja paukkeeseen, jota Trotski unenpöpperössä luulee ilotulitukseksi.

Parinkymmenen miehen ryhmä on riisunut vartiopoliisit aseista ja tunkeutunut taloon. Kiivas tulitus kohdistuu Trotskien makuuhuoneen oviin ja ikkunoihin. Hyökkääjät poistuvat luulleen tehneensä selvää jälkeä. Natalia on kuitenkin vetänyt Trotskin yhteen makuuhuoneen nurkkaan, joka on kuolleessa kulmassa tulitukseen nähden.

Stalinin käskyttämä salainen poliisi ei luovuta

Murhayrityksen jälkeen Trotskin talon puuportti vaihdetaan teräsportiksi, vartiotorneja tulee kolme, muurin päälle kieputetaan piikkilankaa, työ- ja makuuhuone suljetaan yöksi kuuden sentin paksuisilla rautaovilla.

Stalinin käskyttämä salainen poliisi NKVD ei kuitenkaan luovuta.

Avainhenkilöksi tulee Trotskille sihteeritöitä tekevä Sylvia Ageloff, jolla on hyvät suositukset: hän on Amerikan trotskilaisen työväenpuolueen jäsen. Hän seurustelee nuoren miehen kanssa, jonka on oppinut tuntemaan nimellä Jacques Mornard, mutta jonka passissa on nimi Frank Jackson.

Varsin tavallisen näköinen Ageloff kummastelee välillä, miksi niin komea ja hienostunut nuori mies on kiinnostunut hänestä.

Ageloffin myötä Jackson hivuttautuu Trotskin tuttavuuteen. Hän vierailee niin usein talossa, aina kylläkin lyhyesti, että henkivartijat eivät tee hänelle enää ruumiintarkastusta.

Frank Jackson ei kuitenkaan ole miehen oikea nimi. Se on Ramón Mercader. Hän on Barcelonassa syntynyt espanjalainen. Hänen äitinsä Caridad Mercader on NKVD:n agentti. Äiti värvää agentiksi myös Ramónin, joka saa kutsun Neuvostoliittoon. Siellä hänelle annetaan opetusta salamurhien ja sabotaasien tekemisessä.

Lev Trotskin päivät alkavat olla luetut.

Lev Trotskin työhuone

Lev Trotskin työhuone, jossa Rámon Mercader murhasi hänet elokuussa 1940. © MVPHOTOS

Jäähakun tappava isku

Lev Trotski herää hymyillen. Pitkään aikaan hän ei ole voinut yhtä hyvin. Kaksinkertainen annos unilääkettä on suonut pitkän ja rauhallisen unen.

On elokuun 20. päivä vuonna 1940.

Ramón Mercader, jonka oikeaa henkilöllisyyttä Trotski ei tiedä, saapuu hänen luokseen iltapäivällä kello 17.20. Mercaderilla on mukanaan Suomen talvisotaa koskeva artikkeli, jonka Trotski on luvannut tarkastaa. Aiheesta väitellään edelleen, vaikka sota on jo ohi: pitääkö trotskilaisten olla Suomen vai Neuvostoliiton puolella?

Päivä on kuuma, mutta Mercaderilla on käsivarrellaan päällystakki. Miehet siirtyvät Trotskin työhuoneeseen, jonka pöydällä on kaksi pistoolia.

Trotski alkaa pöytänsä ääressä lukea artikkelia. Mercader seisoo viistosti hänen takanaan. Hänellä on päällystakkinsa taskussa pistooli ja veitsi. Jostakin syystä hänellä on takin kätkössä myös teräväpäinen jäähakku. Mercader on harrastanut vuorikiipeilyä, joten hakku on hänelle tuttu väline.

Yhtäkkiä työhuoneesta kuuluu hirvittävä huuto. Mercader on iskenyt Trotskia jäähakulla päähän. Silmälasit ovat sirpaleina pöydällä. Trotski hoipertelee verissään. Henkivartijat ottavat Mercaderin kiinni ja alkavat hakata häntä. Natalia pyyhkii verta miehensä kasvoilta, itkee ja vaikertaa.

Ambulanssi vie Trotskin sairaalaan, missä hän vaipuu koomaan. Aivoissa on seitsemän sentin syvyinen haava. Trotski kuolee seuraavan päivän iltana.

Ramón Mercader saa 20 vuoden vankeustuomion. Hän ei tunnusta missään vaiheessa, että olisi toiminut NKVD:n käskystä. Hän on tehnyt murhan yksin, omista syistään. Vapauduttuaan vankilasta hän viettää vuoden Kuubassa ennen kuin siirtyy Neuvostoliittoon, missä hän saa Neuvostoliiton sankarin kunniamerkin.

Kunniamerkin on myöntänyt Josif Stalin.

 

Lähteet: Julian Gorkin: Mordet på Trotskij; Christer Pursiainen: Trotski; Ronald Segal: The Tragedy of Trotsky.

X