Professori Juhani Knuuti taistelee huuhaa-hoitoja vastaan: ”Henkilön oma subjektiivinen kokemus on äärettömän epäluotettava kertomaan minkään hoidon tehosta tai turvallisuudesta”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Professori Juhani Knuuti
Maallikkojen vastustaja, akateeminen trolli, lääkeyhtiöiden kätyri. Juhani Knuutin huuhaan vastainen työ myös ärsyttää monia. - Ja niinhän se usein menee, että kun ei voi esittää faktoja, aletaan nimitellä, Knuuti toteaa. © Suvi Elo
Professori Juhani Knuuti puolustaa ärhäkästi tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa. Hänet valittiin viime vuonna Vuoden terveysvaikuttajaksi, mutta huuhaa-tiedon arvosteleminen on tuonut hänelle myös vähemmän mairittelevia nimityksiä sekä tutkintapyynnön poliisille.

Flunssani hävisi hetkessä homeopaatilla käynnin jälkeen. Hopeavesi paransi astmani. Sain kiviterapialla aurakenttäni tasapainoon!

Tämänkaltaisia tarinoita ihmiset kertovat innoissaan ja haluavat myös jakaa kokemuksiaan muille. Sitten tulee joku professori väliin vaatimaan asioista tieteellistä näyttöä. Oletko sinä ilonpilaaja, professori Juhani Knuuti?

”Olen puolustaja. En vastusta huuhaa-tietoa vaan puolustan tutkittua tietoa. Minulla on siihen kolme tärkeää syytä. Ensinnäkin se on mielestäni velvollisuuteni lääkärinä ja tieteentekijänä. Toiseksi uskon, että niin sanottu huuhaa-tieto rapauttaa yhteiskunnan vakautta. Kolmas ja tärkein syy liittyy yksilötasoon. Siinä vaiheessa, kun vaikuttava hoito jää saamatta tai lääkkeet ottamatta väärän tiedon tai uskomusten takia, puhutaan jo vaarallisesta huuhaasta.”

Knuuti ei halua vähätellä ihmisen omaa kokemusta.

”Jos henkilö kokee saaneensa sairauteensa apua esimerkiksi juuri homeapatiasta tai ruokavaliosta niin hyvä! Ei minulla ole mitään syytä epäillä näitä tuntemuksia. Haluaisin kuitenkin ihmisten ymmärtävän, että oma subjektiivinen kokemus on äärettömän epäluotettava kertomaan minkään hoidon tehosta tai turvallisuudesta. Se ei myöskään voi olla peruste jonkun toisen ihmisen hoidolle.”

Knuuti kannustaa ihmisiä edes hituseen kriittisyyttä terveysjuttuja lukiessaan. Hän kertoo esimerkin. Eräässä rokotusvastaisessa Facebook-ryhmässä jaettiin kuvaa lapsesta makaamassa letkuissa sairaalasängyssä. Kuvan jakanut henkilö kirjoitti kuvan yhteyteen, että näin käy, jos rokottaa lapsensa.

”Latasin kuvan Googleen, josta se löytyi nopeasti ja selvisi, ettei kuva liittynyt mitenkään rokotteisiin. Hyvin pienellä vaivalla siis paljastui, että julkaisu oli täysin perätön.”

Kossilasta se lähti

Kemistä kotoisin oleva Juhani Knuuti kiinnostui yhteiskunnallisesta keskustelusta jo opiskellessaan lääketiedettä Turussa 1980-luvulla. Silloin terveysalaa hämmensi etenkin agronomi ja kansanparantaja Pentti Kossila, joka oli vaihtoehtolääkinnän ja luontaistuotteiden puolesta puhuja.

”Kossila vastusti käytännössä kaikkea, mikä liittyi lääketieteeseen. Hän puhui ihan käsittämättömiä juttuja, mutta hänen teoksensa myivät hyvin ja hänellä oli paljon kannattajia.”

Knuutia alkoi harmittaa se, ettei tieteentekijöitä ja tutkimustietoa hyödynnetty eikä huomioitu tarpeeksi. Hän ihmetteli miten vähän lääkäreitä osallistui terveyskeskusteluun ja puolusti tutkimusnäyttöä.

”Tätä ihmettelen edelleen. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa vaikuttaa vain kourallinen lääkäreitä, jotka oikovat perusteettomia terveysväitteitä. Moni varmaan ajattelee, että minun duunini on hoitaa potilaita, eikä lähteä julkisesti päsmäröimään.”

Knuuti tajusi, että jolleivat tutkijat ota keskustelua haltuun, sen ottavat kyllä muut. Netin eri julkaisualustat antavat kenelle tahansa mahdollisuuden sanoa mitä tahansa.

Professori Juhani Knuuti

Juhani Knuuti kannustaa ihmisiä edes hituseen kriittisyyttä terveysjuttuja lukiessaan. Suvi Elo

Pelotta huuhaata vastaan

Terveydenhuollon ammattilaisten uutislehti Mediuutiset valitsi Juhani Knuutin viime vuonna Vuoden terveysvaikuttajaksi. Valintaperusteissa Knuutia kuvataan tienraivaajaksi näyttöön perustuvan tiedon puolustamisessa. Hän on ahkera bloggaaja ja perusti vuonna 2017 Antidootti-verkkoportaalin, jossa eri kirjoittajat tarjoavat terveysasioista luotettavaa tietoa.

Knuuti ei pelkää laittaa itseään likoon. Hän menee esimerkiksi Facebookissa kommentoimaan ryhmiin, joissa hän on kaikkea muuta kuin toivottu vieras.

”Ihme kyllä ihan kaikista niin sanotuista vaihtoehtoryhmistä minua ei ole heitetty ulos”, Knuuti hymyilee.

Mutta miksi huuhaa sitten myy niin hyvin ja sen ympärille muodostuu jopa hurmoksellisia yhteisöä?

Knuutin mukaan ihmisellä on taipumus uskoa herkemmin sellaista tietoa, joka vahvistaa hänen tämänhetkistä mielipidettään. Oman tulkinnan kanssa ristiriitainen tieto on epäilyttävää. Taustalla voi olla myös pettymys terveydenhoitoon, eikä sellaista subjektiivista kokemusta voi muuttaa.

”Kyse voi olla lisäksi klassisesta viranomais- ja herravihasta. Auktoriteetteja vastaan pitää kapinoida, koska heidän tekemistensä taustalla on taatusti salaliittoja. Ja lääkärit ovat aina korruptoituneita lääketehtaiden kätyreitä.”

Tutkimuksia liioitellaan

Kritiikin puute ei vaivaa vain tavallisia tallaajia vaan siihen haksahtavat niin lääkärit, tutkijat kuin mediakin.

Päätoimittaja Pertti Saloheimo kirjoitti helmikuussa Lääkärilehdessä, että tutkimustulosten liioittelu ja harhaanjohtava uutisointi tekevät hallaa tieteen uskottavuudelle.

Knuuti on samoilla linjoilla.

”Toimituksissa on yhä vähemmän resursseja aiheiden taustoittamiseen, jolloin pätevistäkin tutkimuksista nostetaan raflaavia yksityiskohtia, jotka eivät kuitenkaan ole tutkimuksen kannalta oleellisia.”

Knuuti korostaa, että tutkimustieto ei ole lopullista vaan kumulatiivista ja jatkuvasti elävää.

”Jos maidosta on tehty tuhat tutkimusta ja niistä yhden mukaan maito tappaa, ei se tarkoita sitä, että maito tappaa. Tieto pitää suhteuttaa olemassa olevaan tietomassaan. Jokaisesta aiheesta saadaan vääjäämättä poikkeavia tuloksia.”

Vaikka Knuuti hieman mediaa arvosteleekin, paljastaa hän henkilökohtaisen kiinnostuksensa alaa kohtaan.

”Olen miettinyt, että tutkivan journalistin työ voisi olla mukava duuni. Jotenkin tuntuu, että se sopisi minulle.”

Kritiikki kuuluu kaikkeen

Palkinnoista huolimatta osa pitää Juhani Knuutin tyyliä ärsyttävänä besserwisseröintinä.

”Eräällä vaihtoehtosivustolla minut valittiin kerran Vuoden Änkyräksi. Muita hyvin sijoittuneita olivat THL, STUK ja potilasjärjestöjä, joten en voinut ottaa nimitystä loukkauksena”, Knuuti toteaa.

Häntä itseään sen sijaan on syytetty kunnianloukkauksesta. Helmikuun alussa Knuuti sai poliisilta kirjeen, jonka mukaan lääkäri Antti Heikkilä on tehnyt hänestä tutkintapyynnön. Knuuti kritisoi julkisuudessa Heikkilän Lääkkeetön elämä -kirjaa, jonka muutama kauppaketju veti lopulta pois myynnistä kirjan sisältämien virheellisten terveysväittämien takia. Heikkilä syytti Knuutia kunnianloukkauksesta.

”Syyttäjä jätti syyttämättä, koska katsoi, että Heikkilän esittämistä terveysväitteistä kirjoittaminen kuuluu demokraattiseen yhteiskuntaan. Enhän käsitellyt arviossani Heikkilää henkilönä.”

Mutta miten Knuuti ottaa vastaan häneen kohdistuvan kritiikin? Ei hänkään voi aina olla oikeassa.

”Kritiikki kuuluu tähän hommaan, se auttaa ymmärtämään miten ihmiset asioista ajattelevat. Minulla ei ole mitään ongelmaa muuttaa tekstejäni ja mielipiteitäni, olen tehnyt sen monta kertaa. Ei takinkääntö ole mikään synti – päinvastoin! Takinkääntö kuuluu tieteentekijän perusominaisuuksiin silloin, kun näyttöä on tarpeeksi.”

Professori Juhani Knuuti

Juhani Knuuti on erikoistunut sydänsairauksiin, mutta kommentoidessaan terveysväitteitä hän hakee mielellään tietoa myös oman kuplan ulkopuolelta. – Tiedän esimerkiksi pakurikäävästä vaikka mitä ja se on mielestäni vain hyvä asia. Suvi Elo

Vastavoima huuhaalle

Juhani Knuutin ei tarvitse enää harmitella lääkärien vaitonaisuutta, sillä nyt on alkanut tapahtua. Knuuti suorastaan puhkuu intoa kertoessaan, että netissä on juuri julkaistu ensimmäiset Vastalääke ry:n artikkelit, joissa käsitellään ajankohtaisia terveysväittämiä helppotajuisesti, mutta tutkimusnäyttöön perustuen.

Vastalääke on Turun yliopiston lääketieteen opiskelijoiden perustama yhdistys, joka vaatii parempaa julkista keskustelua.

”Viime keväänä sanoin opiskelijoille, että kun kerran teitäkin ärsyttää nykyinen tilanne niin mitä jos tehtäisiin asialle jotain. Opiskelijat innostuivat välittömästi, samoin Kansanvalistusseura, jonka kanssa haimme ja saimme koulutukselle rahoituksen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Vastalääke on pilotti, mutta jo nyt muissakin kaupungeissa on herännyt mielenkiinto.

Erityisen iloinen Knuuti on Vastalääkkeen järjestämistä terveyskahviloista, jonne ihmiset saavat tulla vapaasti keskustelemaan opiskelijoiden kanssa.

”Ajatella, kohta meillä on kolmisenkymmentä tutkitusta tiedosta viestivää ja kirjoittavaa lääkäriä! Heitä on kutsuttu jo lukioihinkin puhumaan”, Knuuti kehuu.

Saksofoni on henkireikä

Vaikka Juhani Knuuti käyttää paljon aikaa kritisoimiseen ja väittelyyn, ei asenne ulotu arkeen saakka. Hän voi juoda mehun rauhassa analysoimatta purkin kyljestä, pitävätkö väitteet taatusti paikkansa.

”Viimeistään silloin, kun tartun joka päivä saksofoniin, mielestä häviää kaikki muu. Soitto on minun henkireikäni.”

Knuutilla on myös kollegoidensa kanssa kymmenhenkinen Pets and boys -niminen bilebändi.

”Koska samatkin tapahtumajärjestäjät pyytävät toistuvasti esiintymään, emme me varmaan ihan huonoja ole.”

X