Linnut paljastavat myös ilmastonmuutoksen vaikutukset – ”Joutsenten ja hanhien kevätmuutto on aikaistunut yli kuukaudella”
Ilmaston lämpeneminen on aikaistanut lintujen kevätmuuttoa. Etenkin naapurimaissa talvehtineet linnut saapuvat säiden salliessa samantien Suomeen.
Fasaani on Suomeen tuotu vieraslaji, joka ei muuta vaan sananmukaisesti sinnittelee läpi talven.
Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. Aikoinaan toukotöiden ajoittamiseksi riimitelty loru kevään etenemisestä pitää yhä melko hyvin kutinsa.
”Lajivalinta on ollut osuva”, kehuu Luonnontieteellisen museon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen.
Lintujen kevätmuutto on aikaistunut monilla lajeilla, mutta ei niinkään lorun kolmikon.
”Kiurulla noin viikon, pääskysillä vain muutaman vuorokauden”, Lehikoinen sanoo ja lisää ilmaston lämpenemisen pidentäneen kasvukautta ja aikaistaneen myös maanviljelyä.
”Lintujen avulla pystyy arviomaan kevään etenemistä edelleen.”
Näin seuranta alkoi
Varsinaisesta tieteellisestä muutonseurannasta on voitu puhua 1700-luvulta lähtien, jolloin muun muassa Englannissa ryhdyttiin merkitsemään järjestelmällisesti aikakirjoihin muuttolintujen keväisiä saapumisaikoja.
Tuohon maailman aikaan uskottiin yhä yleisesti, että esimerkiksi pääskyset talvehtivat järven pohjamudassa. Ei Englannissakaan tiedetty, mistä jotkut lintulajit keväisin saarelle ilmaantuivat.
Yksinkertainen seurantamenetelmä on yhä voimissaan.
”Lintujen muutonseurannan pohjatyö perustuu edelleen päivämääriin ja maantieteellisiin havaintopisteisiin”, järjestäytyneen linnustonseurannan laskennoista Suomessa vastaava Lehikoinen sanoo.
Lintujen kevätmuutto on aikaistunut jopa kuukaudella
Suomessa lintujen rengastus ja samalla järjestelmällinen vuodenaikaisseuranta käynnistyivät 1910-luvulla. Sadassa vuodessa kevätmuuton aikatauluissa on tapahtunut huima hyppäys.
Lehikoisen mukaan etenkin lähialueella talvehtivat linnut saapuvat Suomeen saman tien säiden salliessa.
”Joutsenten ja hanhien kevätmuutto on aikaistunut yli kuukaudella.”
Ylipäänsä Itämerellä ja Pohjanlahden rannikolla talvehtivat vesilinnut jäävät leutoina talvina jopa Ahvenanmaalle ja ilmestyvät sieltä todella varhain Manner-Suomeen.
Toinen ääripää ovat kaukana Afrikassa tai Aasiassa talvehtivat pienet hyönteissyöjälinnut.
”Toukokuussa Suomeen muuttavien kerttusten ja pääskysten muutto on aikaistunut vain muutamia vuorokausia.”
Lehikoinen selittää vähäistä aikaistumista pitkällä muuttomatkalla ja ravinnolla.
”Hyönteissyöjät eivät kestäisi kovin kauan takatalvea. Sen riski on Etelä-Suomessakin paljon suurempi vielä huhtikuussa kuin toukokuussa.”
Enemmistö muuttaa
Suomessa pesii säännöllisesti noin 250 lintulajia. Niistä noin kaksi kolmasosaa on muuttolintuja. Muuttolintujen osuus linnustossa kasvaa pohjoista kohti mentäessä.
”Linnut voidaan jakaa paikkalintuihin, osittaismuuttajiin, vaelluslintuihin ja muuttolintuihin”, Aleksi Lehikoinen sanoo.
Muutolle on yleensä vain yksi peruste: ravinnonpuute. Kun ruoka talvella loppuu, on pakko siirtyä etelämmäs.
”Toisaalta kesällä kasvukaudella Pohjolakin on yltäkylläinen pesimäympäristö. Sinne kannattaa lentää tuhansienkin kilometrien päästä.”
Lintujen pesimäkauden päättyessä heinä–elokuussa Suomen lintuluku on korkeimmillaan. Tuolloin täällä elää arviolta 200–300 miljoonaa lintua.
Ero talveen on valtava, jolloin lintujen määräksi arvioidaan vain kymmenesosa.
Tämä kevät on ajallaan
Tänä keväänä lintujen muutto on edennyt varsin tavallisessa aikataulussa.
”Kevät on ollut ajallaan”, Aleksi Lehikoinen tiivistää.
Pääsiäisen jälkeen tukistanut takatalvi hieman karkotti herkimpiä lajeja etelämmäs.
”Varpuslinnut ja varhaiset kahlaajat, kuten töyhtöhyypät, siirtyvät silloin juuri tarvittavan matkan talven alta pois.”
Sen sijaan talveen tottuneet muuttolinnut eivät pieniä pakkasia ja lumisateita hätkähdä.
”Joutsenet ja hanhet hautovatkin lumien keskellä.”
