Rohkeat cityvarkaat – Kaupunkien kesyyntyneet oravat ovat yllättävän röyhkeitä

Jaa kaverilleTilaa Seura
Orava
© MVPhotos
Kaupungistunut ja osittain kesyyntynyt orava voi olla röyhkeä ja rohkea. Kaupunkiympäristöstä saattaa löytyä oraville jopa niin paljon ravintoa, että ne käyvät myös nirsoiksi ruoan suhteen.

Kun Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Ulla-Maija Liukko oli kävelyllä Kaisaniemen puistossa Helsingissä, hän tuli kesyyntyneen oravan yllättämäksi. Kun hän laittoi käden takkinsa taskuun, taskuun pujahti vaivihkaa myös orava.

Kaupungeissa ja taajamissa elävät ja lintujen ruokintapaikoilla vierailevat oravat ovat kesyyntyneitä, eivätkä ne karta ihmistä. Ravintoa hakiessaan ne ovat rohkeita ja yllättävän röyhkeitä.

Liukon taskuun livahtanut orava ei kuitenkaan löytänyt taskusta syötävää, ja hän hääti pörröhännän matkoihinsa.

”Oravalla on terävät kynnet, mutta säästyin naarmuilta”, Liukko muistelee kohtaamistaan.

Oravilla jopa kolme poikuetta

Oravan kiima-aika on yleensä maaliskuussa. Hyvänä käpyvuonna poikaset voivat syntyä jo huhtikuussa, mutta pääsääntöisesti ensimmäinen, 2–5 oravan poikue syntyy toukokuussa.

Kesän aikana naaras voi saada peräti kolme poikuetta.

Hyvinä käpyvuosina oravakanta saattaa kasvaa räjähdysmäisen nopeasti. Viimeisin oravakannan kasvuhuippu ajoittui vuoteen 1990, jolloin oravia oli hyvin runsaasti koko maassa.

Oravien määrän kasvaessa niiden ravintovarat käyvät vähiin, ja ne lähtevät etsimään syötävää synnyinseutujensa ulkopuolelta. Vaelluksen aikana oravia kuolee paljon, ja kesän poikasista vain harvat elävät seuraavaan vuoteen saakka.

”Myös oravien vuosittaiset kannanvaihtelut ovat suuria. Viime vuosien lumijälkiaineistosta voidaan olettaa, että oravien määrä Suomessa on ollut hieman vähenemään päin”, Liukko sanoo.

Tuttu vieras lintulaudalla

Oravan pääravintoa ovat kuusenkävyn siemenet, mutta sille kelpavat muutkin siemenet, silmut, sienet ja marjat. Lisäksi se saattaa saalistaa ravinnokseen linnunpoikasia.

Taajamiin ja kaupunkeihin orava on levittäytynyt helpon ravinnon houkuttelemana. Etenkin talvisin oravalle löytyy asutusta ympäristöstä enemmän ravintoa kuin metsästä. Kaupunkiympäristössä orava päätyy myös harvemmin petojen ja petolintujen saaliiksi.

”Kun orava kerran löytää lintujen ruokintapaikalle, sitä on käytännössä mahdotonta saada pysymään sieltä poissa”, Liukko sanoo.

Oravat vierailevat myös parvekkeilla.

”Jos orava löytää parvekkeelta syötävää, se muistaa paikan, ja asukkaat saavat siitä itselleen puolikesyn parvekeoravan.”

Rapinaa välikatossa

Orava rakentaa reviirilleen useita pesiä ja ruokavarastoja. Taajamissa ja kaupungeissa oravat hakeutuvat puiden ja linnunpönttöjen lisäksi myös rakennuksiin.

Liukon mukaan orava pystyy pujahtamaan todella pienistä raoista. Sitä ei voi estää pääsemästä rakennuksiin muuten kuin pitävillä, rakenteellisilla ratkaisuilla.

Vaikka kaupungistuneet oravat eivät välttämättä säiky edes ihmisen kosketusta, ne tuskin hakeutuvat esimerkiksi lastenvaunuihin.

”Vaikea uskoa, että orava hakeutuisi niin suljettuun tilaan, ellei lastenvaunuista kulkeudu oravan sieraimiin vastustamattomia tuoksuja.”

Kaupunkiympäristöstä saattaa löytyä oraville jopa niin paljon ravintoa, että ne käyvät nirsoiksi ruoan suhteen.

”Kun annoin oravalle rusinoita, se otti ne suuhunsa, mutta sylkäisi pois. Ehkä oravaa oli hemmoteltu pähkinöillä.”

Orava

© MVPHOTOS

X