Uhanalainen tunturihaukka on Lapin sitkeä liitäjä – Suomessa elää vain alle 50 lisääntymiskykyistä yksilöä
Nopea tunturihaukka on tottunut taistelemaan pohjoisen äärimmäisiä luonnonvoimia vastaan.
Tunturihaukka ei anna periksi.
Maamme pohjoisimmissa kolkissa Inarin, Enontekiön ja Utsjoen alueella arvioidaan elävän parisenkymmentä pesivää tunturihaukkaparia.
Viime vuonna tunturihaukalla oli Suomessa vain neljä onnistunutta pesintää. Kuluvalla vuosikymmenellä ei ole ollut harvinaista, että kaikki tunturihaukan pesinnät ovat epäonnistuneet.
Jos ravintotilanne on heikko, tunturihaukka voi jättää pesinnän kokonaan väliin.
”Ja kun ravinnosta on puutetta, kuoriutuneita poikasia menehtyy nälkään”, kertoo lintujärjestö BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.
Nuorista lentokykyisistä tunturihaukoistakin vain pieni osa selviää ensimmäisen talven yli.
”Saalistaminen arktisessa ympäristössä on vaativaa. Harva tunturihaukka elää lisääntymisikäänsä, kaksivuotiaaksi saakka”, Toivanen sanoo.
Vaeltavat nuoret
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokittelee maapallon arktisilla alueilla elävän tunturihaukan elinvoimaiseksi lajiksi. Suomessa tunturihaukka on kuitenkin äärimmäisen uhanlainen. Maassamme elää alle 50 lisääntymiskykyistä yksilöä.
Norjassa ja Ruotsissa tunturihaukka on hieman yleisempi kuin Suomessa.
”Naapurimaissa tunturihaukalle löytyy pystysuoria kallioseinämiä pesäpaikoiksi, ja valtameren rannikolla on sopivaa ravintoa tarjolla”, Tero Toivanen kertoo.
Tunturihaukka on paikkauskollinen lintu, ja pesivä pari pysyy usein samalla elinalueellaan koko ikänsä.
”Nuoret yksilöt saattavat suunnata uusia elinalueita etsiessään Lapista eteläiseen Suomeen, Ruotsiin ja Norjan rannikolle.”
Arktinen ympäristö on ankara vastus. Harva tunturihaukka elää täysi-ikäiseksi. MVPhotos
Maalla ja ilmassa
Suomessa elävien tunturihaukkojen talviravinto muodostuu miltei yksinomaan tunturialueilla elävistä kanalinnuista, riekoista ja kiirunoista.
Yleensä tunturihaukka vaanii saalistaan korkealta tähystyspaikaltaan ja syöksyy ilmasta maan pinnalla olevan saaliinsa kimppuun. Taitavana ja tehokkaana lentäjänä tunturihaukka voi saalistaa myös ilmasta. ”Tunturihaukka on niin nopea, ettei saalis pääse siltä lentämällä karkuun”, Toivanen kertoo.
Arktisten kanalintujen kannat ovat pysyneet viimeisen vuosikymmenen aikana alhaalla, joten tunturihaukan talviravinto on ollut entistä tiukemmassa.
”Tunturihaukalle kelpaavat kuitenkin myös pienjyrsijät ja sopulit. Muuttomatkalla olevat haukat saalistavat kahlaajia ja vesilintuja.”
Munarosvot
Tunturihaukan munat ovat olleet haluttua kappatavaraa. Niitä on päätynyt salakuljetettuina keräilijöiden kokoelmiin, mutta myös Keski-Eurooppaan haudottaviksi.
”Nopeasta tunturihaukasta on kasvatettu metsästyshaukkoja. Saattaa olla, että munia päätyy Eurooppaan vielä tänäkin päivänä” Toivanen arvelee.
Vaikka tunturihaukka on maassamme erittäin harvinainen ja ilmaston lämpeneminen uhkaa kutistaa entisestään sen elintilaa, Toivanen uskoo, että tunturihaukka tulee säilymään lajistossamme.
”Kanta on ollut aina pieni ja lajista on syytä olla huolissaan. Sitkeänä lintuna tunturihaukka on kuitenkin selviytynyt, joten todennäköisesti se selviää myös jatkossa.
Tiesitkö tätä tunturihaukasta?
1. Tunturihaukka muistuttaa ulkonäöltään muuttohaukkaa. Tunturihaukka on kuitenkin suurempi, sen pyrstö on pidempi ja siivet tyvistään leveämmät kuin muuttohaukalla. Tunturihaukan siiveniskut ovat hitaammat kuin muuttohaukalla.
2. Tunturihaukkanaaras munii huhtikuun alkupuolella kolmesta viiteen munaa kalliojyrkänteen koloon tai korpilta tai piekanalta valtaamaansa pesään. Poikaset kuoriutuvat noin kuukauden hautomisen jälkeen.
3. Tunturihaukka elää suurten petolintujen tavoin keskimäärin 10– 15-vuotiaaksi. Euroopan vanhin rengastettu tunturihaukka on Islannista löydetty yksilö, joka oli 12 vuoden ja 11 kuukauden ikäinen. Tunturihaukka on Islannin kansallislintu.