Menestyvän hallitsijan takaa löytyy sisko - prinsessat Christina, Benedikte ja Astrid ovat seisseet sisarustensa rinnalla vuosikymmenten ajan
Mitä yhteistä on Pohjoismaiden hallitsijoilla? Sekä Ruotsissa, Tanskassa että Norjassa hallitsijan takaa löytyy sisko, jonka vankkumattomaan tukeen on voinut luottaa vuosikymmenten ajan, kirjoittaa Seuran kuninkaallisbloggaaja Mikaela Larsson.
Ruotsin prinsessa Christina, Tanskan prinsessa Benedikte ja Norjan prinsessa Astrid ovat tukeneet sisaruksiaan vankkumatta koko elämänsä ajan.
Prinsessa Christina
Prinsessa Christina, 79, on Ruotsin kuningas Kaarle Kustaan nuorin isosisko ja sisarusparvesta se, joka on eniten tukenut veljeään kuninkaallisissa velvollisuuksissa.
Vanhemmat siskot eli prinsessat Margaretha, Birgitta, ja Désirée menivät naimisiin ja perustivat perheet 60-luvulla. Margaretha ja Birgitta asuvat edelleen ulkomailla ja Désirée puolestaan miehensä sukulinnassa Länsi-Ruotsissa.
Kun sisarusten äiti prinsessa Sibylla kuoli vuonna 1972, tyttäristä Christina astui tämän kenkiin tukemaan isoisäänsä kuningas Kustaa VI Aadolfia sekä seuraavana vuonna valtaan noussutta veljeään. Tuelle oli huutava tarve, sillä Kaarle Kustaa ja sisarusten setä prinssi Bertil olivat kumpikin naimattomia.
Prinsessa Christina hoiti epävirallisesti kuningattaren roolia vuoteen 1976, kunnes Kaarle Kustaa vei Silvia Sommerlathin vihille.
Prinsessan Christina, rouva Magnuson. © Anna-Lena Ahlström/Kungl. Hovstaterna
Prinsessa Christina ei kuitenkaan kadonnut mihinkään, vaan jäi veljensä ja tämän perheen rinnalle. Virallisten tehtävien lisäksi Christina on ollut aktiivinen hyväntekeväisyyden ja kulttuurin parissa, ja viime vuosina hän on kunnostautunut myös kirjailijana.
Edes ikä tai kaksi sairastettua syöpää eivät ole pysäyttänyt prinsessaa, vaan hän on edelleen tuttu näky esimerkiksi Nobel-juhlissa ja valtiovierailuilla, vaikka ilmoittikin 75-vuotispäivänsä yhteydessä yrittävänsä jäädä eläkkeelle.
Prinsessa Christina menetti hänen kuninkaallinen korkeutensa -puhuttelun sekä asemansa Ruotsin prinsessana avioliittonsa myötä vuonna 1974. Sen jälkeen hänet on tunnettu tittelillä prinsessa Christina, rouva Magnuson. Christina ei Ruotsin aiempien lakien mukaisesti ole mukana kruununperimysjärjestyksessä.
Christinalla ja tämän puolisolla Tord Magnusonilla kolme lasta, jotka ovat samanikäisiä kuin kuningasparin lapset. Perheet tunnetaan läheisiksi, ja Christinan pojat ovatkin kruununprinsessa Victorian, prinssi Carl Philipin ja prinsessa Madeleinen kanssa ristiin rastiin kummeja toistensa lapsille.
Prinsessa Benedikte
Tanskan prinsessa Benedikte, 78, on Tanskan kuningatar Margareetan nuorempi sisko ja Kreikan kuningatar Anne-Marien vanhempi sisko.
Prinsessa Benedikte on tukenut kuningatar Margareetaa kuninkaallisissa velvollisuuksissa koko elämänsä, ja hän on edelleen hyvin aktiivinen edustuskuninkaallinen. Benedikte osallistuu muun perheen kanssa moniin virallisiin tilaisuuksiin, minkä lisäksi hän tekee yhteistyötä kymmenien eri järjestöjen kanssa.
Tanskan prinsessa Benedikte. © Kongehuset
Toisinaan prinsessa sijaistaa kuningatar Margareetaa valtionhoitajana, jos myös kruununprinssi Frederik ja kruununprinsessa Mary ovat ulkomailla tai muuten estyneitä.
Prinsessa Benedikte meni naimisiin saksalaisen Sayn-Wittgenstein-Berleburgin prinssi Richardin kanssa vuonna 1968. Pari sai kolme lasta. Prinsessa jäi leskeksi vuonna 2017.
Benedikte on edelleen mukana Tanskan kruununperimysjärjestyksessä, mutta hänen Saksassa kasvaneilla lapsillaan ei ole perimysoikeutta. Benedikte perheineen on läheinen sekä tanskalaisten että kreikkalaisten sukulaistensa kanssa, ja kesäisin suku kokoontuu usein Tanskan kuningasperheen kesäpaikkaan.
Tanskan hovi julkaisi kesällä kuvia sukukokoontumisesta. Edessä kuningatar Anne-Marie, kuningatar Margareeta ja prinsessa Benedikte. Takana seisoo heidän lapsiaan ja näiden puolisoita. © Keld Navntoft/Kongehuset
Prinsessa Astrid
Myös Norjan prinsessa Astrid, 90, on ollut veljensä kuningas Haraldin tukena koko elämänsä ajan. Itse asiassa Astridin ja Ruotsin prinsessa Christinan elämäntarinoissa on paljon samaa.
Astridin ja Haraldin isosisko prinsessa Ragnhild meni naimisiin vuonna 1953 ja muutti miehensä kanssa Brasiliaan, jonne perhe jäi asumaan pysyvästi.
Prinsessa Astrid, rouva Ferner. © Sven Gj. Gjeruldsen/Det kongelige hoff
Seuraavana vuonna sisarusten äiti kruununprinsessa Märtha kuoli vain 53-vuotiaana, ja valtakunnan ykkösnaisen rooli lankesi prinsessa Astridille, joka edusti isänsä kuningas Olavin rinnalla peräti 14 vuotta.
Maa sai uuden kruununprinsessan vasta vuonna 1968, kun kruununprinssi Harald sai viimein luvan naida Sonja Haraldsenin pitkän odotuksen jälkeen.
Prinsessa Astrid oli vuosikymmenien ajan hovin luottopelaaja, joka tuki veljensä perhettä virallisissa edustustöissä omien hyväntekeväisyystöidensä lisäksi. Korkean iän myötä Astrid on jäänyt sivummalle, mutta hän osallistuu kuninkaallisiin tilaisuuksiin edelleen silloin tällöin.
Astrid nai Johan Martin Fernerin vuonna 1961. Pari sai viisi lasta. Prinsessa jäi leskeksi vuonna 2015.
Avioliiton myötä myös Astridin arvonimi muuttui: hän menetti HKK-tittelinsä ja asemansa Norjan prinsessana, ja siitä asti hänen arvonimensä on ollut prinsessa Astrid, rouva Ferner. Astrid ei ole maan aiempien lakien vuoksi mukana Norjan kruununperimysjärjestyksessä.