Tanskan prinssi Joachim kipuilee “varaperijöiden” ongelman kanssa, mutta miten paljon kuninkaallinen voi valittaa julkisesti?

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Prinssi Joachim ja prinsessa Marie
Prinssi Joachim ja prinsessa Marie ovat avautuneet lehdistölle kuningatar Margareetan päätöksen tuomasta surusta ja shokista. © Sten Brogaard
Tanskan prinssi Joachim on puolustanut kuluneella viikolla lastensa kuninkaallisia arvonimiä kiihkeästi, ja prinssin ulostuloihin tiivistyy monissa hoveissa tuttu “varaperijän” ongelma, kirjoittaa Seuran kuninkaallisbloggaaja Mikaela Larsson.

Viikon kuninkaallinen puheenaihe on ollut Tanskan kuningatar Margareetan päätös poistaa kuopuksensa prinssi Joachimin lapsilta kuninkaalliset arvonimet vuodenvaihteessa. Muutoksen tarkoitus on mahdollistaa lapsille vapaampi elämä ilman kuningashuoneeseen liittyviä velvoitteita ja rajoitteita.

Prinssit Nikolai, 23, Felix, 20, ja Henrik, 13, sekä prinsessa Athena, 10, ovat jatkossa Monpezatin kreivejä ja kreivitär. Lasten nykyinen hänen korkeutensa -puhuttelumuoto vaihtuu hänen ylhäisyydekseen.

Muutos ei vaikuta kruununperimysjärjestykseen. Edustusroolia tai valtion määrärahaa prinssi Joachimin lapsille ei ole koskaan ollutkaan luvassa.

Prinssiperhe otti uutisen raskaasti ja on viime päivinä antanut useita kitkeriä haastatteluja medioille. Prinssi Joachimin ja tämän vaimon prinsessa Marien lisäksi äänessä ovat olleet prinssin ex-vaimo kreivitär Alexandra sekä vanhin lapsi prinssi Nikolai.

Ilmoitus tittelien muutoksesta paisui näin PR-skandaaliksi, jota myös kuningatar Margareeta, kruununprinsessa Mary ja kuningattaren sisar prinsessa Benedikte ovat joutuneet kommentoimaan prinssiperheen ulostulojen myötä.

Prinssi Joachim perheineen kuningatar Margareetan valtakauden 50-vuotisjuhlissa syyskuussa 2022. © Keld Navntoft/Kongehuset

Prinssi Joachim ja “varaperijöiden” ongelma

Kuninkaallisharrastajat tuntevat englanninkielisen sanaparin heir and spare, kruununperijä ja varaperillinen. Kruununperijä kasvatetaan selkeää polkua pitkin hallitsijan rooliin, kun taas nuoremman sisaruksen osana on olla taustatukena ja turvata kruununperimys.

Varaperijän merkitys perimykselle laskee myöhemmin kruununperijän perustaessa perheen. Varaperijää useimmiten tarvitaan silti tukemaan isosisarusta, kunnes seuraava sukupolvi aikuistuu, mutta pienissä monarkioissa ei välttämättä ole sijaa kovin monelle kokopäiväiselle edustuskuninkaalliselle.

Varaperijän ja tämän vaimon kohdalla mitään ei ole määritelty.

Prinssi Joachim purki tuntojaan keväällä 2021 Point de Vuen haastattelussa: “Kruununprinssille riittää, että seuraa tapahtumien kulkua. Mutta varaperijän ja tämän vaimon kohdalla mitään ei ole määritelty, kirjallisesti tai suullisesti.”

Samanlaisia ongelmia on nähty useissa hoveissa ja sukupolvissa. Joachimin lisäksi esimerkiksi Britanniassa prinssi Harry, prinssi Andrew ja prinsessa Margaret sekä Belgiassa prinssi Laurent ovat kaikki olleet perheensä varaperijöitä.

Lue myös: Prinsessa Charlotte tänään 7 vuotta – Williamin ja Catherinen tytärtä odottaa hovissa sivurooli, mutta julkisuus seuraa mukana läpi elämän

Yhteistä on tietynlainen päämäärättömyys. Varaperijä kasvaa ilman samanlaisia velvollisuuksia kuin kruununperijä. Selviä sääntöjä ei ole, mutta mitä tahansa ei kuitenkaan voi tehdä.

Ikuisen kakkosen rooli lienee myös omiaan aiheuttamaan kitkaa perheen sisällä, varsinkin kun varaperijän rooli kuningashuoneessa vain laskee ajan myötä.

Kuinka paljon kuninkaallinen saa valittaa?

Prinssi Joachim perheineen on loukkaantunut kuningatar Margareetan päätöksestä muuttaa lasten arvonimiä. Yksityisen keskustelun sijaan prinssiperhe kuitenkin valitsi kääntää tilanteen katkeraksi ja ylimitoitetuksi perhedraamaksi, jota puidaan nyt julkisuudessa.

Vanhemmat ovat puhuneet haastatteluissa, että heidän lapsiaan rangaistaan ja että näiltä viedään identiteetti ja sukunimi. Prinssipari on paljastanut välien muuhun perheeseen olevan kireät. Pari on myös vihjannut, että heidän muuttonsa Ranskaan vuonna 2019 olisi ollut heidän oman valintansa sijaan jonkinlainen karkotus hovista.

Joachim ja Marie ovat paljastaneet välien muuhun perheeseen olevan kireät. © Mads Claus Rasmussen/Ritzau Scanpix

Perheen selkeä shokki ja suru sai ensin sympatiaa, mutta valitusvirren jatkuminen käänsi asetelman päälaelleen.

Kyllä, kuninkaallinen elämä on varmasti hankalaa ja varaperillisen rooli raskas. Mutta kun kansa on huolissaan perustoimeentulostaan ja Euroopan yllä leijuvasta sodanuhasta, prinssiperheen valituskuoro lasten arvonimistä tuntuu aivan käsittämättömältä.

Arvonimien muutos ei nimittäin muuta oleellisesti Joachimin lasten entuudestaankin erinomaisia tulevaisuudennäkymiä. Nämä ulostulot sen sijaan kaivavat maata myös heidän itsensä alta.

Tanskan tittelidraamaa seuratessa mielessäni on ollut Britannian kuningatar Elisabetin tunnettu ohjenuora älä valita, älä selitä. Siihen on syynsä, miksei kuninkaallisten kannata avautua kaikista vastoinkäymisistään.

Tanskan prinssi Joachim

  • Syntynyt 7.6.1969.
  • Kuningatar Margareeta II:n ja prinssi Henrikin nuorempi poika.
  • Naimisissa Frederiksborgin kreivitär Alexandran kanssa 1995-2005. Parille syntyi kaksi lasta: prinssi Nikolai (s. 1999) ja prinssi Felix (s. 2002).
  • Naimisissa prinsessa Marien kanssa vuodesta 2008. Parille syntyi kaksi lasta: prinssi Henrik (s. 2009) ja prinsessa Athena (s. 2012).
  • Joachim ja Marie muuttivat perheen kahden nuorimman lapsen kanssa Ranskaan vuonna 2019.
  • Prinssi Joachim on tehnyt pitkän uran puolustusvoimien palveluksessa, ja työskentelee nykyisin Tanskan Pariisin-suurlähetystössä puolustusattaseana.
X