Kävin pitkästä aikaa marketissa ja järkytyin

Karkin määrä ruokakaupassa alkaa mennä yli hilseen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Makeisten määrä kaupassa järkyttää.

Karkin määrä ruokakaupassa alkaa mennä yli hilseen.
Teksti:
Pauli Reinikainen

Suoritan ruokaostokseni pääosin pienemmän kokoluokan ruokakaupoissa. Eilen ajattelin poiketa rutiineista ja käydä katsastamassa Citymarketin valikoimia.

Valikoimia tosiaan riitti. Pian sisäänkäynnin jälkeen eteeni avautui suoranainen sokerihelvetti, ehkä jollekin sokeritaivas. Minulle helvetti.

En mitannut karkkihyllyn pituutta, mutta se oli varovaisen arvion perusteella yli kymmenen metriä. Tämän pitkän hyllyn lisäksi makeisia oli ripoteltu erillisiin osioihin. Näkymä oli kaiken kaikkiaan niin häkellyttävä, että siitä piti ottaa kuva. Julkaisin sen viestipalvelu X:ssä ja julkaisu herätti niin vilkkaan keskustelun, että päätin avautua aiheesta vielä tässä blogissa.

On helppo kuvitella, että markettiin sisään astuva makeanhimoinen joutuu välittömästi haastavaan tilanteeseen nähdessään makeisia notkuvan hyllyn. Siinä tulee helposti ajatelleeksi, että palkitsenpa itseni tänään karkkipussilla tai suklaalevyllä. Jos on kaupassa lasten kanssa, vanhempana saattaisin jopa toivoa, että karkit olisi piilotettu vähän kauemmas näkökentästä.

En mitannut karkkihyllyn pituutta, mutta se oli varovaisen arvion perusteella yli kymmenen metriä.

Tarkoin harkittua

Karkkihyllyn takana on sipsihylly ja sen takana limsahylly. Ja voitte uskoa kun sanon, että pituutta riittää niilläkin.

”Kiva kiskoa jälkikasvua kilometrihyllyn ohi. Ei ollut tuota ongelmaa 40 vuotta sitten, kun omat lapset olivat pieniä”, kuuluu yksi lukuisista kommenteista postaukseeni X:ssä.

Ja näinhän se on. Vaikka lapsuus kultaa muistot, ei omassa lapsuudessani 40 vuotta sitten voinut kuvitellakaan näkevänsä tällaista määrää karkkia ruokakaupassa.

Kauppias on tehnyt valinnat harkiten. Hän tietää, että juuri tämä sijainti saa asiakkaat ostamaan karkkia, sipsejä ja makeita juomia. Jos karkit olisi sijoitettu kaupan perukoille, menekki olisi luultavasti eri luokkaa. Jokaisen kaupassa olevan osaston sijainti on tarkkaan mietitty.

Useampi X: n käyttäjä pitää ”kilometrihyllyjä” Suomen erikoisuutena. Vastaavaa koetaan vain Yhdysvalloissa.

Tämä on pelottavaa, sillä tietäen millainen ylipaino-ongelma Yhdysvalloissa on, samaa ei todellakaan toivo Suomeen.

Olemme kuitenkin jo samalla tiellä. Yhä useampi lapsi on ylipainoinen. Ja juuri lasten ylipaino huolestuttaa itseäni eniten, sillä lapsena hankitut kilot on vaikeampi saada pois aikuisena. Etenkin, kun on jo ehditty tottua verrattain passiiviseen arkeen ilman riittävää määrää liikuntaa. Kirsikkana kakun päällä voi olla vanhempien esimerkki kotona: Jos sokeri näyttäytyy aikuisten nautinnon lähteenä, se on sitä hyvin pian myös lapselle.

Syyskuun alusta makeisten arvonlisävero nousee nykyisestä 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Toisin sanoen karkit kallistuvat rutkasti. Ja se on vain ja ainoastaan hyvä asia. Toivoa sopii, että verotus vähentää kulutusta, jotta voisimme jossain vaiheessa todeta sokerin olevan kansakunnassamme hieman nykyistä pienempi ongelma.

Mielikuvaharjoitus

Alkoholin haitoista puhutaan paljon, mutta sokeri on jopa pahempi tappaja. Se nakertaa hitaasti mutta varmasti hyvinvointiamme ja käy jokaisen veronmaksajan kukkarolle. Kaikki luonnollinen ei ole terveellistä.

Sokerista kannattaa yrittää päästä eroon paitsi terveydellisistä syistä, myös rahallisin perustein. Etenkin veronkorotuksen jälkeen lompakko kiittää, kun karkit jättää ostamatta. Mutta miten päästä eroon sokerikoukusta?

Siinä onkin se kuuluisa tuhannen taalan kysymys. Lähestyn asiaa kiinnittämällä huomiota kauppareissuun. Kuten eräs X-käyttäjä asian ilmaisee, ”sokeriremontin kun tekee, kaupassa käynti on nopeaa. Ei ole mitään mielitekoja, jotka joutuisi täyttämään harhailulla värikkäiden karamellipussien luo.”

Se on hyvin sanottu.

Kuten olen joskus aikaisemminkin Kunnon juttuja -blogissa opastanut, kaupan lattiapinta-ala kannatta jakaa omassa päässään osastoihin. On nimittäin niin, että suurin osa kaupassa myytävistä tuotteista on hyvinvoinnin kannalta niin sanottuja nollatuotteita. Eli niillä ei ole mitään arvoa hyvinvoinnin kannalta ja ne kannattaa jättää ostamatta. Lompakkokin kiittää. Mitä jää jäljelle, jos kaupasta poistetaan karkkihyllyt, keksihyllyt, sipsihyllyt, limsahyllyt, pullahyllyt ja jäätelöhyllyt? Etupäässä vain tavallinen terveellinen ruoka.

Jos siis opit sivuuttamaan epäoleellisen kauppareissulla ja keskittymään vain näihin mielikuvaharjoituksessa jäljelle jääviin osastoihin, olet voittaja. Kaupassa käynti sujuu nopeasti ja tehokkaasti, parannat hyvinvointiasi ja säästät selvää rahaa.

Ja toki sieltä karkkihyllystä voi joskus napata jotain.

X