Kolme syytä matkustaa Islantiin, joka on mainettaan lämpimämpi

Jaa artikkeli
kuuma lähde
Blue Lagoon on Islannin tunnetuimpia kuumia lähteitä. Kylvyn yhteydessä on mahdollista nauttia kylmiä virvokkeita. © Colourbox
Islanti hämää matkailijaa karuudellaan.

1. Mene kuumaan lähteeseen

Täältä ei halua lähteä pois.

Se on ensimmäinen ajatus islantilaisessa kuumassa lähteessä. Lähteen vesi on sameaa, jopa valkoista, ja maultaan suolaista. Etäämmältä katsottuna mineraalipitoinen savivesi näyttää kuitenkin siniseltä. Siitä se on saanut nimensäkin, Blue Lagoon.

Vierailija voi levittää kasvoilleen savinaamion. Se on mineraaleiltaan samaa ainetta kuin vesi, jossa parhaillaan uin. Naamion ainesta on tarjolla altaan reunalla sammioissa, josta naamion voi asetella kasvoilleen kaupanpäällisinä.

Kaikilla turisteilla on samanlainen valkoinen maski, ikään ja sukupuoleen katsomatta.

Ulkoilma-altaassa on erilämpöisiä kohtia. Altaan kaukaisemmalla reunalla veden lämpötila nousee jo tuskastuttavan kuumaksi.

Ilma on islantilaisittain lämpimähköä, noin kymmenen plusasteen pinnassa. Tuuli puhaltaa viileästi veden pintaa myöten.

Maan tunnetuin geoterminen kylpylä on täynnä eri kansallisuuksia. Tuolla kuulee puhuttavan italiaa, altaan toiseen päähän uidessa vastaan tulee innoissaan olevia japanilaisia turisteja.

Altaan reunalla on kyltti, joka kertoo Blue Lagoonin olevan yksi modernin maailman ihmeistä. Blue Lagoon sijaitsee lähellä Keflavikin lentokenttää, 47 kilometrin päässä pääkaupunki Reykjavikista. Sinne kannattaa suunnata suoraan lentokentältä tai lentokentälle mentäessä. Turistikauden, kesä-elokuun ulkopuolella bussivuorot kulkevat rajoitetusti Reykjavikin ja lentokentän suuntaan.

Blue Lagoonin ulkopuolella löytyy matkalaukkujen säilytys lentokentältä tuleville ja sieltä matkaavia varten. Allasbaarista saa ostettua juotavaa rannekettaan vilauttamalla. Ranneke tarkastetaan kassalla pois lähtiessä, jolloin juomat maksetaan jälkikäteen.

Tilaan oluen, islantilaisen Gullin tietysti.

Kuumassa kylvyssä kylmä juoma tuntuu muovimukin läpi käteen erikoiselta. Otan hörpyn ja mietin, että pian on lähdettävä kohti lentokenttää.

2. Nautiskele ruokakojuilla ja ravintoloissa

Kjöt og Fiskar

Kjöt og Fiskar -lihakaupassa myydään myös islanninhevosen lihaa. Kuva: Guðný Hilmarsdóttir.

Islannissa voi syödä hyvin ja silti terveellisesti.

Reykjavikin keskustassa, pienen matkan päästä pääkatu Laugavegurilta sijaitsee vihanneskauppa. Fru Lauga -vihannespuodin tiskiltä löytyy tomaatteja, juureksia, sieniä ja perunoita.

Väriloisto on islantilaista lähituotantoa. Paikalliset kasvihuoneet mahdollistavat pitkät satokaudet myös mansikoille ja banaaneille. Mansikoita viljellään jopa viisi kuukautta, keväästä pitkälle syksyyn.

Kulman takaa löytyy paikallinen lihakauppa Kjöt og fiskur.

Lihatiskillä löytyy myös hevosenlihaa. Kyllä, islanninhevosta. Tämä lienee yksiä maailman ainoita lihatiskejä, joissa voi ostaa issikkaa syötäväksi.

Ruokakierros on hyvä lopettaa islantilaiseen gourmet-pöytään, pääkadun varrella sijaitsevaan ravintola Friedrik V:hen, joka tarjoilee yllätysmenuita alkoholilla tai ilman.

”Menun sisältö vaihtelee ruokasesongin mukaan”, valaisee ravintolan toinen perustaja ja pääkokki Fridrik Valur.

Valitsen pääruoaksi poron etureittä ja poron pateeta. Etureisi maistuu sopivan sitkeältä ja riistaisalta. Makoisan pääruoan jälkeen on jälkiruoan vuoro. Se paljastaa islantilaisten heikkouden.

Lautasella on kahta eri suklaajälkiruokaa. Toinen on suklaamarjapaistos. Toinen suklaajälkiruoka on suklaakakku, jota on makeutettu vaniljajäätelöllä.

”Tällaisen islantilainen isoäiti saattaisi tehdä, jos menisit vierailulle”, Valur kertoo.

”Islantilainen keittiö ei ole juuri makean perään. Mutta suklaa on meille heikko kohta.”

Tämän heikon kohdan suomalainenkin ymmärtää.

3. Tutustu viikinkien historiaan

IMG_6812

Viidesluokkalaiset tutustuvat luokkaretkellä esiäitinsä jäännöksiin Islannin kansallismuseossa. Kuva: Heini Kilpamäki.

Reykjavikiläisen kivitalon kellarissa sijaitsee mielenkiintoinen museo. Oikeastaan museo on toinen talo kivitalon alla, mutta se on tuhat vuotta vanhempi kuin kivitalo. Se on Islannin ensimmäinen tunnettu kotitalo.

Seuraan kierreportaita alas nuorta brittipariskuntaa, jotka ovat kiinnostuneita viikinkien historiasta. Päivänvalo vaihtuu kellarin hämärään.

Arkeologiset kaivaukset ovat paljastaneet ovaalinmuotoisen rakennuksen rauniot vuonna 2001. Voimme kurkistella talon ääriviivoja talon ulkopuolelta turvaköysien takaa.

Nykypäivänä rakennus vastaisi kerrostalokaksion pinta-alaa. Islannin ensimmäisten asukkaiden aikaan siinä saattoi asua kuitenkin kokonainen perhekunta.

Kaivauksia ympäröivät maalaukset, jotka näyttävät, miltä maisema tällä paikalla noin vuonna 871 näytti. Vanhat asiakirjat kertovat, että 800-luvun loppupuolella saarelle saapui uudisasukkaita Norjasta. Aikaisintaan skandinaaveja on ollut saarella 840-luvulla.

Viikingit vierailivat myös Skotlannissa, ja siksi islantilaisilla on myös kelttiläistä verenperintöä.

Varhaisimpia viikinkejä miekkoineen ja ratsuineen ei täältä maan alta kuitenkaan löydä. Sitä varten on lähdettävä Islannin kansallismuseoon.

Luokkaretkeläiset paikallisesta koulusta ovat pukeutuneet museon lainaamiin rautakautisiin perinneasuihin. He johdattavat meidät esiäitiensä ja -isiensä luo.

”Tule tänne!” innokkaat tytöt viittovat. Luokka haluaa näyttää meille museon jännittävimmän asian.

11-vuotiaiden rivi asettuu lattiavitriinin ympärille.

Vitriinin hiekassa lepää sikiöasentoinen luuranko. Näyttelyteksti kertoo, että tämä nuori nainen on haudattu pakanallisin menoin vuoden 1000 paikkeilla korujen ja kotitaloustyövälineiden kanssa. Hautatavaroilla näyttäisi olevan kelttiläinen alkuperä.

Viikingit olettivat, että niin kalleudet kuin arkiesineetkin olivat avuksi vainajalle tavalla tai toisella kuoleman jälkeen.

Toisessa lattiavitriinissä on miehen ja hevosen luuranko. Tämä viikinkisoturi on matkalla Valhallaan, viikinkien tuonpuoleiseen paratiisiin.

Hyvästelemme koululuokan. Lapset riisuvat muinaisvaatteet päältään, ja suuntaavat riemusta kiljahdellen kohti nykypäivää arkivaatteissaan.

Samalla he ovat ylpeitä menneisyydestään. Islantilaisten mielestä heillä on kaikkein hurjimmat ja rohkeimmat esi-isät.

Islannin kuumat paikat

1. + 38 °C. Kuuma lähde pysyy miellyttävän lämpimänä jopa pakkaskelillä.

2. + 100 °C. Geysirin purkautumisen aiheuttaa maan onkalon geoterminen lämpö, joka nostaa veden lämpötilan kiehumispisteeseen. Kuuman lähteen purkautuessa höyry työntää vettä ulos onkalosta, ja tuloksena on komea vesipatsas.

3. + 700–1 200 °C. Islannissa sijaitsevat maailman aktiivisimmat tulivuoret, joiden laavapurkauksen lämpötila nousee noin tuhanteen asteeseen.

X