Kefaloniá kutsuu huvilalomalle Kreikkaan – Saarella lomailija viihtyy upean luonnon ja rantojen äärellä
Jylhistä maisemista ja väljyydestä pitävälle Kefaloniá on oivallinen kohde. Joonianmeren isoimmalla saarella on paljon vuokrahuviloita, joissa voi lomailla oman väen kesken.
Perheen tai ystäväporukan kanssa lomaillessa vuokramökki on hyvä vaihtoehto hotellille muulloinkin kuin poikkeusaikana. Yhdessä olemiselle on tilaa ja saa olla rauhassa. Mökkimajoitus voi tulla myös halvemmaksi kuin hotelli. © Pekka Numminen
Kefaloniá on Joonianmeren saarista suurin ja myös jylhin, iso osa saaresta on vuoristoa. Tulo-ohjeissa varoitetaan mökille johtavan tien olevan jyrkkä. Se ei ole liioittelua. Tuntuu, että pieni vuokra-automme syöksyy mereen. Juuri ennen rantaa tie kääntyy ylös, edessä on yhtä jyrkkä ylämäki.
Kreikkalaisen tienrakennuksen periaatteet eivät koskaan selviä, mutta saavumme huvilan pihaan kunnialla.
Maisemat korvaavat hankalan kulkureitin. Edessä avautuu Joonianmeri. Muita taloja ei ole näköpiirissä. Mökiltä johtaa polku alas rantakalliolle, josta voi hyppiä suoraan mereen.
Todellisuudessa emme ole niemen ainoat asukkaat. Rinteeseen rakennetut mökit on sijoitettu niin taitavasti, että naapureista ei näy eikä kuulu juuri mitään.
Kefalonián naapurisaariin Zákynthosiin ja Lefkasiin verrattuna Kefaloniá on hiljaisempi. Siellä ei ole vesipuistoja eikä rantadiskoja.
Hotellikompleksien sijaan Kefaloniassá on paljon mökki- ja huoneistomajoitusta. Matkailijat hajaantuvat saaren eri kolkkiin ja moni viettää lomansa enimmäkseen omissa oloissaan.
Myrtosin rantaa pidetään yhtenä Kreikan kauneimmista. © Pekka Numminen
Kefalonián tuhoisa maanjäristys
Kefalonián valtteja ovat luonto ja upeat maisemat, pittoreskejä kreikkalaiskyliä siellä ei juuri ole. Elokuussa 1953 neljän voimakkaan maanjäristyksen sarja tuhosi lähes kaikki saaren rakennukset. 600 ihmistä sai surmansa järistyksissä. Monet asukkaista muuttivat pois maan tasalle menneeltä kotisaareltaan.
Jäljelle jääneille piti rakentaa uudet kodit kiireesti. Tavoitteena uusille rakennuksille oli maanjäristyksen kestävyys, eivät niinkään arkkitehtoniset arvot.
Ennen maanjäristyksiä esimerkiksi saaren pääkaupunki Argostóli oli tunnettu kauniista venetsialaistyylisistä vanhoista rakennuksista ja kellotorneista. Venetsialaiset pitivät valtaa Kefaloniássa 300 vuotta, aina vuoteen 1797 asti.
Nykyisin vajaan 10 000 asukkaan Argostóli on betonikuutioiden kaupunki. Keskustan kaduilla on kuitenkin eloisa tunnelma, etenkin iltaisin, kun väki kokoontuu syömään ravintoloihin.
Kefalonián pohjoiskärjessä oleva Fiskardo on ainoa kylä, jossa valtaosa rakennuksista jäi pystyyn maanjäristyksessä. Fiskardossa on kauniita italialaistyylisiä huviloita ja siitä on tullut erityisesti veneilijöiden suosikkikohde.
Spartian kylä rakennettiin uudestaan 1950-luvun maanjäristyksen jälkeen. © Pekka Numminen
Tuoreita mereneläviä Argostólin rantakadulta
Argostólin rantakadulla on vihannestoreja ja kalakauppoja, joihin tuotteet tuodaan suoraan veneistä.
”Näitä en myy, syön ne itse. Nyt ei tullut paljon ostereita ja tehän tiedätte, mikä on ostereiden vaikutus, sanoo Rassias Fish Marketin pitäjä Dionisios Rassias.
Tiskeillä on kyllä runsas tarjonta kaikkea muuta.
”Mikä sopii grillattavaksi”, kysymme Dionisiokselta.
Pienen neuvottelun jälkeen päädymme ostamaan miekkakalapihvejä ja isoja katkarapuja.
Mökillä on kunnon kokoinen muurattu grilli ja hiiliäkin säkillinen. Grillin sytyttämisessä onkin sitten suomalaistyyppisiin pallogrilleihin tottuneelle oma haasteensa. Tasaiselle kivialustalle kasatut hiilet eivät saa ilmaa altapäin.
Nuoriso keksii laittaa hiilien sekaan käpyjä muodostamaan ilmakäytäviä.
Kunnon hiillos saadaan lopulta aikaan, mutta kreikkalaiset grillit jäävät samanlaiseksi mysteeriksi kuin paikallinen tiesuunnittelupolitiikka.
Saarella on supermarketeja, joissa asiointi on helppoa. Varsinkin nuoremmat myyjät puhuvat yleensä englantia. Tarjolla on myös paljon valmiita ja puolivalmiita ruokia, joista mökillä pystyy loihtimaan kohtuullisella vaivalla kelvon kreikkalaisen aterian.
Kyläkauppa Ithakalla myy oman talon viiniä ja oliiviöljyä. © Pekka Numminen
Vihanneskojuista saa muutakin kuin kesäkurpitsaa. © Pekka Numminen
Rapuja höystettynä ouzolla, limellä ja fetajuustolla. © Pekka Numminen
Kreikan parhaat viinit
Kefalonián viinejä pidetään Kreikan parhaimpina. Tähti Kefalonián viinien joukossa on Robola-rypäleestä tehty kuiva ja voimakasmakuinen valkoviini. Robolaa ei juurikaan kasvateta muualla.
Kefaloniá nousi isosti maailman tietoisuuteen vuonna 2001 ensi-iltansa saaneesta Nicolas Cagen ja Penélope Cruzin tähdittämästä Kapteeni Corellin mandoliini -elokuvasta. Louis de Bernièresin menestysromaani ja siihen perus- tuva elokuva kertovat italialaisten miehityskaudesta Kefaloniássa toisen maailmansodan aikana.
Elokuvassakin juotiin Robolaa, lieneekö kysymys tuotesijoittelusta vai autenttisuuden tavoittelusta?
Viinejä voi ostaa useilla tiloilta. Valikoimiltaan laajin on 300 kefalonialaisen pienviljelijän osuuskunta Robola Cooperative of Cephalonia, jonka viininvalmistamo sijaitsee Omalan laaksossa. Mavrodaphni ja muscat ovat Robolan jälkeen Kefalonián viljellyimmät rypäleet.
Melissanin luona vie järvelle kallion sisään
Kefaloniássa ei ole samanlaisia antiikin Kreikan aikaisia kulttuurikohteita kuin esimerkiksi Kreetalla. Mutta mielenkiintoista nähtävää riittää, jos mökiltä haluaa tehdä retkiä.
Kefalonián kuuluisin nähtävyys on Melissanin luola, kallion sisään kätkeytyvä järvi. Osa luolan katosta on romahtanut ja aukosta sisään paistavan auringon heijastukset lisäävät järven maagisuutta.
Järvi on paikoin 30 metriä syvä, mutta vesi on niin kirkasta, että pohja näkyy.
Toinen suosittu kohde on pieni Ásosin kylä. Sen pittoreskit venetsialaistalot eivät ole oikeasti vanhoja. Myös Ásos oli maanjäristyksen jäljiltä rauniokasa, mutta se rakennettiin entiseen loistoonsa ranskalaisten rahoilla. Kiitoksena kyläläiset nimesivät keskusaukionsa Pariisiksi.
Tarunhohtoinen Ithaka on vajaan puolen tunnin lauttamatkan päässä Kefalonian Sámista.
Ithaka on kenties yksi Kreikan kauneimmista paikoista. Saarella on lähes koskematonta vuoristoa ja kiemurtelevien rantojen piilossa autioita hiekkapoukamia.
Kefalonia on kallioinen saari ja monet rannat ovat kivisiä. Saarella on jännittäviä uimapaikkoja, joissa saa pulikoida omassa rauhassa. © Pekka Numminen
Ásosin talot eivät ole oikeasti vanhoja. Ranskalaiset maksoivat rakastamansa kauniin kylän uudelleen rakentamisen maanjäristyksen jälkeen. © Pekka Numminen
Odysseuksen kotisaarella Ithakalla on hienoja patikkareittejä. © Pekka Numminen