Kiskon Batistuta Elmo Heinonen pommitti kasvattiseuransa SalPan Kakkosesta Ykköseen - ”Laulettiin Jari Sillanpään Malagaan aika usein”

Maalitykki Elmo Heinonen ei ole vielä täysin varma, jatkuuko ura valtakunnallisessa sarjassa Ykkösessä vai kenties harrastesarjassa Kiskon paidassa. Mutta kaikki toivovat ensimmäistä vaihtoehtoa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Elmo Heinonen kaudella 2017 SalPan paidassa.

Maalitykki Elmo Heinonen ei ole vielä täysin varma, jatkuuko ura valtakunnallisessa sarjassa Ykkösessä vai kenties harrastesarjassa Kiskon paidassa. Mutta kaikki toivovat ensimmäistä vaihtoehtoa.
Teksti:
Jukka Vuorio

Jalkapalloromantikot sanovat usein, että kauneinta lajissa on se, kun oman kylän pojat, paikalliset sankarit, tuovat menestystä joukkueelle. Juuri sitä nähtiin Salon Urheilupuistossa kesällä 2022, kun Elmo Heinonen, 25, latoi maaleja ottelusta toiseen.

SalPan kasvatti Heinonen iski Kakkosen B-lohkossa 18 maalia vastustajien verkkoihin ja johdatti salolaiset reilun parinkymmenen vuoden tauon jälkeen maan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Ykköseen.

Vaikka tosin, jos ihan tarkkoja ollaan, Heinonen itse sanoo, ettei hänestä saa salolaista tekemälläkään, vaan on ”kotoisin Kiskon perämettistä”.

Kisko on entinen varsinaissuomalainen kunta, joka vuoden 2009 alussa liitettiin Salon kaupunkiin.

Sieltä, Kiskon keskustaajamasta Toijasta, Elmo Heinonen on kotoisin.

Toijan urheilukenttä on pieni ja vanha, mutta siellä Heinosen lapsuudessa alkaneista pomputtelukisoista hän on ponnistanut pelaamaan muun muassa Espoon Honkaan Veikkausliigaa ja Turun Palloseuraan Ykköstä. [Heinosen tarkemmat uratilastot voi katsoa tästä Transfermarkt-linkistä]

Seuran mies, itsekin Kiskosta kotoisin, otti marraskuussa videopuheluyhteyden Heinosen kotisohvalle. Haastattelun aikana käytiin läpi päättynyt menestyskausi sekä pohdittiin sitä, pelaako Heinonen ensi kaudella Ykkösessä vai harrastesarjassa.

Matkalla Malagaan

Terve Elmo Heinonen, teit kauden 2022 aikana hirveän kasan maaleja. Oliko sulla jo ennen kauden alkua ajatus, että maaleja on tultava?

”Kyllä oli. Olin asettanut itselleni tavoitteeksi, että viidentoista maalin rajapyykki täytyy rikkoa. Kakkonen oli kuitenkin ennalta tuttu sarja, ja edellisen kerran sarjassa pelatessani olin tehnyt melkein maalin per pelin. Olen kehittynyt ja vähän kasvanutkin niistä ajoista, joten tavoite oli oikein realistinen.”

Koitko paineita tavoitteeseen pääsemisestä?

”En kokenut. Ympäristö SalPassa on niin tuttu ja turvallinen, ja siellä on kiva olla. Pelaajat olivat tuttuja ja kaikki toimi minulle luonnostaan. En ajatellut mitään paineita, etenkään kun kaikki lähti rullaamaan alusta asti maalinteon suhteen hyvin.”

Ja henkilökohtaisten tavoitteiden lisäksi tietysti suurin tavoite oli joukkueen sarjanousu?

”Joukkueen menestys oli ja on ykkösjuttu. Ja koin, että sitä joukkueen tavoitetta voin parhaiten auttaa tekemällä maaleja. Ja kun pelipaikka on hyökkääjä, niin tehoja tietysti odotettiinkin. SalPa on kotiseurani ja saimme rakennettua päättyneelle kaudelle tosi hyvän joukkueen. Olen SalPan noususta unelmoinut moneen kertaan, enkä kauden jälkeen olisi ollut tyytyväinen mihinkään muuhun kuin nousuun.”

Olette pukukopissa laulaneet voittopelien jälkeen Jari Sillanpään biisiä Malagaan. Miksi?

”Joo, päästiin laulamaan sitä aika usein. Jo useampi kausi sitten seurajohdosta, taisi olla Jukka ”Tope” Toivonen, heitettiin vähän vitsillä, että jos tulee nousu niin joukkue pääsee reissulle Malagaan. Siitä sitten poimittiin tuo biisi ja ryhdyttiin sitä tykittämään voittopelien jälkeen. Sitä on laulettu siis jo useampi vuosi, ilmeisesti myös kaikki ne vuodet, kun olin poissa SalPasta.”

Mentori ja ystävä Iku Leino

SalPan pitkäaikainen kapteeni Iku Leino päätti peliuransa tähän sarjanousuun. Minkälainen kapteeni oli kyseessä?

”Itse olin 16-vuotias, kun menin ensimmäisen kerran edustusjoukkueen koppiin, ja siellä Iku oli. Nyt olemme hyviä ystäviä. Hän on ollut SalPassa monta vuotta ja vaikuttanut tosi moneen pelaajaan. Iku on erittäin merkittävä pelaaja. Hän teki asiat ammattimaisesti, on näyttänyt esimerkkiä treeneissä ja peleissä ja auttanut nuoria pelureita sisään joukkueeseen. Iku on varmasti viime vuosien tunnetuin salpalainen ainakin kaikille heille, jotka ovat käyneet peleissä ja lukeneet Salon Seudun Sanomia. Vaikka hän lopetti peliuransa, toivottavasti hän silti jatkaa seurassa jossain roolissa.”

Eräs nimi, jonka voisi sinun ja Leinon lisäksi nostaa esiin, on puolustaja Joonas Meura. Hänen vapaapotkumaalinsa toi SalPalle voiton HJK Klubi 04:ää vastaan, mikä varmisti SalPan sarjanousun. Maali oli komea ja varmaankin SalPan kauden tärkein maali?

”Ihan varmasti oli tärkein maali ja mielestäni myös kauden hienoin maali. Pelikellossa taisi olla noin 85 minuuttia ja tilanne tasan. Tiesimme, että voitto toisi sarjanousun. Sitten meille tuli se vapari ja Meura painoi sen sisään jostain 30 metristä. Hänellä on hyvä veto. Kauden aikana muutama lenteli taivaan tuuliin, mutta ei sillä ole mitään väliä, kun tuossa kohtaa osui.”

Miltä sen maalin jälkeen tuntui, kun peli oli kuitenkin vielä kesken?

”Pääsin itse vielä ihan matsin lopussa läpiajoon ja ohitin veskarin, mutta en silti saanut maalia tehtyä. Hetken siinä kerkesi olla fiilis, että miten voi tuollaisen paikan kämmätä. Yleensä vielä käy niin, että jos et itse tee, niin vastustaja tekee. Ihan täysin turvallinen olo ei ollut, että saadaan johto säilymään, mutta koko joukkue antoi kaikkensa viimeisten minuuttien aikana. Kun loppuvihellys sitten tuli, niin olihan se uskomaton fiilis. Aivan huikea voitto.”

Karinti ja kumppanit

No Salossa tahkottiin 21 vuotta Kakkosta. Tälle kaudelle saatiin edustusjoukkue uuden omistuksen ja johdon alle, kun Tero Karintin johtama porukka lähti vetämään edustusta. Oliko se nyt näin, että sarjanousuun vaadittiin tämmöinen SalPan ulkopuolinen taho? Pelaisiko SalPa edelleen Kakkosta ilman Karintia ja kumppaneita?

”No, rehellisesti sanottuna ilman heitä SalPa luultavasti olisi vielä Kakkosessa. On SalPa aiemminkin ollut tosi lähellä nousua, mutta ehkä kumminkin heidän mukaantulonsa toi uutta energiaa ja paremmat mahdollisuudet. Ja kyllähän he vaikuttivat joukkueen rakentamiseen uudella tavalla. He mahdollistivat sen, että esimerkiksi minä, Jakosen Oskari, Meuran Joonas ja muitakin tärkeitä pelaajia tuli SalPaan.”

Mennään sitten tähän sinun lempinimeesi, eli sinut tunnetaan futiksessa lisänimellä Kiskon Batistuta. Tällä viitataan siis kotipaikkakuntaasi Kiskoon sekä entiseen Argentiinan maajoukkuepelaajaan Gabriel Batistutaan. Onko Batistuta ollut suosikkipelaajasi?

”Olen kyllä ollut MM-kisoissa aina Argentiinan fani, mutta itseasiassa Batistuta ei ole ollut suosikkipelaajani. Isäni on aina ollut kova jalkapallomies ja kannattanut Argentiinaa. Hän osti minulle ja veljelleni Argentiinan pelipaidat, minulle Hernan Crespon ja veljelle Gabriel Batistutan paidan. Kummallakin pelaajalla oli pitkät tukat ja olivat aina oman seurannan alla.”

Joo Batistuta oli kyllä aivan mieletön pelaaja. Tajuton maalintekijä ja hirveä laukaus. Diego Maradonakin on sanonut, että Batistuta on paras hänen näkemänsä hyökkääjä.

”Olen itse sen ikäinen, etten ole tainnut Batistutan pelejä nähdä, vaan katsonut maaleja vain Youtubesta. Mutta jos Maradona on noin sanonut, niin uskottava se silloin on.”

Pomputtelua Toijan kentällä

No entisen Kiskon kunnan keskusta on se Toijan kylä, oletko sieltä kotoisin?

”Kyllä, ihan siitä Toijan keskustasta. Lapsuudenkodistani on urheilukentälle matkaa noin 400 metriä. Se on mulle rakas paikka.”

Eli lapsena Toijan urheilukenttä ja jääkiekkokaukalo ovat tulleet tutuiksi?

”Joo, kesäisin kaikki aika meni futiskentällä ja talvet oltiin kaukalossa. Vaikka kyseessä on pieni paikkakunta, niin kyllä me aina hyvät pelit saimme käyntiin. Omat kaverit olivat myös kiinnostuneita kaikenlaisesta pelaamisesta ja kisailusta. Tai futista ehkä vähän vähemmän kävi muita omalla ajalla potkimassa, mutta siellä lätkäkaukalossa enemmän. Sisko, veli ja pari kaveria kävivät pomputtamassa palloa kesäisin, mutta nyt kun ajattelee, niin kyllä mä olin aika usein siellä yksinkin.”

Oliko Kiskossa sun lapsuudessa ohjattua futistoimintaa lapsille?

”Joo, tuli sellainen juniorijoukkue kuin FC Cobrat ja pienemmille lapsille pallokerhoja.”

Lue myös: Näin rakkaussuhde jalkapalloon syntyi: Anarkistinen juniorijoukkue vailla organisaatiota

Jos nyt oikein ymmärsin tuolta netistä, niin sun isäsi on tosiaan ollut aina kova futismies ja ollut nyt mukana järjestämässä Toijan kentälle siirrettäviä katsomoitakin? Toijan kenttähän on ollut aina ilman katsomoa.

”Joo, varmasti on ollut mukana siinä. Katsomoiden lisäksi hän oli myös mukana kentän kastelulaitteiden hankkimisessa. Kyllä hän on ollut mukana kaikessa Kiskon futistoiminnassa viimeisimmät 20 vuotta.”

Kiskon Batistutan menoa kaudella 2019. © Tero_Ruottinen_photography (IG & FB)

25 kilometriä treeneihin

Minkä ikäisenä sä olet sitten mennyt SalPan junnuihin?

”Olisikohan se ollut 10-vuotiaana, kun menin SalPan treeneihin. Meitä oli Kiskosta yhteensä kolme poikaa, jotka aloimme käydä Salossa harjoituksissa. Ne olivat niitä ensimmäisiä SalPan ikäkausijoukkueita. Joskus silloin alkuaikoina pelasin Kiskon paidassakin SalPaa vastaan.”

No Toijasta Saloon on 25 kilometriä matkaa. Miten niihin treeneihin pääsi?

”Kun meitä oli kolme kiskolaista poikaa, niin aina saatiin kyyti jonkun isältä tai äidiltä. Kun olin b-junnuissa, isäni tuli SalPaan meidän valmentajaksi, niin siinä pääsi tietysti kätevästi kulkemaan.”

No entäs jalkapallon entinen Kuntasarja eli nykyinen Salon Mestaruussarja? Oletko pelannut siinä joskus?

”Se on ihan hauska sarja. Aion sitä mennä vielä joskus pelaamaan, mutta en ole aivan varma, olenko pelannut siellä. Saattaa olla, että joskus aika pienenä kaverina olen yhden pelin pelannut. Se kyllä saattoi olla joku treenipelikin. Mutta tosiaan kyllä sitä sarjaa vielä joskus pelaan.”

Itselleni Kuntasarja oli ihan tärkeässäkin osassa siinä, että miten lapsena ylipäätään innostui jalkapallosta. [lue lisää: SSS: Maradona, Maisala ja Kuntasarjan lumo]

”Kyllä varmasti. Itsekin kävin kaikki matsit katsomassa, kun oma isäni pelasi siellä. Ja kyllä ne mielenkiintoisia pelejä olivat.”

Parasta Kiskossa

Olet varmasti tunnetuin jalkapalloilija, joka Kiskosta on koskaan tullut. Niin mitenkäs nykyään, kun käyt Toijan Salessa tai Nesteellä, niin tuleeko siellä ihmisten kanssa puhetta jalkapallosta?

”Aika vähän tulee nykyään Kiskossa käytyä. Ja silloin kun käyn, aika menee melkein kokonaan siellä vanhempieni luona. Mutta jos joskus käyn Salessa, niin lähinnä sitten perhetuttujen kanssa siellä tulee futiksesta puhuttua. Enemmän futiksesta saa puhua Salon Urheilupuistossa.”

Lue myös: Futiksen Suomen Cup kehittyy viime hetkellä ja nyt keskiössä on urheilun tärkein asia: Yhteisöllisyys

No jos on olemassa joku ihminen, joka ei ole koskaan käynyt Kiskossa, niin mitä kertoisit hänelle kotipaikkakunnastasi?

”Kiskossa on monta järveä, joissa voi esimerkiksi kalastaa tai uida. Toijan urheilukenttä on aina ollut itselleni tärkeä paikka. Rauhallinen paikka, etenkin Toijassa kaikki tuntevat kaikki. Jos haluaa rauhallista elämäntyyliä, niin sellaiseen Kisko pienenä paikkana käy hyvin. Kiskossa on myös hyvät harrastusmahdollisuudet lapsille. Salon kaupunki on lähellä ja Helsinkiinkin vain vähän reilu tunti autolla. Asumista jos ajattelee, niin kyllä se Kiskossa aika halpaa on.”

Kyllä, samaa mieltä. Kiskossa on paljon hyviä puolia. Mutta jos mennään nyt Kiskosta eteenpäin, niin sain juuri äskettäin kuunneltua Yle Areenasta löytyvän jalkapallopodcastin Pudotuspeli, joka kertoo siis SalPan kaudesta 2022. On muuten hyvä podcast!

”Kyllä, on hienosti ja laadukkaasti tehty. Saatiin tietysti hyvä tarinakin nyt siihen kehityskaareen, kun alussa kerrotaan SalPan uusista kuvioista ja sitten se huipentuu sarjanousuun, vaikka kerrotaan toki niistä alkukauden vaikeuksistakin. Hienoa, että podcastin teko osui juuri tähän kauteen.”

Valtakunnalliseen sarjaan vai harrastesarjaan?

Muistaakseni sanot siinä podcastin yhdessä jaksossa, ettet enää oikein osaa ajatellakaan muuta kuin SalPassa pelaamista. Onko se näin?

”Nyt täytyy siis mainita, että minulla ja SalPalla ei vielä [24.11. 2022] ole sopimusta kaudeksi 2023. En sulje mitään vaihtoehtoja koskaan kokonaan pois, mutta sanotaan nyt näin, että Ykkösessä en haluaisi nyt pelata missään muualla kuin SalPassa. Opiskelen Turun yliopistossa luokanopettajaksi, ja SalPassa pelaaminen sopii siihen todella hyvin. Opinnot vaativat kuitenkin paljon läsnäoloa. Kun pääsin sisään yliopistolle, pelasin vielä Tepsissä, jossa treenataan aamupäivät. Minun kohdallani se tarkoitti, etten käynyt koulua juuri ollenkaan. SalPassa treenit puolestaan ovat alkaneet myöhään iltapäivällä, mikä on sopinut minulle erittäin hyvin. Kokonaispaketti on niin hyvä, että siitä on enää vaikea luopua. Jos joku hyvä liigasopimus tulisi eteen, niin sitten pitäisi miettiä uudelleen, mutta toiseen seuraan Ykkösessä en tule vaihtamaan.”

Kuinka paljon se muuttaa arkeasi, että SalPa pelaakin Ykkösessä eikä Kakkosessa?

”Treenaaminen ja pelaaminen vie enemmän aikaa, kun vedetään sarjatasoa ylempänä valtakunnallista sarjaa. Tässä on täytynyt tehdä palkkatöitäkin, ja Kakkosessa pelatessa tein koko kesän kattomaalaushommia ja lähdin sieltä aina treeneihin. Peltikatolla kun on koko päivän helteessä, niin siinä alkaa päivän lopussa olla aika rikki. Heinäkuussa ei treeneissä sen vuoksi ollut ihan terävimmillään. Se oli aika raskasta, eikä samanlaiseen kuvioon ole enää mahdollisuutta Ykkösessä. Toisaalta nyt, kun ei voi oikein tehdä yhtä aikaa futiksen ulkopuolista työtä eikä saada niitä tuloja, niin jotenkin se pitäisi pystyä huomioimaan pelaajasopimuksessa. Kattomaalaushommat sinänsä olivat kyllä superkivoja hommia, se oli vain se yhdistelmä futiksen kanssa, mikä alkoi käydä raskaaksi.”

Kyllä se aika vaativalta yhdistelmältä kuulostaa.

”Se on sitä Suomi-futiksen arkea. Pakko sitä rahaa on kuitenkin jostain saada, varsinkin nyt näinä inflaation aikoina.”

TPS ja SalPa liigaan?

No SalPan todellisuutta on nyt Ykköseen nousu ja sulla on siitä sarjasta jo aika hyvin kokemusta. Minkälainen sarja Ykkönen on?

”Se on mielenkiintoinen ja hyvä sarja. Kuka vain voi voittaa kenet vain. Ruutu näyttää kaikki sarjan matsit, joten sitä kautta tulee ihan mukavasti näkyvyyttä, ainakin enemmän kuin Kakkosessa. Sarjan sisällä pelaajabudjeteissa on suuria eroja. Kärkipään jengit ovat melkeinpä liigatason budjeteilla liikkeellä, kuten esimerkiksi TPS. Yksilötaidoiltaan Ykkösen häntäpään joukkueet ovat jokseenkin samaa tasoa kuin Kakkosen kärkipään jengit. Etenkin nuorille pelaajille Ykkönen on kovatasoinen sarja, joka valmistaa hyvin heitä, jotka tavoittelevat liigapaikkaa.”

Onhan se nyt aika upea ajatus, että SalPa pelaa paikalliskamppailuja Tepsiä vastaan. Tosin TPS ei varmaan näitä matseja ensi kaudelle toivonut.

”Niin, olisin itsekin toivonut Tepsille nousua liigaan. Mielestäni he kuuluisivat sinne. Viime vuodet ovat olleet siellä vaikeita, mutta eiköhän TPS nouse seuraavien kausien aikana sarjaporrasta ylemmäs. Ja miksei yritettäisi SalPaakin nostaa sinne.”

Jos jatkosopimus SalPan kanssa syntyy kaudeksi 2023, niin Pudotuspeli-podcastissa sanot, että tavoitteena on iso rooli joukkueessa ja joukkueen menestyminen. Mutta mitä se menestys konkreettisesti tarkoittaa?

”Haluan ehdottomasti pelata SalPassa ja tiedän, että seurassakin halutaan minun pelaavan SalPassa. Meidän täytyy vain saada yksityiskohdat kohtaamaan. Ja jos niin käy, niin sitten lähden täydellä teholla viemään SalPaa menestykseen Ykkösessä. Kun olemme nousijajoukkue, niin mielestäni esimerkiksi kuuden sakissa oleminen on tässä kohtaa menestymistä. Taloudellisestikin Kakkosesta Ykköseen on tosi iso harppaus mille tahansa seuralle. Pelaajat vaativat tietty vähän enemmän liksaa, kun aikaa futikseen menee selvästi enemmän.”

Se on justiinsa näin. Tässä nämä kyssärit, kiitos haastattelusta Elmo. Toivotaan, että ura jatkuu SalPassa eikä ihan vielä Kiskon kuntasarjajoukkueessa!

Lue myös: Kakkosesta kajahtaa: SalPa on valmis Ykköseen, enää puuttuvat teot kentällä

Seuran mies Twitterissä

Seuran mies Instagramissa

Lue myös: Kaikki Seuran miehen kirjoitukset tästä linkistä

X