Näkökulma: Uusi Tammelan stadion vie koko Veikkausliigan uudelle tasolle
Ilves on ollut kuluvan kesän Veikkausliigan yksi pelillinen piristysruiske. Sen tausta lepää koko seuran kehitysaskeleessa uuden Tammelan Stadionin myötä.
Tammelan Stadion oli loppuunmyyty 17. toukokuuta pelatussa ottelussa Ilves vastaan Valkeakosken Haka.
Keltavihreät liput liehuvat, yleisö pauhaa, maaleja syntyy solkenaan, aurinko paistaa, juoma- ja ruokakioskien kassakoneet laulavat tauotta. Tammelan Stadion on loppuunmyyty.
Tätä on Veikkausliigan todellisuus vuonna 2024.
Hyvin kauas on tultu ajoista, jolloin liigakausi avattiin hiekkakentillä ja yleisölle oli tarjolla lähinnä makkaraa ja kahvia.
Tämän hetken komein ja puhutuin Veikkausliigan lippulaiva on ensimmäistä kauttaan käytössä oleva Tampereella sijaitseva Tammelan stadion, 8000-paikkainen täysiverinen jalkapallostadion.
Kävin tutustumassa stadioniin parhaimmalla mahdollisella hetkellä, eli 17. toukokuuta pelatussa Veikkausliigan ottelussa Tampereen Ilves vastaan Valkeakosken Haka. Tämän kirjoituksen alku on tunnelmakuvaus loppuunmyydyltä stadionilta, jolla Ilves möyhensi paikallisvastustajansa lukemin 5-0.
Katson maailmaa tunnetusti ja häpeilemättä puusilmin jollain lailla keltavihreiden lasien läpi. Silti jollain lailla objektiivisuuden häivä on tunteessani, jonka mukaan Tammelan Stadion vie paitsi Ilveksen jalkapalloseurana, tamperelaisen futiksen laajemmin ja oikeastaan koko Veikkausliigankin uudelle tasolle.
Jos joku kotimaisen jalkapallon rakastaja haluaa näyttää perheelleen tai ystävilleen, miltä Suomen pääsarja nykyään näyttää, kannattaa läheisensä tänä kesänä tuoda Tammelaan. Hienoa jalkapallokulttuuria kokeakseen ei todellakaan tarvitse lähteä Näsijärveä edemmäs kalaan.
Kaikki haluavat Tampereelle
Tammelan Stadion ei ole mikään yksittäinen kehitysloikka, vaan osa Tampereen kokonaisvaltaista offensiivia Pohjoismaiseksi suurkaupungiksi.
Tampere on jo useita vuosia ollut Suomen vetovoimaisin kaupunki. On yliopistoa, Särkänniemeä, teattereita, museoita, festareita, näyttelyitä ja ravintoloita. On Ilves ja Tappara, Pyynikin ja Pispalan upeita asuinalueita ja järviä kumminkin puolin kaupunkia. Kaikkea on.
Myös valmistuvien rakennusprojektien eteenpäin vievä voima on ollut hengästyttävä.
Syksyllä 2016 valmistuneesta Rantatunnelista se käytännössä alkoi. Ratinan kauppakeskus valmistui 2018, Tampereen ratikka aloitti liikennöinnin 2021 ja joulukuussa 2021 avattiin Tampereen Kannen areena eli tutummin Nokia-areena. 2024 Tammelan uusi jalkapallostadion vie Ilveksen ja kaupungin muut jalkapalloseurat kannattajayhteisöineen mitä ilmeisemmin uudelle tasolle. Tuntuu kuin Tampereesta rakennettaisiin Suomen uutta pääkaupunkia.
Ei ole mikään ihme, että nyt kaikki haluavat Tampereelle. Ylen vuonna 2023 julkaisemassa jutussa Tampere oli jo kolmatta vuotta peräkkäin Suomen vetovoimaisin kaupunki. Tutkimuksen vastaajat kehuivat Tamperetta sijainnista, taloudellisesta elinvoimasta ja maineesta. Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä Tampere oli Tilastokeskuksen mukaan eniten muuttovoittoa saanut kaupunki vuonna 2023.
Asiantuntijat hehkuttavat
Ymmärtääkseni paremmin Tammelan Stadionin kokonaismerkitystä paitsi Ilvekselle, myös koko Veikkausliigalle tai laajemmin suomalaiselle futikselle, kysyin muutamalta futisvaikuttajalta näkemyksiä Tammelasta.
”Tammela on erinomainen lippulaiva, jossa yhdistyy loistava kaupunkisijainti ja hienot edellytykset rakentaa ihmisille tunnelmallisia tapahtumia, mikä toimii verrokkina muihin kaupunkeihin. Stadion ei ole pelkästään visuaalisesti näyttävä. Jokaiselta paikalta näkee hyvin ja ottelutapahtuman äänimaailma on mukaansatempaava sekä ja stadionilta löytyy erilaisia palvelutasoja joka lähtöön”, sanoo Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa.
Kuluvalla kaudella Suomen Cupi(e)n loppuottelu(t) pelataan Tammelassa, joten Suomen Cupin ja miesten pääsarjojen kehityspäällikkö Tomi Leivo-Jokimäki sopii myös kertomaan näkemyksensä Tammelasta.
”Totta kai Tammelan merkitys on iso Veikkausliigalle. Paikka, tavoitettavuus ja konsepti ovat poikkeuksellisen upeita. Samoin kameroiden lukumäärään ja erilaisiin kuvakulmiin on kiinnitetty runsaasti huomiota, joka vaikuttaa positiivisesti mielikuviin. Varmasti moni vierasjoukkueen fanikin haluaa nähdä ja kokea Tammelan. Uusi stadion, kasvavat yleisömäärät ja erilaiset uudet mahdollisuudet varmasti tulevat kirittämään myös muita Veikkausliiga -organisaatioita”, Leivo-Jokimäki miettii.
Leivo-Jokimäki sanoo, että Tammela näyttää suuntaa olosuhdekehitykselle koko Suomessa.
”Iso kiitos tästä Tampereen kaupungille. Tarvitsemme parempia olosuhteita pelaajille ja katsojille kaikilla sarjatasoilla Suomessa. Kaikkien stadioneiden ei tarvitse olla Tammelan kaltaisia. Hyvänä esimerkkinä Pietarsaaren hieno Projekt Liv Arena -hanke. Uskon, että tulevaisuudessa ne joukkueet ja organisaatiot tulevat menestymään, joilla olosuhdeasiat ovat kunnossa.”
Lisää tätä
Ilveksen toimitusjohtaja Risto Niklas-Salminen rohkenee heittää, että Ilveksen ja Tammelan imu hyödyttää nyt jopa Helsingissä pelaavaa HJK:ta.
”Tammelan stadionilla asiakaskokemus on poikkeuksellinen Suomen mittakaavassa. Seuraat ottelua ja tapahtumaa miltä tahansa stadionin istumapaikalta, pääset aistimaan ottelun tunnelman erinomaisesti. Lisäksi Ilveksen katsojamäärät ja median kiinnostus Tammelan stadionia kohtaan ovat herättäneet kiinnostuksen Veikkausliigaa kohtaan ja uskoakseni nostaneet myös muilla paikkakunnilla katsojamääriä.”
”Tästä pääsi esimerkiksi myös pääkaupunkiseudun ylpeys HJK hyötymään viime lauantain ottelussa. Bolt areenan remontista, puutteellisista palveluista- sekä omista seuran sisäisistä haasteista huolimatta HJK:n ja Ilveksen ottelussa oli 7 000 katsojaa. Ilveksestä ja Veikkausliiga-tuotteesta ollaan selvästi kiinnostuneita myös pääkaupunkiseudulla”, Niklas-Salminen sanoo.
Journalisti ja jalkapallokirjailija Saku-Pekka Sundelin puolestaan toteaa, että yksikään jalkapallostadion ei vielä tee suomalaisesta jalkapallosta tai jalkapallokulttuurista parempaa.
”Stadion on vain rakennus. Ihmiset eivät tule katsomaan jalkapalloa stadionin takia. Tai ehkä nyt alussa tulevat ihailemaan Tammelaa ja samalla näkevät jalkapalloa, mutta eivät vuoden, viiden tai kymmenen kuluttua pelkän pytingin vuoksi”, Sundelin toteaa.
Hän kuitenkin jatkaa, että uuden Tammelan kaltaiset olosuhteet antavat seuroille ja kotoiselle jalkapallolle huomattavasti paremmat lähtökohdat kehittää toimintaa.
”Jos Suomessa olisi 12 ’Tammelaa’, veikkausliigakauden pidentäminen, mikä on täysin välttämätöntä lajin kehitykselle Suomessa, olisi helpompaa. Ei vain peliolosuhteiden vaan myös yleisön viihtyvyyden kannalta. On valtavan eri asia katsoa tällaisella stadionilla futista maaliskuussa tai marraskuussa kuin Tapiolassa. Toivottavasti Tammelan tyylikäs stadion, onnistunut hanke ja siihen liittyvä hyvä pöhinä saavat muita kaupunkeja ja niiden päättäjiä miettimään tarkemmin omia futisolosuhteitaan”, Sundelin päättää.