12 vinkkiä – Näin pysäytät noroviruksen leviämisen

Jaa kaverilleTilaa Seura
Käsipyyhkeet ja vessapaperirullat
© istockphoto
Jos perheessä joku sairastaa noroa, käytä eri käsipyyhettä ja vessapaperirullaa kuin sairastunut. Käsidesi ei juurikaan ehkäise noroa.

1. Miksi sairastuneen kanssa ei voi käyttää samoja käsipyyhkeitä?

Tartuntavaaran pienentämiseksi jokaisen kannattaa käyttää kotona omia käsi- ja kylpypyyhkeitä. Parasta on, jos sairastunut käyttää kertakäyttöisiä käsipyyhkeitä, jotka laitetaan heti käytön jälkeen roskiin ja roskapussissa ulos.

Jos jollakulla perheenjäsenellä on noro, kodin wc on yksi todennäköisimmistä paikoista saada norotartunta. Jos perheessä on kaksi vessaa, sairastuneen ja terveiden on hyvä käyttää eri vessoja. Pönttöä kannattaa joka tapauksessa 
pestä usein, ja sairastuneen käyttää omaa vessapaperirullaa.

Noro on vaikea tauti pysäyttää, sillä sairastunut ihminen kantaa mukanaan miljoonia noroviruksia. Tartuntaan niistä tarvitaan vain jokunen.

2. Eikö käsien peseminen riitä?

Valitettavasti noro tarttuu monella tavalla: kosketuksesta, pinnoilta ja ruoan mukana.

Tämän takia noroa ei välttämättä vältä, vaikka käsiä pesisi kuinka usein. Tästä huolimatta käsien peseminen runsaalla lämpimällä vedellä ja saippualla on tärkein noron ennaltaehkäisykeino.

Kädet tulee pestä vähintään WC-käynnin ja vaipan vaihdon jälkeen, ennen ruoanlaittoa ja ruokailua.

3. Auttaisiko käsidesi?

Käsidesi on tehokas monia bakteereja ja viruksia vastaan, mutta noroa vastaan melko tehoton. Haittaa sen käytöstä ei silti ole.

4. Tehoaako mikrokuituliina pöpöihin?

Parasta on käyttää kertakäyttöliinoja, jotka heittää pois siivouksen jälkeen, jottei virus jää elämään siivousrätteihin.

Rättejä voi tehdä valmiiksi siivouskaappiin vaikka vanhoista t-paidoista. Siivousaineena tehokkaimpia ovat klooripohjaiset nesteet. Erityisen hyvin kannattaa siivota wc, ovenkahvat, hanat ja käsinojat. Virus tarttuu helposti myös valokatkaisijoiden, kaukosäädinten ja puhelimien mukana.

5. Miten oksennus kannattaa siivota?

Oksennuksen ja ripulin siivoamisessa on hyvä käyttää kertakäyttöhanskoja ja -liinoja, jotka vie ulos asti roskiin saman tien siivouksen jälkeen.

Vaatteet ja lakanat pestään pyykinpesukoneessa mahdollisimman pian vähintään 60 asteen lämpötilassa. Huone kannattaa tuulettaa hyvin.

Pölynimuria on hyvä välttää, sillä se levittää helposti virusta huoneesta toiseen.

6. Onko totta, että noron voi saada pakastemarjoista?

Kyllä. Esimerkiksi vuonna 2009 Suomessa esiintyi paljon samantyyppisiä noroepidemioita, ja niiden syyksi paljastuivat ulkomaalaiset pakastevadelmat. Niitä oli mahdollisesti kasteltu ihmisen ulosteesta saastuneella kasteluvedellä tai niitä oli käsitellyt norovirusta kantava henkilö.

Evira antoi tuolloin suositukset kuumentaa ulkomaalaiset pakastemarjat ennen käyttöä. Suositus on edelleen voimassa. Kuumentamisen voi toteuttaa esimerkiksi keittämällä marjoja kaksi minuuttia runsaassa vedessä ennen syömistä.

Norovirustartuntoja on todettu vadelmien lisäksi tulleen muun muassa saastuneista salaateista sekä simpukoista ja ostereista.

Mikä tahansa ruoka, jota on käsitellyt virusta kantanut työntekijä, voi levittää noroa. Esimerkiksi leivonnaiset ja voileivät voivat kantaa virusta, koska niiden valmistus vaatii lukuisia käsin tehtäviä työvaiheita ilman raaka-aineiden kuumentamista.

7. Voiko noroa helpottaa lääkkeillä?

Noroon ei ole lääkettä, vaan tärkeintä on huolehtia riittävästä nesteen saamisesta. Jos noro on raju, etenkin lasten ja vanhusten tilannetta kannattaa seurata.

Mikäli yleiskunto heikkenee, on syytä hakeutua lääkäriin. Tarvittaessa sairaalassa voidaan aloittaa esimerkiksi suonensisäinen nesteytys.

8. Voisivatko maitohappobakteerit auttaa?

Maitohappobakteereilla ei tutkimusten mukaan juuri ole ennaltaehkäisevää vaikutusta noroon. Joissakin tutkimuksissa on kuitenkin saatu viitteitä, että niiden syöminen saattaa lyhentää hieman sairauden kestoa.

Se, kuinka paljon tästä on hyötyä, on makuasia: noro kestää tavallisesti korkeintaan kolme vuorokautta.

9. Mistä tietää sairastuneensa noroon?

Noron tyypillisimmät oireet ovat pahoinvointi, oksennukset ja ripuli, ja sairaus alkaa varoittamatta. Olo on usein myös särkyinen ja kuumeinen.

Yksittäisen potilaan noro voidaan tarvittaessa todentaa ulostusnäytteestä. Epidemioissa virus voidaan tunnistaa myös vedestä ja ruoasta.

10. Miksei noroon ole kehitetty rokotetta?

Noro on hyvin muuntautumiskykyinen virus. Rokotteen kehittäminen on siksi haastavaa ja vasta alkutekijöissään.

Rokotteelle olisi kuitenkin käyttöä, sillä noro on esimerkiksi Suomessa yleisin suolistoinfektioiden aiheuttaja ja epidemioita on lähes joka talvi.

11. Kuinka pian sairastumisen jälkeen voi mennä töihin?

Tartuttamisen todennäköisyys pienenee oleellisesti, kun ripuli päättyy, vaikka maha voikin toimia epäsäännöllisesti viikkoja noron jälkeen.

Elintarvike- ja potilastyössä olevien sekä päiväkotilasten suositellaan olevan poissa töistä tai hoidosta kaksi vuorokautta ripulin ja oksentamisen jälkeen. Ennen tätä sairastuneen ei kannata tehdä myöskään ruokaa, jottei tartunta leviä kokatessa.

12. Koska kotiin uskaltaa kutsua vieraita?

Kun kaikki perheenjäsenet ovat olleet useamman päivän terveinä. Ennen vieraiden kutsumista koti kannattaa siivota: kaikki pyyhkeet on hyvä vaihtaa ja vessa ja ovenkahvat pestä huolellisesti.

Asiantuntijoina ylilääkäri, yksikön päällikkö Markku Kuusi ja infektiotautien torjuntayksikön varapäällikkö Ruska Rimhanen-Finne. Molemmat työskentelevät THL:ssä.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 2/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X