Kärsitkö yöheräilystä, ärtyneisyydestä ja hikoilusta? Vaihdevuosien oireisiin saat helpotusta erikoislääkärin ohjeilla

1. Tekevätkö vaihdevuodet minusta äkäpussin?

Univaikeudet, kuten yöheräily, ovat tyypillisiä vaihdevuosioireita ja ne liittyvät usein öisiin kuumiin aaltoihin.

Jos nukkuu huonosti, on päivällä todennäköisesti väsynyt ja tavallista ärtyneempi. Tällöin myös ihmissuhteet voivat joutua koetukselle. Tilannetta voi helpottaa, että ottaa omat oireet rohkeasti lähipiirissä esille. Tästä huolimatta on hyvä muistaa, että esimerkiksi parisuhderiidat ovat aina kahden kauppa.

Vaihdevuosi-ikäinen nainen elää usein elämänsä yhtä taitekohtaa. Esimerkiksi masennus voi olla usean asian summa, johon liittyvät esimerkiksi väsymys, työstressi, lasten aikuistuminen, omien vanhempien ikääntyminen ja parisuhdeongelmat. Masennusta tai mielialanvaihteluita ei siis voi laittaa pelkästään vaihdevuosien piikkiin.

Estrogeenilääkitys voi auttaa molempiin, mutta tutkimusnäyttö näiden oireiden yhteydestä estrogeenitason laskuun on ristiriitaista.

2. Miksi vaihdevuodet aiheuttavat kuumia aaltoja?

Vaihdevuosien aikana estrogeenin määrä vähenee. Tämä aiheuttaa muutoksia myös tahdosta riippumattoman, muun muassa hikoilua säätelevän, hermoston toiminnassa. Valtaosalle naisista ilmaantuu siksi kuumia aaltoja, eli hikipuuskia, samalla kun kuukautiset harvenevat tai loppuvat.

Kuumille aalloille on tyypillistä, että kehoon tulee odottamaton lämmöntunne. Kun lämpö haihtuu kehosta, ihoverisuonet laajenevat. Samalla ihon lämpötila nousee. Tämä näkyy usein hikoiluna tai ylävartalon punastumisena. Sydän voi tykyttää ja kasvot punoittaa. Kun lämpö on haihtunut, voi alkaa palella ja iho tuntua nihkeältä.
Hikipuuskia voi tulla yhtä hyvin päivällä kuin yöllä.

3. Millä kotikonsteilla vaihdevuosioireisiin saa helpotusta?

Kannattaa pitää kiinni terveistä elämäntavoista: liikkua, välttää runsasta alkoholin käyttöä, lopettaa tupakointi ja syödä monipuolisesti. Mahdollisuuksien mukaan on hyvä välttää stressiä, sillä se huonontaa yöunia ja lisää hikoilua.

Tutkimustuloksia luontaistuotteiden, kuten salvian, tehosta ei ole, vaikka osa naisista tuntee saavansa niistä apua.

Makuuhuone on hyvä pitää viileänä. Juominen ilman janon tunnetta on yleisesti ottaen turhaa. Jos kuitenkin hikoilee paljon, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että juo tarpeeksi vettä, sillä nestehukka voimistaa vaihdevuosioireita.

4. Seksi ei innosta entiseen tapaan ja limakalvoni ovat kuivuneet. Mikä auttaisi tähän?

Vaihdevuosiin liittyy usein seksuaalista haluttomuutta. Syyt tähän ovat usein moninaiset, eikä hormonikorvaushoito ole ainut ratkaisu ongelmiin.
Jos haluttomuus johtuu kuivuudesta, saa estrogeeneista parhaan avun: sen puute ohentaa emättimen limakalvoja, mikä aiheuttaa kuivuutta, kirvelyä ja joskus myös yhdyntäkipuja.

Oireet ilmaantuvat usein vasta muutama vuosi kuukautisten loppumisen jälkeen. Viimeistään tällöin kannattaa kokeilla apteekissa ilman reseptiä myytäviä paikallisia estrogeenivalmisteita.

5. Mikä auttaa limakalvojen kuivumiseen, jos ei halua käyttää estrogeenia?

Kuiviin limakalvoihin voi tuoda helpotusta tavallinen perusvoide tai hoitoöljy. Jos limakalvot ovat kutisevat, kirvelyä voi helpottaa ainakin hetkellisesti myös tilkka ruoka- tai kookosöljyä.

Voimakkaasti hajustettuja suihkusaippuoita kannattaa välttää, samoin tiukkoja tai kiristäviä vaatteita sekä pikkuhousunsuojia.

6. Miten voin jarruttaa lihaskunnon rapistumista?

Lihaskudos vähenee iän myötä, ja estrogeenin määrän vähentyminen kiihdyttää tätä. Hyvä vastalääke on lihaksia kuormittava liikunta, kuten kuntosalitreeni. Myös arkiset fyysiset työt, esimerkiksi lumenluonti ja halonhakkuu, ovat hyväksi. Tämän lisäksi yli 50-vuotiaana kannattaa käyttää D-vitamiinilisää.

7. Pitääkö gynekologilla käydä vaihdevuosien jälkeen?

Jos ei käytä hormonilääkkeitä, ei kärsi gynekologisista sairauksista ja on oireeton, gynekologilla ei tarvitse käydä säännöllisesti. Yleiset mammografiaseulonnat jatkuvat 70-vuotiaaksi saakka, mutta viimeinen joukkopapakoe otetaan 60-vuotiaana. Papa-kokeessa on suositeltavaa käydä viiden vuoden välelin omatoimisesti tämän jälkeenkin.

Asiantuntijana naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti Anna-Mari Heikkinen Terveystalosta.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 10/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti