Kun kilpirauhanen käy hitaalla, auttaako ruokavalio? – Entä miten kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan? Lue vastaukset 10 kysymykseen
Kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiville kaupitellaan lisäravinteita ja erikoisdieettejä. Onko niistä hyötyä?
Minkään ruoan suosiminen tai välttäminen ei vaikuta vajaatoiminnassa olevan kilpirauhasen toimintaan.
Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) syntyy, kun kilpirauhanen ei pysty tuottamaan normaalia määrää kilpirauhashormoonia, tyroksiinia. Moni suomalainen sairastaa autoimmuunisairautta jopa tietämättään.
1. Millaisista oireista kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan tunnistaa?
Oireet ovat hyvin epämääräisiä: väsymystä, saamattomuutta, lihasheikkoutta, turvotusta ja aivosumua. Samanlaisia oireita voi aiheuttaa esimerkiksi D-vitamiinin tai raudan puute. Siksi oireiden perusteella ei voi tehdä diagnoosia, vaan sen vahvistamiseksi tarvitaan aina verikoe.
2. Onko sitä mahdollista hoitaa ruokavaliolla?
Kilpirauhasen vajaatoiminta on autoimmuunisairaus, jossa kilpirauhanen lakkaa tuottamasta tyroksiinihormonia. Ainoa hoito on loppuelämän kestävä lääkitys, jolla korvataan kehosta puuttuva tyroksiini. Minkään ruoan suosiminen tai välttäminen ei vaikuta vajaatoiminnassa olevan kilpirauhasen toimintaan.
3. Auttaako gluteeniton ruokavalio?
Gluteenittoman ruokavalion hyödyistä kilpirauhasen vajaatoimintapotilailla ei ole lainkaan tieteellistä näyttöä.
Näiden kahden välinen mielleyhtymä perustuu ehkä siihen, että keliakia on suhteellisen yleinen kilpirauhasen vajaatoiminnan kylkiäinen – sitä tavataan noin 1–2 prosentilla kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista. Jos gluteenitonta ruokavaliota haluaa kokeilla, keliakia on tärkeää sulkea pois ennen kokeilua.
4. Voiko kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyä jotain muuta ravitsemushäiriöitä?
Myös B12-vitamiinin puutos on melko yleinen kilpirauhasen vajaatoiminnan yhteydessä. Yleisyys on samaa luokkaa kuin keliakialla.
5. Voisiko kilpirauhasta vauhdittaa syömällä enemmän jodia?
Jodi on kilpirauhasen toiminnalle tärkeää, mutta vajaatoiminnassa sen lisäämisestä ei ole havaittu olevan hyötyä.
Jodin saanti on suomalaisilla parantumaan päin, koska myös elintarviketeollisuus on siirtynyt käyttämään jodioitua suolaa.
Jodia suositellaan joskus käyttämään lisäravinteena jopa vaarallisia määriä. Näihin huhupuheisiin ei missään nimessä kannata uskoa: esimerkiksi apteekin joditabletit, joissa on moninkertaisesti jodia saantisuosituksiin nähden, on tarkoitettu radioaktiiviselta laskeumalta suojautumiseen. Niitä ei koskaan pidä käyttää lisäravinteena – siitä voi pahimmillaan seurata myrkytys.
6. Hoituuko kilpirauhasen vajaatoiminta lisäravinteilla?
Rauta, seleeni ja jodi ovat tärkeitä kilpirauhasen normaalin toiminnan kannalta. Suomessa ei kuitenkaan ole seleenin puutetta. Raudan saanti on riittävää, jos hemoglobiini pysyy normaalina – liikasaannista ei ole etua.
Ja vaikka lisäravinteita käyttäisikin, niillä ei ole mahdollista saavuttaa mitään hyötyjä vajaatoiminnan hoidossa. Niistä voi kuitenkin olla haittaa: esimerkiksi rauta-, magnesium- tai kalkkitabletti voi estää tyroksiinin imeytymistä. Kaikki lisäravinteet on siksi otettava aikaisintaan neljä tuntia tyroksiinitabletin jälkeen.
7. Diagnoosina kilpirauhasen vajaatoiminta –Minkälainen ruokavalio?
Mitään yleispätevää kilpirauhaspotilaan ruokavalio-ohjetta ei ole. Tasapainoista, järkevää ruokavaliota kannattaa kuitenkin ehdottomasti tavoitella. Kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa elämistä helpottaa, jos elintavat ylipäätään ovat kunnossa.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan liitännäissairauksista keliakia ja diabetes vaativat välttämättä ruokavaliohoidon, mutta pelkkä vajaatoiminta ei vaadi erikoisruokavaliota. Ruokavaliota voi räätälöidä terveellisemmäksi oireiden, jaksamisen ja terveydentilan mukaan.
8. Pudottaako lääkitys painon heti?
Jos vajaatoiminta on ollut pitkään hoitamattomana, oireet eivät helpota välittömästi lääkitykselläkään. Turvotusta voi olla vielä pitkään, aineenvaihdunta käy hitaalla ja lihasheikkoutta voi olla vielä kuukausien ajan jälkikäteen.
Turvotuksista johtuva paino alkaa pudota vähitellen, mutta varsinaisen rasvakudoksen sulatteluun tarvitaan todennäköisesti elintapojen muutosta.
Toisin kuin usein luullaan, tyroksiini ei toimi laihdutuslääkkeen tavoin. Se kuitenkin mahdollistaa painon pudottamisen normalisoimalla aineenvaihdunnan.
Kilpirauhasen vajaatoiminta ei onneksi ole kovin tavallinen lihavuuden aiheuttaja. Paino nousee vain noin 60 prosentilla sairastuneista – kaikki eivät siis liho, ja jotkut jopa laihtuvat.
9. Miten painonhallinta onnistuisi vajaatoiminnasta huolimatta?
Painonhallintaa voi aloitella ruokavaliosta ja lisätä liikunnan intensiteettiä sitä mukaa, kun voimat antavat myöden.
Pitkällä aikavälillä kannattaa pyrkiä mahdollisimman aktiiviseen ja liikunnalliseen elämäntapaan – vaikka liikunta ei varsinaisesti laihduttaisikaan, se auttaa kyllä painonhallinnassa.
10. Kannattaako ruokavaliossa huomioida vielä jotain muuta?
Kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyy toisinaan kolesterolin nousua. Silloin on tärkeää tarkistaa ruokavalio: rasvat kannattaa vaihtaa kasvirasvoihin ja hiilihydraatit hitaammiksi esimerkiksi täysjyväviljoja suosimalla.
Lue myös: Onko kilpirauhasen vajaatoiminnolla vaikutusta sydämeen? Asiantuntija vastaa
Diabeetikoilla kilpirauhasen vajaatoiminta voi heikentää hoitotasapainoa, ja silloin ruokavaliohoitoa voi joutua tarkentamaan.
Syömisestä kannattaa myös nauttia ja iloita. Siihen on tärkeä syy: tutkimuksissa kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavat ovat arvioineet elämänlaatunsa heikommaksi kuin terveet. Myös ruokaan liittyvin keinoin kannattaa siis tavoitella hyvää elämää – vaikkapa nauttimalla rauhassa herkullisista mauista ja syömällä säännöllisesti iloisessa seurassa.
Lähteet: www.kilpirauhasliitto.fi
Hypothyroidism: Nutrition Guide for Clinicians. www.pcrm.org
Cheryl Harris (2012). Thyroid Disease and Diet – Nutrition Plays a Part in Maintaining Thyroid Health. Today’s Dietitian 14(7), 40.
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkäri-lehdessä 3/20.
Anne Puranen ei pode syyllisyyttä, jos viikonloppuna nukkuu aamukymmeneen. ”Voin myös ottaa puolen tunnin tirsat töiden jälkeen.” © Tommi Tuomi / Otavamedia
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti