Miten pulssi mitataan? Tunnustele sykettä ja tunnista sydämen poikkeava rytmi

Pulssi voi kertoa paljon terveydestä, ja etenkin eteisvärinä kannattaa opetella tunnistamaan. Kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Tapio Aalto Mehiläisestä vastasi sydämen sykettä koskeviin kysymyksiin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Pulssin tunnustelu käy helpoimmin ranteesta. Hyvä tunnustelupaikka on peukalon puolella.

Pulssi voi kertoa paljon terveydestä, ja etenkin eteisvärinä kannattaa opetella tunnistamaan. Kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Tapio Aalto Mehiläisestä vastasi sydämen sykettä koskeviin kysymyksiin.
(Päivitetty: )
Teksti:
Saga Wiklund

Tiheä tai epäsäännöllinen pulssi saattaa joskus säikäyttää, mutta moni rytmihäiriö on tilapäinen ja vaaraton. Jos sydän kuitenkin muljahtelee jatkuvasti, ja lisäksi on hengenahdistusta ja huonovointisuutta rasituksessa, kannattaa mennä lääkäriin.

1. Miten pulssi tunnustellaan oikein?

”Ranteesta on kätevintä tunnustella pulssia. Kaulavaltimostakin voi tunnustella, jos vain löytää valtimon sykkeen.

Ennen sykkeen tunnustelua on hyvä olla paikoillaan muutama minuutti, jotta syke tasaantuu.”

2. Tulisiko sykettä seurata säännöllisesti?

”Terveen ihmisen ei tarvitse jatkuvasti seurata sykettään. On kuitenkin hyvä tuntea oma normaali lepopulssinsa, jotta voisi tunnistaa rytmihäiriöitä.

Jos on rytmihäiriötaipumusta, niin pulssia on hyvä seurailla. Eteisvärinä alkaa yleistyä 60-vuotiaasta eteenpäin. Aina, jos epäilee rytmihäiriötä, sykettä tunnustelemalla pääsee hyvin alkuun asian selvittämisessä.”

3. Milloin pulssi on normaali?

”Terveen ihmisen normaali syke vaihtelee paljon, se on noin 40–90 kertaa minuutissa. Pulssi on yksilöllinen asia, toisilla se on luonnostaan matalampi ja toisilla korkeampi.

Mitä parempi kunto on, sitä matalampi leposyke yleensä on.
Perintötekijätkin määräävät pulssin tasoa.”

4. Mistä alhainen pulssi johtuu?

”Paljon urheilevalla, hyväkuntoisella ihmisellä normaali pulssi voi olla 30–40 lyöntiä minuutissa.

Iän myötä sydämen pulssi voi hidastua puolestaan Sairas sinus -oireyhtymän vuoksi, jossa sydämen sähköistä toimintaa tahdistavan sinussolmukkeen toiminta heikkenee. Sähköinen impulssi lähtee silloin muualta sydämestä kuin eteisestä, ja pulssi rupeaa ajan myötä hidastumaan.

Sairas sinus oireilee niin, ettei syke nouse normaalisti rasituksessa, eikä ihminen oikein jaksa mitään ponnisteluja. Yksittäisiä lyöntejä voi myös jäädä väliin, mistä voi seurata pyörtyminen. Tilaa voi korjata tahdistimella.

Lääkeaineista beetasalpaajat hidastavat pulssia selvästi.”

5. Mistä korkea leposyke johtuu?

”Jos leposyke on korkea, se on usein merkki sydänviasta, mutta ei aina. Silloin täytyy tutkia, onko taustalla sydänvika, esimerkiksi dilatoiva kardiomyopatia. Se on sydänlihaksen sairaus, joka laajentaa sydäntä ja heikentää sen pumppaustoimintaa. Elimistö kompensoi tilannetta nostamalla leposykettä, jotta verenkierto säilyisi riittävänä.

Sydämen ulkopuolisista sairauksista kilpirauhasen liikatoiminta voi aiheuttaa korkeaa leposykettä. Jos leposyke on ollut aiemmin keskivertoalueella, vaikka 70, ja se nousee 100:aan, niin olisi aina selvitettävä taustasyy. Joskus se voi olla flunssa tai virusinfektio.
Korkea syke ei oireile välttämättä mitenkään, sen huomaa vain tunnustelemalla. Osalle tulee kuitenkin rasitushengenahdistusta.”

6. Millaisia ovat yleisimmät epänormaalit sykkeet?

”Jos syke on selvästi epätasainen, niin kyseessä on yleensä rytmihäiriö. Lisälyöntisyydessä pulssissa tuntuu ikään kuin välillä paussi, ja sitten syke taas jatkuu tasaisena.

Jos pulssi on epäsäännöllinen ja tuntuu välillä katoavan, kyseessä on todennäköisesti eteisvärinä. Eteisvärinä on yleisin iäkkäillä, ja se on hyvä tunnistaa ja hoitaa (ajoittaiseen tai jatkuvaan eteisvärinään liittyy kohonnut aivoinfarktivaara ilman verenohennuslääkitystä).

Tiheälyöntisyysrytmihäiriö taas on kyseessä silloin, kun syke nousee levossa äkisti ja ilman syytä 140–150 lyöntiin minuutissa. Tiheälyöntisyysrytmihäiriötä esiintyy etenkin nuorilla, mutta sitä voi olla kaikenikäisillä.

Yleisin on niin sanottu SVT-rytmihäiriö, jossa sähkö alkaa pyöriä ympyrää eteisten ja kammioiden välillä saaden aikaan sykkeen kiihtymisen hyvin nopeaksi. Rytmihäiriö vaatii tarkempia tutkimuksia, ja se voidaan usein hoittaa ablaatiotoimenpiteellä, jossa yleensä sähkövirralla kuumentamalla katkaistaan sydämen johtoradan osa, jossa sähkö johtuu liian nopeasti.”

7. Mistä johtuvat sydämen muljahtelun tuntemukset?

”Muljahtelu on yleensä lisälyöntisyyttä, joka menee itsestään ohi. Suuri kausittainen vaihtelu on sille ominaista: on päiviä ja ajanjaksoja, jolloin lisälyöntejä on paljon, ja sitten ne taas vähenevät. Kofeiini ja alkoholi voivat lisätä rytmihäiriöitä.

Stressi altistaa muljahteluille, sillä se lisää sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja elimistön adrenaliinipitoisuutta, mikä ärsyttää sydänlihasta sähköisesti.

Sydänlihassolut ovat jatkuvassa valmiudessa tuottamaan sähköimpulsseja, ja jokaisella solulla on kyky tuottaa tahdistinkipinä. Stressissä rytmihäiriöitä syntyy herkemmin; sydän ikään kuin harjoittelee yli-innokkaasti varatahdistusta.

Lisälyönnit ovat yleensä häiritsevimpiä silloin, kun on levossa, ja niitä voi olla kaikenikäisillä.”

8. Miten lisälyöntisyyttä pitäisi hoitaa?

”Pääsääntöisesti terveen sydämen lisälyöntisyys ei vaadi hoitoa. Jos muljahtelut tuntuvat kovin epämiellyttävältä, niin niiden lievittämiseksi voidaan käyttää beetasalpaajalääkitystä tai rytmihäiriölääkitystä.

Jos lisälyöntejä on hyvin paljon (jos joka kolmas lyönti on lisälyönti), niin sydämen pumppausteho voi heikentyä niiden vuoksi ajan myötä. Tällöin tilanne voi vaatia lääkehoitoa tai muita toimenpiteitä.”

9. Ovatko lisälyönnit vaarallisia, ja miten niitä voi tutkia?

”Lisälyönnit eivät yleensä ole vaarallisia, jos ne häviävät rasituksessa tai vähenevät rasituksessa. Jos fyysinen rasitus tuo huonovointisuutta tai rintakipua, niin asiaa pitäisi tutkia.

Lisälyönnit eivät välttämättä näy yksittäisessä ekg:ssä eli sydänfilmissä, vaan ne voivat vaatia pitkäkestoisen seurannan Holter-tutkimuslaitteella.”

10. Voiko sykeongelmiin liittyä sydämen rakennepoikkeavuuksia?

Hiippaläpän vuotoon liittyy tyypillisesti ylimääräinen klik-lyöntiääni pulssissa sekä vuotoääni. Siihen voi liittyä tavallista useammin myös eteisperäisiä rytmihäiriöitä, kuten lisälyöntisyyttä.

Hiippaläpän vuoto on melko yleinen synnynnäinen sydämen rakenteellinen poikkeama, jossa vasemman eteisen ja kammion välinen läppä on hiukan liian suuri; se vuotaa eikä mahdu sulkeutumaan kunnolla. Sille ei kuitenkaan tarvitse tehdä mitään, ellei läppä vuoda pahasti. Jos vuoto on suuri, läpän korjausleikkaus tai keinoläppä voi olla tarpeen.”

11. Voiko pulssi kertoa vakavista sairauksista?

”Pulssin seurannalla on merkitystä lähinnä eteisvärinän tunnistamisessa. Sydänsairauksiin liittyy yleensä muita oireita, kuten hengästymistä rasituksessa ja painon tunnetaan rintakehällä, jotka ajavat lääkäriin. Nämä ovat klassisia sepelvaltimotaudin oireita.

Miehillä sepelvaltimotauti yleistyy 45 vuodesta eteenpäin ja naisilla 55 vuodesta eteenpäin.”

Lue myös: Tiedätkö, mitä kaikkea syke kertoo terveydestäsi? Näin kardiologi vastaa 10 kysymykseen

Lue myös: Oudot rytmihäiriökohtaukset rajoittivat Helenan elämää – Lopulta ablaatio toi avun: ”Sairastuminen opetti, että elämä voi muuttua hetkessä”

X