Pariterapia on monen pariskunnan viimeinen oljenkorsi – Ota apu vastaan ja lue psykologin vastaukset 10 kysymykseen pariterapian hyödyistä

Jaa artikkeliTilaa Seura
Pariterapia
”Pariterapian lähtökohtana on luoda hyvinvointia ja auttaa ymmärtää itseä ja toista paremmin, päätyvätpä siihen osallistujat jatkamaan elämäänsä yhdessä tai erillään.” © iStock
Kun suhde menee solmuun, pariterapia voi auttaa asioiden ratkomisessa. Parhaimmillaan sen avulla voi löytää uuden alun.

Pariterapia tarjoaa pariskunnalle mahdollisuuden puntaroida suhteen kipukohtia ja löytää avaimet parempaan arkeen. Kysyimme pariterapiasta 10 kysymystä, näin niihin vastaa parisuhdetyön psykologi Jaana Ojanen Väestöliitosta.

1. Mitä pariterapia on?

Pariterapia tarkoittaa keskusteluapua, johon pariskunta hakeutuu yhdessä. Syy tulla vastaanotolle voi olla esimerkiksi vuorovaikutuksen ongelma, kuten mykkäkouluun toistuvasti päättyvät riidat, uskottomuus tai erokriisi.

Kuka tahansa voi markkinoida pariterapiapalveluita, joten palvelun tarjoajan taustasta kannattaa ottaa etukäteen selvää. Esimerkiksi paripsykoterapeutin koulutus on yleensä tae ammattitaidosta. Väestöliitto tarjoaa laadukasta ja maksutonta pariterapiaa niin kasvotusten kuin etänä, myös monet seurakunnat järjestävän pariterapiaa.

2. Voiko eron estää pariterapialla?

Tämä on mahdollista, mutta ei aina pariterapian tavoite. Kun terapeutti tapaa parin ensimmäisen kerran, asiakkaiden kanssa käydään läpi, mihin pari toivoo apua, millainen heidän taustansa on ja mihin pyritään.

Mikäli molemmat puolisot toivovat parisuhteen jatkuvan ja ovat valmiita muuttamaan toimintatapojaan ja tekemään yhdessä työtä parisuhteen eteen, eron estäminen voi olla mahdollista.

Jos pari on jo terapiaan tullessaan päätynyt eroon, voidaan käynneillä miettiä, miten ero voisi olla lasten kannalta mahdollisimman hyvä tai miten aikuiset voisivat seuraavissa parisuhteissa välttää nyt esiin tulleet ongelmat. Myös se on tärkeää, että eroa käsitellään, eivätkä esimerkiksi sen syyt jää toiselle mysteeriksi.

3. Milloin pariterapia tulee jo liian myöhään?

Ei koskaan. Pariterapian lähtökohtana on luoda hyvinvointia ja auttaa ymmärtää itseä ja toista paremmin, päätyvätpä siihen osallistujat jatkamaan elämäänsä yhdessä tai erillään.

Myös se on tärkeää, että eroa käsitellään, eivätkä esimerkiksi sen syyt jää toiselle mysteeriksi.

Usein yhdestäkin kerrasta on apua, sillä ulkopuolinen voi rauhoittaa keskustelutilannetta, jolloin asioiden selvittely voi olla rakentavampaa ja molemmat tulevat paremmin kuulluiksi.

4. Miten terapeutti voi auttaa selvittämään pariskunnan riitoja?

Jos molemmat kumppanit haluavat, terapiassa voidaan käydä läpi, miten esimerkiksi jokin selvittämätön riita on edennyt: mistä riita alkoi, mitä kumpikin teki, miten ilmaistiin tunteita, miten toinen tulkitsi toista ja miten tilanne päättyi? Tärkeää on käsitellä myös, mitä kumpikin olisi tilanteessa toivonut toisen tekevän.

Riidan purkaminen voi antaa eväitä toimia tulevaisuudessa toisin ja auttaa käsittelemään erimielisyyksiä rakentavammin. Riita tai erimielisyys sinänsä ei ole huono asia, sillä ne ovat aina yrityksiä muuttaa vallitseva tilanne paremmaksi.

5. Entä jos toinen puolisoista ei suostu tulemaan mukaan?

Toiselle kannattaa kertoa omasta halusta osallistua yhdessä pariterapiaan ja perustella asia. Suostutella voi mutta pakottaa ei. Mikäli toinen ei lopultakaan tule mukaan, jää vaihtoehdoksi yksilöterapia, johon tullaan yksin.

Pariterapiaan liittyy usein turhia ennakkoluuloja tai pelkoja. Toisinaan toinen voi pelätä, että terapeutti asettuu toisen puolelle ja itseä vastaan. Terapeutti ei kuitenkaan ole tuomari, ja on myös terapiamuotoja, joissa terapeuttejakin on kaksi. Ammattilaisen tehtävä ei myöskään ole ehdottaa eroa tai yhdessä pysymistä, vaan vastuu ratkaisuista jää aina pariskunnalle.

Pariterapiaan liittyy usein turhia ennakkoluuloja tai pelkoja. Toinen voi pelätä, että terapeutti asettuu toisen puolelle ja itseä vastaan. Terapeutti ei kuitenkaan ole tuomari.

6. Miksi pariterapiaan pitäisi osallistua, jos ongelma on vain toisella?

Parisuhteen laatu on yksi keskeisin ihmisen hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Kun asutaan samassa kodissa, ei voi ajatella, että olisi pelkästään toisen ongelmia, joista itse voisi pysyä erillään.

Jos toinen puolisoista on masentunut tai alkoholisoitunut, ei kumppani voi hoitaa toista terveeksi. Tällöinkin voi olla apua, että molemmat ymmärtävät, miten tilanne vaikuttaa molempiin tai koko perheeseen. Masennuksesta paranemisessa ja masennuksen syiden ymmärtämisessä kumppanilla voi olla keskeinen merkitys.

7. Miksi terapiaan on pisimmät jonot kesälomien jälkeen?

Monella on lomalla tavallista enemmän aikaa keskittyä parisuhteeseen. Arjessa ongelmat on ehkä lakaistu maton alle tai parisuhteen pahaa oloa on paettu töihin tai harrastuksiin. Lomalla ongelmat tulevat näkyvämmiksi ja ihmiset pysähtyvät miettimään omaa onnellisuuttaan.

Ristiriitoja voivat aiheuttaa myös lomaan liittyvät pettymykset. Jos lomaodotuksista ei ole juteltu yhdessä etukäteen, toiveet voivat törmätä. Jos vuoden odotetuin jakso ei virkistäkään, vaan on täynnä riitelyä ja pahaa oloa, moni päättää loman jälkeen hakea apua tai muuttaa elämäänsä tavalla tai toisella.

8. Miten lomariidat voi välttää?

Yksi avain on keskustella lomaan liittyvistä odotuksista etukäteen. Omat lomatoiveet on hyvä sanoa toiselle selkeästi. Jos toinen ei ole kiinnostunut samoista toiveista, kannattaa sopia, mikä osa lomasta vietetään esimerkiksi erillään omien kavereiden kanssa ja mikä yhdessä.

Erityisesti kannattaa sopia, mitä tapahtuu ensimmäisenä yhteisenä lomapäivänä: pettymys on valmis, jos toinen toivoo kahdenkeskistä aikaa ja toinen on toiselta kysymättä sopinut esimerkiksi kaverien kalareissun loman alkuun.

Paras tilanne on, jos ainakin osa lomasta suunnitellaan ja vietetään yhdessä tavalla, josta molemmat pitävät. Omaa onnellisuuttaan ei voi kuitenkaan lomalla eikä arkena sysätä toisen vastuulle. Toista ei kannata loman jälkeen syyttää esimerkiksi siitä, ettei päässyt lomamatkalle. Kummallakaan ei ole velvollisuutta järjestää toiselle toisen toivomaa lomaohjelmaa.

9. Entä jos on koronakevään jäljiltä liian väsynyt hoitamaan parisuhdetta?

Moni on tänä kesänä koronan takia paljon tavallista stressaantuneempi ja kuormittuneempi. Vaikka monessa parisuhteessa yhteistä aikaa on ollut normaalia enemmän, ei se automaattisesti paranna suhdetta. Esimerkiksi väsyneenä riitoja tulee helposti pienistäkin asioista.

Oma väsymys kannattaa sanoa ääneen – sekin, ettei se johdu toisesta. On hyvä, jos kesällä voi mennä sieltä, mistä aita on matalin. Syödä valmisruokia tai tilata ruokalähetys, antaa ruohon olla vähän pidempää ja imuroida harvemmin. Läheisyyttä kannattaa ylläpitää: joskus paras akkujen lataamispaikka on toisen kainalo.

10. Mistä tietää olevansa pariterapian tarpeessa?

Terapiaan tuleminen on aina oma tai pariskunnan yhteinen päätös, eivätkä kaikki käy terapiassa koko elämänsä aikana. Nyrkkisäännöksi pätee kuitenkin se, että jokaisessa päivässä olisi hyvä olla itselle edes lyhyitä iloa tuottavia hetkiä. Jos ei muista, koska näin olisi ollut, on hyvä pysähtyä ja miettiä, miten omaa elämää voisi muuttaa tai mistä voisi saada apua elämäntilanteensa puntarointiin.

Pariterapia on monelle pariskunnalle viimeinen oljenkorsi, mutta siitä on usein eniten apua silloin, kun ongelmat eivät ole vielä kasautuneet ja monimutkaistuneet.

Lue myös: Pelastuuko parisuhde – onko pariterapiasta hyötyä? Näin lukijamme kertovat kokemuksistaan terapeutin vastaanotolla

Lue myös: Kiireinen arki ajoi parin avioeron partaalle ja terapiaan – Nyt he elävät parisuhteen parasta aikaa!

Kaarina ja Raimo Kakko

Kriisiin ajautunut pariskunta näki sen hyvän, mitä heillä vielä oli. He olivat hyvä pari, kunhan solmut saataisiin auottua. Kaarina ehdotti pariterapiaa, ja Raimo suostui. © Suvi Elo / Otavamedia

X