Aiheuttaako maito matala-asteista tulehdusta, joka lisää kuolleisuusriskiä?

Jaa artikkeliTilaa Seura
ruokajuoma
Maidon terveysvaikutukset eivät ole yksiselitteisiä, koska maidon koostumus ja laatu vaihtelevat paljon. © Colourbox
Maidolla voi olla sekä hyviä että huonoja vaikutuksia terveydelle.

1. Sisältääkö maito tärkeitä ravintoaineita?

Maidosta saa monipuolisesti ravintoaineita, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä ihmiselle hyvin sopivaa proteiinia. Maidosta saa myös hyvin jodia, jonka niukka saanti on Suomessa pulmana.

2. Mikä on maidon käyttösuositus?

Ihminen voi käyttää kohtuullisen määrän maitotuotteita monipuolisen ruokavalion osana. Valtion viralliset ravitsemussuositukset ovat hyvä ohje. Niiden mukaan päivässä kannattaa nauttia rasvattomia ja vähärasvaisia nestemäisiä maitovalmisteita (mukaan lukien jogurtti ja viili) noin puoli litraa sekä 2−3 juustoviipaletta. Rasvaton maito ja piimä ovat hyviä ruokajuomia, mutta jano-juomana vesi on paras.

3. Onko maito haitaksi terveydelle?

Mikään tutkimus ei ole voinut osoittaa, että maitotuotteiden kohtuullinen käyttö olisi vaarallista. Jos tällainen tutkimustulos saataisiin, aivan varmasti viralliset ravitsemussuositukset huomioisivat sen.

Vastasyntyneelle ihmiselle laktoosia sisältävä äidinmaito on esimerkiksi aivojen kehityksen kannalta tärkeää ravintoa, ja vain harvalla on synnynnäinen laktoosi-intoleranssi.

Maidon yhteys ykköstyypin diabetekseen tai autoimmuunisairauksiin ei ole suoraviivainen, vaan liittynee tietyn lehmärodun maidon proteiiniin, joka vaikuttaa tietynlaisen perimän omaaviin ihmisiin epäsuotuisasti.

Valitettavasti oikotietä onneen ei ole, eikä maitotuotteista luopumalla saavuteta suoraan terveyshyötyjä koko väestölle.

4. Miksi maitoa kritisoidaan?

Maito on mielenkiintoinen ruoka-aine, jolla voi olla sekä hyviä että huonoja vaikutuksia ihmisen terveydelle. Maidon terveysvaikutukset eivät ole yksiselitteisiä, koska maidon koostumus ja laatu vaihtelevat paljon.

Parhaimmillaan maito tehostaa immuunijärjestelmää ja vähentää syöpäriskiä ja pahimmillaan edistää syöpäkasvainten kasvua.

Negatiivisia vaikutuksia voi syntyä, jos maitoon on lehmän ruokinnasta ja hoidosta johtuen kertynyt esimerkiksi liian suuria määriä lehmän stressihormoneja, insuliinia tai kasvutekijöitä.

Koska maidossa on luontaisesti aina mikrobeja, muuttuu sen koostumus myös matkalla aamupalapöytäämme. Meijerikäsittelyn ja pitkän säilytysajan vaikutuksia maitoon ei ole tutkittu riittävästi.

5. Onko eri maitotuotteilla erilainen vaikutus terveydelle?

Suoraa tutkimustietoa ei ole, mutta ihmisen valkosoluissa saadaan koeputkessa aikaan eri reaktioita, kun soluja ärsytetään hapanmaitotuotteilla tai hapattamattomalla maidolla. Mikä reaktio on ja miten se ihmiseen vaikuttaa, on selvittämättä.

Saatamme olla sopeutuneempia hapatettuihin maitotuotteisiin, koska esimerkiksi sata vuotta sitten maitoa käytettiin enimmäkseen hapantuneena. Mutta hapanmaitotuotteissakin on eroja.

6. Aiheuttaako maitosokeri kuolleisuusriskiä lisäävää matala-asteista tulehdusta?

Matala-asteisen tulehdustilan synnystä ei voida syyttää yhtä ruoka-ainetta tai sen osaa.

Tämän nykyihmisille tyypillisen tulehdustilan syntyyn eivät vaikuta pelkästään nykyiset tai muutaman kymmenen vuoden aikaiset ruokaitottumukset ja elintavat. Siihen vaikuttavat lisäksi vanhempien ruokavalio, perimä sekä lapsuuden asuinympäristön mikrobiston vaikutukset immuunijärjestelmän kehittymiseen.

Osalla suomalaisista on esimerkiksi sellainen perimä, jossa rasvojen kuljetus elimistössä on häiriintynyt ja kovan rasvan syöminen aiheuttaa sydän- ja verisuonitaudin tai Alzheimerin taudin helpommin kuin muilla.

Maidon vaikutusten tutkiminen suhteessa matala-asteiseen tulehdustilaan on erityisen hankalaa maidon epätasaisen koostumuksen takia. Tämä korostuu pitkän aikavälin tutkimuksissa, koska maidon koostumus esimerkiksi 50 vuotta sitten on ollut hyvin erilainen kuin nyt.

7. Miksi runsas maidonjuonti ei näytä suojaavan luunmurtumilta?

Maidosta saa kalsiumia, joka yhdessä D-vitamiinin kanssa on hyväksi luustolle. Maidosta ei siis ole haittaa luustolle, mutta ei se yksin suojaa luunmurtumilta.

Luuston kuntoon vaikuttavat monet tekijät varhaisesta lapsuudesta asti. Esimerkiksi liikunta lapsena, nuorena ja koko eliniän vahvistaa luustoa. Kokonaisruokavaliolla, erityisesti kasvisten osuudella, on iso merkitys.

Todennäköisesti luiden kuntoa parantavat myös K2-vitamiini sekä monet kasvisten, hedelmien ja marjojen bioaktiiviset yhdisteet, jotka näyttäisivät vaikuttavan terveyteen.

8. Miten prosessoitu ja prosessoimaton maito eroavat toisistaan?

Prosessoitu maito ja niin sanottu raakamaito ovat hyvin erilaisia tuotteita. Tutkimusta on tehty vielä sen verran vähän, että ei voi sanoa, kumpi on parempi tuote.

Maidon käsittelyä tulisi kehittää niin, että maidon monet suojatekijät säilyisivät teollisissa tuotteissa.

Raakamaitoa käytettäessä taas olisi ratkaistava haitallisten mikrobien ongelma. Jakeluketjumme ei mahdollista sitä, että jokaisella ihmisellä olisi aamupalapöydässään edellisiltana lypsettyä maitoa.

Prosessoimattomuus ei välttämättä ole ratkaisevin asia terveysvaikutuksissa, vaan kyse voi olla tekijöistä, joita emme vielä edes ymmärrä huomioida. Sata vuotta sitten ihmiset joivat Suomessa maatiaisrotujen maitoa, joiden proteiini on erilaista kuin nykyrotujen maidon.

Hyvä tutkimuksen aihe olisi, voiko osa maidon käytön mahdollisesti aiheuttamista pulmista johtua siitä, että olemme tuhansien vuosien aikana sopeutuneet erilaiseen maitoon kuin mitä nykyään juomme.

9. Kuuluko maito terveelliseen ruokavalioon?

Maito on monin tavoin hyvä ruoka-aine, joten kyllä. Nykytiedon perusteella ei voida sanoa, että maitotuotteiden kohtuullisesta käytöstä olisi terveydelle haittaa.

Maidon mahdolliset haittavaikutukset verrattuna sokeriin, valkoiseen vehnäjauhoon, kovaan rasvaan tai alkoholiin ovat aika pienet.

10. Onko maito korvattavissa?

Maapallolla monet ihmiset elävät äidinmaidon jälkeen pelkällä kasvisruoalla. Suomessa maitotuotteet ovat tärkeä osa ruokakulttuuria, mutta maitoproteiinin voi korvata syömällä monipuolisesti proteiinipitoisia kasviksia, kuten palkokasveja, pähkinöitä ja siemeniä ja viljatuotteita. Kalsiumia saa esimerkiksi pikkukaloista, kun ne syödään ruotoineen. Vitamiinien ja kivennäisaineiden, erityisesti jodin saannista on huolehdittava hyvin.

Asiantuntijana professori Raija Tahvonen, Luonnonvarakeskus (Luke).

X