Erikoislääkärin viesti astmaatikoille: ”Astma kannattaa nyt hoitaa hyvin” – Kortisonin oikea käyttö on tärkeää

Hyvässä hoitotasapainossa oleva astma ei lisää riskiä saada vaikea koronavirustauti. Riski lisääntyy vain, jos tauti on vaikea tai huonossa hoitotasapainossa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Astmaa sairastavan kannattaa ottaa hyvissä ajoin yhteyttä terveydenhuoltoon, jos oireet pahenevat, eikä tavanomainen lääkityksen säätäminen auta.

Hyvässä hoitotasapainossa oleva astma ei lisää riskiä saada vaikea koronavirustauti. Riski lisääntyy vain, jos tauti on vaikea tai huonossa hoitotasapainossa.
(Päivitetty: )
Teksti:
Saga Wiklund

Astma on sairaus, joka kannattaa nyt hoitaa huolellisesti, sillä hyvä hoitotasapaino voi suojata koronavirustaudin vakavalta muodolta.

”Hyvässä hoitotasapainossa oleva astma ei ole riski koronan suhteen, sen sijaan huonosti hoidettu saattaa olla, samoin vaikea astma, jonka hoitoon tarvitaan paljon lääkkeitä. Valtaosalla astmaatikoista tauti on onneksi lievä”, toteaa keuhkosairauksien erikoislääkäri, työelämäprofessori Tuula Vasankari Turun yliopistosta.

Astma on noin joka kymmenennellä suomalaisella, ja Vasankarilla on heille tärkeä viesti.

”Ottakaa teille määrätyt lääkkeet ja etenkin kortisonipohjainen hoitava lääke. Kun se otetaan hengittäen, sen vaikutus on paikallinen. Tarpeen tullen pitää ottaa tietenkin myös avaava lääke.”

Hoitava lääke on nyt erityisen tarpeellinen myös siksi, että moni ulkoilee paljon, ja katupöly- ja siitepölyallergiakausi ovat jo alkaneet.

Lue myös: Siitepölyallergia vaatii hyvän hoidon – tai oireilu voi pahentua astmatyyppiseksi

Hae apua, kun astma ja keuhko-oireet pahenevat

Jos astmaan liittyvät keuhko-oireet vaikeutuvat, henkeä ahdistaa ja yskittää, niin Tuula Vasankarin mukaan ei pidä lääkitä liian pitkään itse tautia ja jäädä varmuuden vuoksi potemaan kotiin.

”Hengitettävän kortisonin määrää voi itse nostaa saamiensa ohjeiden rajoissa, mutta jos se ei riitä, niin pitää soittaa ammattilaiselle ja kysyä neuvoa. Jos oireet ovat niin voimakkaat, että hengenahdistus estää makuuasennon ja nukkumisen, kannattaa kysyä neuvoa saman tien.”

Tätä Vasankari perustelee sen varmistamisella, ettei taustalla ole kuitenkin vaikea-asteinen koronavirusinfektio. Koronavirustaudin aiheuttamat oireet voivat muistuttaa joskus erehdyttävästi astman pahentumisvaiheen oireita.

Monella astmaatikolla on pahan päivän varalle myös tablettikortisonikuuri, mutta sen kanssa kannattaa Tuula Vasankarin mukaan olla nyt vähän varovaisempi.

Jos oireet ovat pahentuneet, ja kyseessä on selvästi astman pahenemisvaihe, niin Vasankarin mukaan voi aloittaa tablettikortisonin. Jos oireet siitä huolimatta vaikeutuvat tai kortisoni ei auta, kannattaa ottaa puhelimitse yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon.

Astma on syytä hoitaa nyt hyvin, kun korona jyllää.

Astma on syytä hoitaa nyt hyvin, kun korona jyllää. © iStock

Suuri annos tablettikortisonia vaatii varovaisuutta

”Tablettimuotoisen tai lihakseen pistettävän kortisonin ominaisuuksiin kuuluu, että jos on koronaviruksen tai muun taudinaiheuttajan aiheuttama tulehdus, se voi heikentää puolustusjärjestelmäämme, mutta toisaalta se myös hillitsee taudin aiheuttamaa tulehdusreaktiota. Vaikutus voi olla plus miinus nolla”, Tuula Vasankari pohtii.

Hän kannustaa kuitenkin käyttämään säännöllistä kortisonia reseptin mukaan, jos on esimerkiksi vaikea astma, keuhkoahtaumatauti tai keuhkojen verisuonitulehduksia.

”Tällaisiin vaivoihin määrättyä kortisonihoitoa ei pidä mennä itse keskeyttämään.”

Astmaatikkojakaan ei testata rutiiniluonteisesti

Tuula Vasankarin mukaan astmaatikoiltakaan ei testata koronavirusta kuin vain tietyissä tilanteissa.

”Jos astmaatikko joutuu päivystykseen tai sairaalahoitoon, niin silloin todennäköisesti testataan. Monen keuhkosairauden oireet ovat harmillisen tai pelottavan samanlaisia: yskää, hengenahdistusta, kuumetta. Nyt listalla on monien muiden vaihtoehtojen lisäksi vielä uusi asia, korona.”

Kun epäillään tartuntaa, näytteitä otetaan ensisijaisesti potilailta, joilla on vakavia hengitystieinfektion oireita ja terveyden- ja sosiaalihuollon henkilökunnalta.

Lieväoireisilta ja matkoilta palaavilta näytteitä otetaan edelleen lääkärin harkinnan mukaan, ja oireettomia ei testata lainkaan.

Lue myös: Tupakointi lisää vaikean koronavirustaudin riskiä – Erikoislääkäri: ”Tupakoitsijoilla on keuhkoissaan jatkuvasti lievä, krooninen tulehdustila”

Vaikealle koronataudille altistavat tekijät

  • Vaikea-asteinen sydänsairaus
  • Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus
  • Diabetes, johon liittyy elinvaurioita
  • Krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta
  • Vastustuskykyä heikentävä tauti kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva leukemia tai lymfooma (ei ylläpitohoito)
  • Vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys (esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito)
  • Sairaalloinen ylipaino (BMI yli 40)
  • Päivittäinen tupakointi

Lähde: THL

 

X