Flunssa iski? Nauti C-vitamiinia näin, niin paranet nopeammin

Jaa kaverilleTilaa Seura
Jos mahdollista, kannattaa levätä ja nauttia tavallista suurempi annos C-vitamiinia heti flunssan oireiden ilmaantuessa. © Colourbox
Aikuinen sairastaa kahdesta neljään flunssaa vuodessa. Tiesitkö, että stressi heikentää vastustuskykyä ja saattaa altistaa flunssalle?

1. Voiko vastustuskykyä kasvattaa liikkumalla?

Voi, kunhan ei liiku koko ajan kovalla teholla. Kuntoilijat sairastavat muita vähemmän virusinfektioita, huippu-urheilijat puolestaan enemmän. Huippu-urheilija liikkuu usein jaksamisensa äärirajoilla, ja voimakas fyysinen rasitus heikentää hetkellisesti vastustuskykyä. Kuntoilijakin voi treenata kovaa, kun vain malttaa antaa palautumiselle aikaa. Liikuntalajilla ei ole vastustuskyvyn kannalta merkitystä.

Liikunta ei tehoa tulollaan olevaan flunssaan, se päinvastoin pitkittää paranemista ja voi tehdä taudista hankalamman. Kurkkukipuisena treenaaminen on hengellä leikkimistä, sillä se enteilee yleisinfektiota ja voi pahimmillaan johtaa sydänlihastulehdukseen.

2. Millainen ruokavalio vahvistaa vastustuskykyä?

Jos syö ravitsemussuositusten mukaisesti, niin elimistö saa ruoasta kaikki tarvitsemansa ravintoaineet. Tällöin kehon puolustusjärjestelmällä on kaikki eväät toimia toivotulla tavalla. Mitä yksipuolisempi ruokavalio on, sitä huonommin puolustusjärjestelmä toimii. Huonoa syömistä ei voi korvata ravintolisillä.

D-vitamiinin puute on yhdistetty tutkimuksissa lisääntyneisiin infektioihin. Vastustuskyvyn lisäksi D-vitamiinia tarvitaan muun muassa luuston kunnosta huolehtimiseen. D-vitamiinilisä on pi-meään vuodenaikaan tarpeen jokaiselle suomalaiselle.

Terveellisestä ruokavaliosta ja kuntoilusta huolimatta flunssa saattaa iskeä. Terve aikuinen sairastaa 2–4 flunssaa vuodessa.

3. Karaiseeko kylmä?

Talviuimarit kokevat itsensä terveiksi, ja saattaa olla, että he myös sairastavat virustauteja muita vähemmän. Yksittäinen kylmäaltistus on elimistölle stressi, mutta säännöllisti tehtynä se tasaa stressihormonien tuotantoa, ja stressi puolestaan heikentää vastustuskykyä. Joidenkin tutkimusten mukaan talviuinti saattaa nostaa elimistön antioksidanttitasoa ja siten ehkäistä flunssaa.

Flunssasta puhutaan monesti vilustumisena. Kylmässä hengitysteiden limakalvot jäähtyvät, jolloin olosuhteet virusten lisääntymiselle ovat otolliset. Siten juoksulenkki pakkasessa voi laukaista flunssan.

4. Miksi flunssa iskee kiireiseen ja tupakoitsijaan?

Stressihormonit heikentävät puolustusjärjestelmää. Stressaantuneessa elimistössä viruksia vastaan taistelevien solujen aktiivisuus heikkenee. Liikunta on hyvä keino helpottaa stressiä.

Tupakointi huonontaa vastustuskykyä haittaamalla hengitysteiden kykyä puolustautua viruksia vastaan ja lisää siten alttiutta toistuville hengitystieinfektioille.

5. Jos perheessä yksi sairastaa flunssaa, sairastuvatko muutkin?

Todennäköisesti sairastuvat. Nuhakuumeen aiheuttajaviruksia tunnetaan yli kaksisataa erilaista, ja ne tarttuvat herkästi käsien, ilman sekä esineiden ja pintojen välityksellä.

Käsienpesu kotiin tullessa ja aina ennen ruokailua voi suojata sairastumiselta. Jotkut flunssapotilaat suosivat paperisia kertakäyttöpyyhkeitä kankaisten sijaan. Huolellisen käsienpesun jälkeen käsien pitäisi olla puhtaat, ja vaara virusten siirtymisestä pyyhkeeseen hetkeksi voitettu. Sormet on myös hyvä pitää pois nenästä.

6. Millä flunssapöpöt lähtevät käsistä?

Käsienpesu on tehty huolella silloin, kun siinä käytetään vettä ja saippuaa ja käydään läpi kädet kauttaaltaan sormenpäitä ja -välejä unohtamatta. Aikaa tähän menee puolisen minuuttia.

Käsidesi on kelpo keino, jos sitä käytetään riittävästi ja hierotaan käsiin huolella parinkymmenen sekunnin ajan.

7. Pitääkö flunssapotilaan kotona siivota desinfioivilla pesuaineilla?

Ei tarvitse. Tavallisimmat flunssavirukset säilyvät pinnoilla tarttumiskykyisinä muutamia tunteja, korkeintaan vuorokauden.

Jos kotona käytetään paljon desinfioivia pesuaineita, kodin ihmisille tarjoama normaali mikrobikuorma alenee. Tämä vähentää vähitellen puolustusjärjestelmän kykyä tunnistaa taudinaiheuttajia.

8. Kuinka flunssainen voi estää tarttumasta muita?

Kasvojen koskettelun ja nenän niistämisen jälkeen hänen kannattaa aina pestä kädet. Nenä tulisi niistää kertakäyttönenäliinaan, jonka voi heittää heti kannelliseen roskikseen. Kun flunssapotilas yskii, hän kääntää suun kohti kainaloa tai painaa sen nenäliinaan, joka päätyy roskakoriin.

Flunssapotilasta ei tarvitse eristää muista perheenjäsenistä ja laittaa nukkumaan eri huoneeseen, sillä virukset ehtivät levitä tehokkaasti päiväsaikaankin. Mutta jos flunssainen haittaa yskimisellään samassa huoneessa nukkuvan unta, kannattaa mennä eri huoneisiin. Huono uni lisää stressiä ja heikentää sitä kautta vastustuskykyä.

Jos flunssapotilaalla ei ole kuumetta ja oma jaksaminen sallii, hän voi mennä töihin. Tällöin pitää vain muistaa huolehtia hygieniasta, jottei tartuttaisi muita. Toisaalta ympärillämme liikkuu koko ajan nuhakuumeviruksia kantavia henkilöitä ja yksittäisen sairastuneen puuttuminen joukosta ei vaikuta merkittävästi muiden sairastumisriskiin. Pahimman epidemian aikana ei ole suositeltavaa tervehtiä kättelemällä.

9. Kenen kannattaa karttaa flunssa-aikaan ihmisjoukoissa liikkumista?

Elinsiirtopotilailla hylkimislääkitys heikentää vastustuskykyä. Vakavat verisairaudet, kuten leukemia, tekevät samoin. Suuret kortisonimäärät alentavat vastustuskykyä, joten vaikeaa astmaa sairastavan voi olla parempi pysytellä flunssa-aikana poissa ruuhkabusseista. Jos astma on huonossa hoitotasapainoissa, limakalvot ovat tavallista herkemmät saamaan infektioita.

10. Voiko flunssaa estää vielä, kun se jo varoittelee tulostaan?

Kutiseva, karhea kurkku ja tukkoinen nenä sekä väsymys viittaavat tulollaan olevaan flunssaan. Jos mahdollista, tässä vaiheessa kannattaa levätä ja nauttia tavallista suurempi annos C-vitamiinia. Tutkimuksissa käytetty annos on ollut kolme grammaa. Myös sinkkilisällä on saatu hyviä tuloksia. Kumpikaan näistä ei ehkä estä flunssaa, mutta voi lyhentää sen kestoa. Flunssa oireilee keskimäärin kymmenen päivää.

On olemassa myös tutkimuksia, joiden mukaan probiootit saattaisivat ehkäistä lasten nuhakuumeita, mutta aikuisiin ne eivät ainakaan tutkimuksissa ole tehonneet.

Asiantuntija Jaakko Halonen, yleislääketieteen erikoislääkäri, Terveystalo Jyväskylä.

X